Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta purkamislupahakemuksesta. Ylöjärven kaupunki hakee purkamislupaa Kurun keskustassa osoitteessa Myllymäentie 2 sijaitsevalle Kurun yhtenäiskoulun päärakennukselle (rakennus A). Tutustuttuaan lupahakemukseen ja sen liiteaineistoihin maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Kaava- ja suojelutilanne, selvitykset sekä kulttuurihistorialliset arvot
Kurun yhtenäiskoulu kuuluu koulualueen kokonaisuuteen, johon kuuluvat myös päärakennuksen kanssa saman ikäinen koulun työpajarakennus (B), 1970-80-lukujen taitteessa valmistunut urheilutalo, hirsirunkoinen Keihäslahden kansakoulu 1880-luvulta ja pieni aittarakennus sekä 2019 rivitalojen tilalle rakennettu päiväkoti.
Alueella on voimassa vuonna 1994 hyväksytty asemakaava (Kurun kirkonseudun rakennuskaavan muutos), jossa koulun tontti on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Lisäksi Keihäslahden koululle on osoitettu rakennuskohtainen suojelumerkintä (sr). Yhtenäiskoululle ei kaavassa kohdistu purkamisen kieltäviä suojelumerkintöjä, sillä koulurakennus on kaavaa laadittaessa ollut vasta 26 vuotta vanha eikä modernille rakennusperinnölle ole kaavoissa osoitettu suojelumerkintöjä yleisemmin kuin vasta 2010-luvulta alkaen. Ikääntynyt kaava on laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) voimaantuloa, eikä se kaikilta osin täytä lain vaatimuksia. Sen vaikutustenarvioinnin tueksi ei mm. ole laadittu rakennetun ympäristön selvitystä.
Alueella on myös voimassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaava (hyväksytty 2016), jossa Keihäslahden koulu on osoitettu osaksi maakunnallisesti merkittävää Kurun Keihäslahden kulttuurimaiseman rakennettua kulttuuriympäristöä. Merkintä perustuu selvitykseen Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (Pirkanmaan liitto), jossa puukoulu on todettu yhdeksi arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteista. Kurun yhtenäiskoulua ei ole huomioitu selvityksessä, sillä selvityksessä on huomioitu modernin rakennusperinnön osalta pääosin vain laajemmat yhtenäiset aluekokonaisuudet.
Koulualueesta on tekeillä rakennetun ympäristön selvitys (Kurun koulukohteet, Sitowise 2023), jonka luonnos on maakuntamuseon pyynnöstä liitetty lupahakemuksen liitteeksi. Sen perusteella Kurun yhtenäiskoulun on vuonna 1966 suunnitellut arkkitehti Jaakko Ilveskoski. Rinteeseen hieman porrastaen sijoitettu rakennus muodostuu pitkistä suorakaiteen muotoisista rakennusmassoista, joiden julkisivut ovat puhtaaksi muurattua tiiltä, ja joita keventävät valkoisella levytyksellä korostetut nauhaikkunat. Pääsisäänkäynti on ulkonevan, katosmaisen, pilareille nostetun rakennusosan alta. Rakennuksen julkisivuihin ja sisätiloihin on tehty vain vähäisiä muutoksia. Erillinen työpajarakennus muodostaa rakennukselle yhteenkuuluvan parin.
Paikalla rakennettu yhtenäiskoulu edustaa 1960-luvulle tyypillistä koulurakennusta arkkitehtuuriltaan, materiaaleillaan ja rakennusmuodollaan. Avoimen piha-alueen reunaan sijoittuva rakennus on osa kerroksellista vanhan ja uuden koulun muodostamaa pihapiiriä, jossa koulun päärakennus, työpaja ja urheilutalo muodostavat yhtenäisen maastossa polveilevan kokonaisuuden. Yhtenäiskoululla on selvitysluonnoksen mukaan käyttötarkoituksensa, selkeän kouluarkkitehtuurin ja hyvin säilyneiden julkisivumateriaalien ja muotojen perusteella sivistyshistoriallista, arkkitehtonista ja rakennusperinteistä arvoa. Koulualue sijaitsee entisen Kurun kunnan keskustan läpi kulkevan pääväylän Poikeluksentien (Kantatie 65) varressa kyläkuvallisesti keskeisellä paikalla, mutta tiestä etäälle sijoittuvan yhtenäiskoulun maisemallinen merkitys on vähäinen.
Rakennuksen kunto
Yhtenäiskoulun purkamista ei ole hakemuksessa perusteltu. Lupapisteeseen on kuitenkin pyynnöstä liitetty kohdetta koskevat kaksivaiheinen Kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus (A- Insinöörit 2.3.2022 ja 25.10.2022) sekä Asbesti- ja haitta-ainekartoitus (A-Insinöörit 22.2.2022). Kuntotutkimusten taustalla on ollut koetut sisäilmaongelmat ja näkökulmana käyttöä turvaavat toimenpiteet ennen rakennuksen käyttöiän päättymistä. Asianmukaisesti laadituista selvityksistä käy ilmi muun muassa seuraavaa.
Koulurakennuksen maanvastaiset betonirakenteet on aikakaudelle tyypillisesti toteutettu ilman riittävää kapillaarikatkoa, lisäksi rakenteiden ikääntynyt kosteuseristys ei enää täytä tarkoitustaan. Tutkimuksissa mitattiin alapohjasta monin paikoin kohonneita kosteuspitoisuuksia, erityisesti tiiviisti pinnoitetuilta alueilta. Rakennuksen keskivaiheilla on laajahko alue maanvastaisen laatan päälle rakennettua puulattiaa, jonka lämmöneriste arvioitiin kosteusvaurioituneeksi. Arviota tukee viereiseen varastotilaan tehdyn rakenneavauksen kautta otettu materiaalinäyte, josta analysoitiin mikrobivaurio.
Ulkoseinien tiiliverhottujen osien rakenne on tiili – mineraalivilla – tiili ilman tuuletusrakoa, lisäksi ulkoverhouksen rakenneliittymät havaittiin silmin nähden epätiiveiksi. Seinän lämmöneristeistä ja ikkunaliittymien pellavariveistä tutkittiin yhteensä 21 materiaalinäytettä, jotka etenkin rakennuksen pohjoispäädyn osalta todettiin pääosin mikrobivaurioituneiksi. Näytteenotto painottui seinien tiiliverhoiltuihin alaosiin, profiilipeltiverhoiltujen yläosien kuntoa ei selvityksessä kommentoitu.
Länsisivun ja pohjoispäädyn laajennusten yhteydessä on jätetty vanhoja ulkoseiniä väliseiniksi, joiden rakenneavauksissa havaittiin ilmavuotoja alapohjasta sekä mikrobiperäistä hajua. Rakenteiden liittymissä todettiin yleisesti ilmavuotoja, jotka mahdollistavat havaittujen epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan. Vesikattorakenteissa ja välipohjissa ei havaittu merkittäviä kosteusteknisiä tai rakenteellisia ongelmia. Selvityksen perusteella suurimmat korjaustarpeet keskittyvät koulurakennuksen keskiosaan ja pohjoispäätyyn, joissa alapohjan ja ulkoseinien vaurioiden lisäksi on ongelmallisia rakenteita laajennusosien liittymissä.
Pirkanmaan maakuntamuseon kanta
Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että laaditussa rakennusinventoinnissa kulttuurihistoriallisesti paikallisesti merkittäväksi todetun rakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin MRL:n 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että tässä tapauksessa rakennuksen vaurioiden korjaaminen edellyttäisi niin laajoja kunnostustoimia, että niiden myötä menetettäisiin myös suuri osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta purkamisluvan myöntämistä, vaikka pitääkin sitä erittäin valitettavana. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Valmis koulualueen rakennusinventointi pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle tallennettavaksi museon Siiri-tietojärjestelmään.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta purkamislupahakemuksesta. Ylöjärven kaupunki hakee purkamislupaa Kurun keskustassa osoitteessa Myllymäentie 2 sijaitsevalle Kurun yhtenäiskoulun päärakennukselle (rakennus A). Tutustuttuaan lupahakemukseen ja sen liiteaineistoihin maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Kaava- ja suojelutilanne, selvitykset sekä kulttuurihistorialliset arvot
Kurun yhtenäiskoulu kuuluu koulualueen kokonaisuuteen, johon kuuluvat myös päärakennuksen kanssa saman ikäinen koulun työpajarakennus (B), 1970-80-lukujen taitteessa valmistunut urheilutalo, hirsirunkoinen Keihäslahden kansakoulu 1880-luvulta ja pieni aittarakennus sekä 2019 rivitalojen tilalle rakennettu päiväkoti.
Alueella on voimassa vuonna 1994 hyväksytty asemakaava (Kurun kirkonseudun rakennuskaavan muutos), jossa koulun tontti on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Lisäksi Keihäslahden koululle on osoitettu rakennuskohtainen suojelumerkintä (sr). Yhtenäiskoululle ei kaavassa kohdistu purkamisen kieltäviä suojelumerkintöjä, sillä koulurakennus on kaavaa laadittaessa ollut vasta 26 vuotta vanha eikä modernille rakennusperinnölle ole kaavoissa osoitettu suojelumerkintöjä yleisemmin kuin vasta 2010-luvulta alkaen. Ikääntynyt kaava on laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) voimaantuloa, eikä se kaikilta osin täytä lain vaatimuksia. Sen vaikutustenarvioinnin tueksi ei mm. ole laadittu rakennetun ympäristön selvitystä.
Alueella on myös voimassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaava (hyväksytty 2016), jossa Keihäslahden koulu on osoitettu osaksi maakunnallisesti merkittävää Kurun Keihäslahden kulttuurimaiseman rakennettua kulttuuriympäristöä. Merkintä perustuu selvitykseen Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (Pirkanmaan liitto), jossa puukoulu on todettu yhdeksi arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteista. Kurun yhtenäiskoulua ei ole huomioitu selvityksessä, sillä selvityksessä on huomioitu modernin rakennusperinnön osalta pääosin vain laajemmat yhtenäiset aluekokonaisuudet.
Koulualueesta on tekeillä rakennetun ympäristön selvitys (Kurun koulukohteet, Sitowise 2023), jonka luonnos on maakuntamuseon pyynnöstä liitetty lupahakemuksen liitteeksi. Sen perusteella Kurun yhtenäiskoulun on vuonna 1966 suunnitellut arkkitehti Jaakko Ilveskoski. Rinteeseen hieman porrastaen sijoitettu rakennus muodostuu pitkistä suorakaiteen muotoisista rakennusmassoista, joiden julkisivut ovat puhtaaksi muurattua tiiltä, ja joita keventävät valkoisella levytyksellä korostetut nauhaikkunat. Pääsisäänkäynti on ulkonevan, katosmaisen, pilareille nostetun rakennusosan alta. Rakennuksen julkisivuihin ja sisätiloihin on tehty vain vähäisiä muutoksia. Erillinen työpajarakennus muodostaa rakennukselle yhteenkuuluvan parin.
Paikalla rakennettu yhtenäiskoulu edustaa 1960-luvulle tyypillistä koulurakennusta arkkitehtuuriltaan, materiaaleillaan ja rakennusmuodollaan. Avoimen piha-alueen reunaan sijoittuva rakennus on osa kerroksellista vanhan ja uuden koulun muodostamaa pihapiiriä, jossa koulun päärakennus, työpaja ja urheilutalo muodostavat yhtenäisen maastossa polveilevan kokonaisuuden. Yhtenäiskoululla on selvitysluonnoksen mukaan käyttötarkoituksensa, selkeän kouluarkkitehtuurin ja hyvin säilyneiden julkisivumateriaalien ja muotojen perusteella sivistyshistoriallista, arkkitehtonista ja rakennusperinteistä arvoa. Koulualue sijaitsee entisen Kurun kunnan keskustan läpi kulkevan pääväylän Poikeluksentien (Kantatie 65) varressa kyläkuvallisesti keskeisellä paikalla, mutta tiestä etäälle sijoittuvan yhtenäiskoulun maisemallinen merkitys on vähäinen.
Rakennuksen kunto
Yhtenäiskoulun purkamista ei ole hakemuksessa perusteltu. Lupapisteeseen on kuitenkin pyynnöstä liitetty kohdetta koskevat kaksivaiheinen Kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus (A- Insinöörit 2.3.2022 ja 25.10.2022) sekä Asbesti- ja haitta-ainekartoitus (A-Insinöörit 22.2.2022). Kuntotutkimusten taustalla on ollut koetut sisäilmaongelmat ja näkökulmana käyttöä turvaavat toimenpiteet ennen rakennuksen käyttöiän päättymistä. Asianmukaisesti laadituista selvityksistä käy ilmi muun muassa seuraavaa.
Koulurakennuksen maanvastaiset betonirakenteet on aikakaudelle tyypillisesti toteutettu ilman riittävää kapillaarikatkoa, lisäksi rakenteiden ikääntynyt kosteuseristys ei enää täytä tarkoitustaan. Tutkimuksissa mitattiin alapohjasta monin paikoin kohonneita kosteuspitoisuuksia, erityisesti tiiviisti pinnoitetuilta alueilta. Rakennuksen keskivaiheilla on laajahko alue maanvastaisen laatan päälle rakennettua puulattiaa, jonka lämmöneriste arvioitiin kosteusvaurioituneeksi. Arviota tukee viereiseen varastotilaan tehdyn rakenneavauksen kautta otettu materiaalinäyte, josta analysoitiin mikrobivaurio.
Ulkoseinien tiiliverhottujen osien rakenne on tiili – mineraalivilla – tiili ilman tuuletusrakoa, lisäksi ulkoverhouksen rakenneliittymät havaittiin silmin nähden epätiiveiksi. Seinän lämmöneristeistä ja ikkunaliittymien pellavariveistä tutkittiin yhteensä 21 materiaalinäytettä, jotka etenkin rakennuksen pohjoispäädyn osalta todettiin pääosin mikrobivaurioituneiksi. Näytteenotto painottui seinien tiiliverhoiltuihin alaosiin, profiilipeltiverhoiltujen yläosien kuntoa ei selvityksessä kommentoitu.
Länsisivun ja pohjoispäädyn laajennusten yhteydessä on jätetty vanhoja ulkoseiniä väliseiniksi, joiden rakenneavauksissa havaittiin ilmavuotoja alapohjasta sekä mikrobiperäistä hajua. Rakenteiden liittymissä todettiin yleisesti ilmavuotoja, jotka mahdollistavat havaittujen epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan. Vesikattorakenteissa ja välipohjissa ei havaittu merkittäviä kosteusteknisiä tai rakenteellisia ongelmia. Selvityksen perusteella suurimmat korjaustarpeet keskittyvät koulurakennuksen keskiosaan ja pohjoispäätyyn, joissa alapohjan ja ulkoseinien vaurioiden lisäksi on ongelmallisia rakenteita laajennusosien liittymissä.
Pirkanmaan maakuntamuseon kanta
Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että laaditussa rakennusinventoinnissa kulttuurihistoriallisesti paikallisesti merkittäväksi todetun rakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin MRL:n 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että tässä tapauksessa rakennuksen vaurioiden korjaaminen edellyttäisi niin laajoja kunnostustoimia, että niiden myötä menetettäisiin myös suuri osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta purkamisluvan myöntämistä, vaikka pitääkin sitä erittäin valitettavana. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Valmis koulualueen rakennusinventointi pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle tallennettavaksi museon Siiri-tietojärjestelmään.
Jaa
Facebookissa