Alla maakuntamuseon Anne Uosukaisen huomioita kuntoselvitysten tuloksista. Katsoisin, että näiden selvitysten pohjalta ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että rakennus olisi niin heikossa kunnossa että se olisi syy jättää rakennus vaille asemakaavan suojelumerkintää.

Yleistä:
· kuntoarvio on nimensä mukaisesti arvio, se sisältääkin useita asiallisia ehdotuksia jatkotutkimuksista, joilla saadaan syvällisempää tietoa
· toimenpide-ehdotukset kustannusarvioineen perustuvat ideaan kattavasta ”varman päälle” peruskorjauksesta, jonka tavoitteena on uudisrakentamisen laatu- ja varustelutaso, mahdollisesti jopa edelleen käyttö kouluna?
· tulevan käyttäjän tavoitteet ja kuntotutkimusten perusteella tarkentuvat toimenpidetarpeet saattavat poiketa paljonkin kuntoarviossa esitetystä

Alapohja:
· alapohjan saneeraus vaikuttaa tämän rakennuksen suurimmalta rakenteelliselta korjauskohteelta
· tämän ikäisissä maanvastaisissa betonilaatoissa (ei kapillaarikatkoa) on aina kosteutta, yleensä purutäytteet vaurioituvat vuosikymmenten saatossa ja rakenne vaatii uusimista kosteusteknisesti toimivaksi
· pikisivelyissä on reilusti PAH-yhdisteitä, sively vähintään jyrsitään pois alapohjakorjauksen yhteydessä tai suurin osa siitä häviää betonilaatan uusimisen myötä (+ normaali ilmatiivis rakenne)
· laatan uusimista kevyempää ratkaisua voi tutkia, jos korkeussuunnassa tila riittää eikä laatta ole liian märkä

Välipohja:
· selvityksestä ei käy ilmi vesivahingon laajuus, vaatisi lisää kartoitusta
· välipohjaa ei väistämättä tarvitse saneerata kokonaan, ainoastaan vuotovaurion alue, betonipalkit ovat saattaneet rajata sen leviämisen kohtuulliseksi

Yläpohja ja vesikatto:
· sama huomio kuin välipohjan osalta: vuotovauriot saattavat olla hyvin paikallisia, lähinnä läpivientien ja aluskatteen aukkojen kohdalla, vaatisi lisätutkimuksia
· aluskatteen aukot on mahdollista tukkia vintiltä käsin, läpiviennit tiivistää ja ruostuneet peltikaton kiinnitykset uusia, jolloin täysimittaista vesikattoremonttia voidaan siirtää pitkällekin tulevaisuuteen
· aikanaan katteen uusimiseen perinteisellä materiaalilla (konesaumapelti / tiili) on haettavissa valtion korjausavustusta Museovirastosta tai ELY-keskuksesta

Runko ja ulkorappaus:
· hyväkuntoiset
· massiivitiilirunko on kosteusteknisesti toimiva ja sen tekninen käyttöikä on historian valossa lähes ikuinen

Ikkunat:
· valokuvien perusteella hyväkuntoiset (ainakin kohtuudella kunnostettavissa perinteisin menetelmin, kuten vanhat puuikkunat yleensä ovat)
· kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa alkuperäisillä ikkunoilla on suuri merkitys, niihin ei tule soveltaa teknisen käyttöiän periaatetta
· entisöinti on mahdollista vaiheittain eniten säälle alttiilta seinältä alkaen, työlle voi hakea valtion korjausavustusta Museovirastosta tai ELY-keskuksesta

Märkätilat:
· uusiminen varmasti ajankohtaista
· määrä, laatu, sijoittelu riippuvat suuresti tulevan käyttäjän tarpeista, siinä mielessä uusimistarve mahdollistaa tarvittavat muutokset

LVIS:
· kuntotutkimus hyvin tarpeellinen ennen pitkälle vietyjä johtopäätöksiä

Sisätilat:
· todellisen kunnostus- tai uusimistarpeen ja tavoitetason tietää vain tuleva käyttäjä, siksi ei kannata liikaa miettiä kuntoarvion hintalappua täydelliselle sisäremontille

Perustukset ja piha:
· perustukset kunnossa
· maanpinnan leikkaukset ja kaatojen korjaaminen perustusten ympärillä oleellisia
· salaojat eivät välttämättömät eivätkä ainakaan kiireelliset, koska ei ole kellaria eikä perustus ole liikkunut tähänkään mennessä
· kattovesien johtaminen tärkeää, mutta myös pintakourut näyttävät toimineen (kts. edellinen kohta)
· muut piharakenteet kiireettömiä ja osin toissijaisia, koska koulukäyttö ei jatkune, tuleva käyttö ratkaisee

Alla maakuntamuseon Anne Uosukaisen huomioita kuntoselvitysten tuloksista. Katsoisin, että näiden selvitysten pohjalta ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että rakennus olisi niin heikossa kunnossa että se olisi syy jättää rakennus vaille asemakaavan suojelumerkintää.Yleistä:· kuntoarvio on nimensä mukaisesti arvio, se sisältääkin useita asiallisia ehdotuksia jatkotutkimuksista, joilla saadaan syvällisempää tietoa· toimenpide-ehdotukset kustannusarvioineen perustuvat ideaan kattavasta ”varman päälle” peruskorjauksesta, jonka tavoitteena on uudisrakentamisen laatu- ja varustelutaso, mahdollisesti jopa edelleen käyttö kouluna?· tulevan käyttäjän tavoitteet ja kuntotutkimusten perusteella tarkentuvat toimenpidetarpeet saattavat poiketa paljonkin kuntoarviossa esitetystäAlapohja:· alapohjan saneeraus vaikuttaa tämän rakennuksen suurimmalta rakenteelliselta korjauskohteelta· tämän ikäisissä maanvastaisissa betonilaatoissa (ei kapillaarikatkoa) on aina kosteutta, yleensä purutäytteet vaurioituvat vuosikymmenten saatossa ja rakenne vaatii uusimista kosteusteknisesti toimivaksi· pikisivelyissä on reilusti PAH-yhdisteitä, sively vähintään jyrsitään pois alapohjakorjauksen yhteydessä tai suurin osa siitä häviää betonilaatan uusimisen myötä (+ normaali ilmatiivis rakenne)· laatan uusimista kevyempää ratkaisua voi tutkia, jos korkeussuunnassa tila riittää eikä laatta ole liian märkäVälipohja:· selvityksestä ei käy ilmi vesivahingon laajuus, vaatisi lisää kartoitusta· välipohjaa ei väistämättä tarvitse saneerata kokonaan, ainoastaan vuotovaurion alue, betonipalkit ovat saattaneet rajata sen leviämisen kohtuulliseksiYläpohja ja vesikatto:· sama huomio kuin välipohjan osalta: vuotovauriot saattavat olla hyvin paikallisia, lähinnä läpivientien ja aluskatteen aukkojen kohdalla, vaatisi lisätutkimuksia· aluskatteen aukot on mahdollista tukkia vintiltä käsin, läpiviennit tiivistää ja ruostuneet peltikaton kiinnitykset uusia, jolloin täysimittaista vesikattoremonttia voidaan siirtää pitkällekin tulevaisuuteen· aikanaan katteen uusimiseen perinteisellä materiaalilla (konesaumapelti / tiili) on haettavissa valtion korjausavustusta Museovirastosta tai ELY-keskuksestaRunko ja ulkorappaus:· hyväkuntoiset· massiivitiilirunko on kosteusteknisesti toimiva ja sen tekninen käyttöikä on historian valossa lähes ikuinenIkkunat:· valokuvien perusteella hyväkuntoiset (ainakin kohtuudella kunnostettavissa perinteisin menetelmin, kuten vanhat puuikkunat yleensä ovat)· kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa alkuperäisillä ikkunoilla on suuri merkitys, niihin ei tule soveltaa teknisen käyttöiän periaatetta· entisöinti on mahdollista vaiheittain eniten säälle alttiilta seinältä alkaen, työlle voi hakea valtion korjausavustusta Museovirastosta tai ELY-keskuksestaMärkätilat:· uusiminen varmasti ajankohtaista· määrä, laatu, sijoittelu riippuvat suuresti tulevan käyttäjän tarpeista, siinä mielessä uusimistarve mahdollistaa tarvittavat muutoksetLVIS:· kuntotutkimus hyvin tarpeellinen ennen pitkälle vietyjä johtopäätöksiäSisätilat:· todellisen kunnostus- tai uusimistarpeen ja tavoitetason tietää vain tuleva käyttäjä, siksi ei kannata liikaa miettiä kuntoarvion hintalappua täydelliselle sisäremontillePerustukset ja piha:· perustukset kunnossa· maanpinnan leikkaukset ja kaatojen korjaaminen perustusten ympärillä oleellisia· salaojat eivät välttämättömät eivätkä ainakaan kiireelliset, koska ei ole kellaria eikä perustus ole liikkunut tähänkään mennessä· kattovesien johtaminen tärkeää, mutta myös pintakourut näyttävät toimineen (kts. edellinen kohta)· muut piharakenteet kiireettömiä ja osin toissijaisia, koska koulukäyttö ei jatkune, tuleva käyttö ratkaisee