Hei,

Kyselit puhelimitse Souranderintie 18 sijaitsevan asuinkerrostalon asukkaana ja osakkeenomistajana, millaisia kulttuurihistoriallisista arvoja kiinteistöön liittyy sekä, mikä on sen suojelutilanne. Alla vastauksia. Toivottavasti ovat avuksi. Korjaus- ja avustusasioissa voit olla yhteydessä myös jatkossa tarpeen mukaan.

Yst. terv.

Miia Hinnerichsen
Tutkija, rakennuskulttuuri

050 302 3458

miia.hinnerichsen@tampere.fi

Museopalvelut

Pirkanmaan maakuntamuseo

Osoite: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33101 Tampere

http://vapriikki.fi/maakuntamuseo/

https://www.facebook.com/pirkanmaanmaakuntamuseo

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kohteen kuvaus ja historia

Nokian paperitehdas ja kumitehdas rakennuttivat tehdasalueiden ja rautatieaseman välisen yhdystien, Souranderintien 1920-luvulla. Tietä alettiin pian sen valmistumisen jälkeen kutsua Souranderin tieksi Nokia Oy:n silloisen isännöitsijän Ingwald Souranderin mukaan. Souranderintien on tyypiltään 1920-luvun edustuksellinen puistokatu ja Nokian keskustan alueen vanhin puistokatu. Kadun varteen rakennettiin pian sen valmistumisen jälkeen useita palvelu- ja liikerakennuksia: Ylilääkärin asuintalo ”Koto-Kavoli” (1922), Pohjoismaiden Yhdyspankki (1925), vanha sairaala (1926), kumitehtaan lastentarha (1929), Kerhola (1930), kulkutautisairaala (1930), MLS:n lastentalo (taidetalo, 1937) ja Sotkanvirta (1958). 1950-60-luvuilla kadunvarsi täydentyi Oy Nokia Ab:n työntekijöiden asuinnoiksi rakennetuilla vuokrakerrostaloilla.

Souranderintie 18 tontilla sijaitsee 1956-57 rakennettu nelikerroksinen asuinkerrostalo. Se rakennettiin Oy Nokia Ab:n työsuhdeasunnoiksi tehdasalueiden tuntumaan. Suunnittelusta vastasi Oy Nokia Ab:n rakennusosasto. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäistä vastaavassa asussa. Se on tiilirunkoinen, harjakattoinen ja julkisivuiltaan rapattu. Rakennuksessa on 1950-luvulle tyypillisesti ruutujulkisivut ja sisäänvedetyt tuuletusparvekkeet teräskaitein. Souranderintie 18 edustaa 1950-luvun selkeää ja huolellisesti detaljoitua kerrostalorakentamista. Nykyisin kerrostalo on asunto-osakeyhtiömuotoinen.

Rakennussuojelu ja kaavamerkinnät

Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä tutkitaan olemassa olevan ympäristön arvot ja suojellaan mm. arvorakennukset ja maisemat erilaisilla suojelumerkinnöillä. Asema- ja yleiskaavoituksesta vastaavat kunnat, maakuntakaavoituksesta Pirkanmaalla Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan maakunnan kulttuuriympäristön suojeluun liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä puolestaan vastaa uuden museolain (314/2019) perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo http://vapriikki.fi/maakuntamuseo/ .

Souranderintie 18 tontilla on voimassa vuonna 1965 hyväksytty asemakaava, jossa ei ole suojelumerkintöjä. Asemakaava ei vastaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia ja se on katsottava vanhentuneeksi. Mikäli tontille tai rakennukseen haluttaisiin tehdä merkittäviä muutoksia, on ensin laadittava asemakaavanmuutos.

Käytännössä tontin maankäyttöä ja rakentamista ohjaa voimassaoleva, vuonna 2012 hyväksytty Nokian keskustan osayleiskaava 2030. Souranderintie 18 tontti on siinä merkitty osaksi kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Lisäksi se on merkitty osaksi kaupunkikuvallisesti arvokasta Souranderintien vartta, jota koskee kaavamääräys: Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Kaavan liiteaineistona olevassa rakennusinventoinnissa Souranderintie 18 todetaan kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi ja suositetaan, että asuinrakennuksen suojelu ratkaistaan asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Alueella on voimassa myös 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa Souranderintie 18 tontti on merkitty osaksi Nokian asemanseutu ja asuinalueet -nimistä maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Yhteenveto: Souranderintie 18 tontilla on vanhentunut asemakaava, joten maankäyttöä ohjaavat voimassaolevat yleiskaava ja maakuntakaava. Edellä mainittuja kaavoja laadittaessa on tutkittu alueen kulttuuriympäristön arvot, todettu niitä alueella olevan ja merkitty yleis- ja maakuntakaavaan, arvojen ja ominaispiirteiden säilyttämiseen tähtäävät aluemerkinnät.

Kaavojen lisäksi rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta määrätään myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). MRL edellyttää mm. että, rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (166 §). MRL myös velvoittaa kiinteistön omistajaa huolehtimaan rakennusten kunnossapidon yhteydessä, ettei muutoksilla hävitetä rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvoja (139 §).

Käytännössä kaikki tämä tarkoittaa, että vaikka rakennuksella ei ole rakennuskohtaista suojelumerkintää (sr), niin osana arvoalueita, sen julkisivuihin ei saa tehdä merkittäviä muutoksia. Rakennuksen normaali kunnossapitokorjaus (huoltomaalaus, julkisivujen paikkakorjaus jne.) on luonnollisesti sallittua. Korjaukset tulisi pyrkiä tekemään alkuperäisiä materiaaleja säästäen, kunnostaen sekä käyttäen rakennusajankohdalle tyypillisiä materiaaleja ja työtapoja. Merkittävimmistä muutoksista, kuten julkisivumateriaalin, ikkunoiden tai kattomateriaalin vaihtamisesta, on asemakaava-alueella haettava aina kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Rakennusvalvonta arvioi muutosten sopivuuden rakennukseen ja pyytää tarvittaessa museoviranomaiselta lausunnon. Rakennusvalvonnasta voi tiedustella esim. tarvitaanko autotallien ovien vaihtamiseen rakennuslupaa tai toimenpidelupaa vai onko työ katsottavissa niin vähäiseksi, että lupaa ei tarvita ollenkaan. Mikäli autotallin ovet vaihdetaan, tulisi uusien ovien muistuttaa ilmeeltään ja materiaaleiltaan mahdollisimman paljon alkuperäisiä ovia.

Suojelun perusteena olevat selvitykset

Alueella voimassaolevien yleiskaavan ja maakuntakaavan suojelumerkinnät perustuvat seuraaviin selvityksiin:

Nokian kulttuuriympäristöohjelma. Eija Teivas. Pirkanmaan ympäristökeskus, 2001.

Nokian keskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys. Teija Ahola. Nokian kaupunki 2010.

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Pirkanmaan Liitto, 2016.

Kyselit puhelimitse Souranderintie 18 sijaitsevan asuinkerrostalon asukkaana ja osakkeenomistajana, millaisia kulttuurihistoriallisista arvoja kiinteistöön liittyy sekä, mikä on sen suojelutilanne. Alla vastauksia. Toivottavasti ovat avuksi. Korjaus- ja avustusasioissa voit olla yhteydessä myös jatkossa tarpeen mukaan.

Yst. terv.

Miia Hinnerichsen

Tutkija, rakennuskulttuuri

050 302 3458

miia.hinnerichsen@tampere.fi

Museopalvelut

Pirkanmaan maakuntamuseo

Osoite: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33101 Tampere

http://vapriikki.fi/maakuntamuseo/

https://www.facebook.com/pirkanmaanmaakuntamuseo

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kohteen kuvaus ja historia

Nokian paperitehdas ja kumitehdas rakennuttivat tehdasalueiden ja rautatieaseman välisen yhdystien, Souranderintien 1920-luvulla. Tietä alettiin pian sen valmistumisen jälkeen kutsua Souranderin tieksi Nokia Oy:n silloisen isännöitsijän Ingwald Souranderin mukaan. Souranderintien on tyypiltään 1920-luvun edustuksellinen puistokatu ja Nokian keskustan alueen vanhin puistokatu. Kadun varteen rakennettiin pian sen valmistumisen jälkeen useita palvelu- ja liikerakennuksia: Ylilääkärin asuintalo ”Koto-Kavoli” (1922), Pohjoismaiden Yhdyspankki (1925), vanha sairaala (1926), kumitehtaan lastentarha (1929), Kerhola (1930), kulkutautisairaala (1930), MLS:n lastentalo (taidetalo, 1937) ja Sotkanvirta (1958). 1950-60-luvuilla kadunvarsi täydentyi Oy Nokia Ab:n työntekijöiden asuinnoiksi rakennetuilla vuokrakerrostaloilla.

Souranderintie 18 tontilla sijaitsee 1956-57 rakennettu nelikerroksinen asuinkerrostalo. Se rakennettiin Oy Nokia Ab:n työsuhdeasunnoiksi tehdasalueiden tuntumaan. Suunnittelusta vastasi Oy Nokia Ab:n rakennusosasto. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäistä vastaavassa asussa. Se on tiilirunkoinen, harjakattoinen ja julkisivuiltaan rapattu. Rakennuksessa on 1950-luvulle tyypillisesti ruutujulkisivut ja sisäänvedetyt tuuletusparvekkeet teräskaitein. Souranderintie 18 edustaa 1950-luvun selkeää ja huolellisesti detaljoitua kerrostalorakentamista. Nykyisin kerrostalo on asunto-osakeyhtiömuotoinen.

Rakennussuojelu ja kaavamerkinnät

Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä tutkitaan olemassa olevan ympäristön arvot ja suojellaan mm. arvorakennukset ja maisemat erilaisilla suojelumerkinnöillä. Asema- ja yleiskaavoituksesta vastaavat kunnat, maakuntakaavoituksesta Pirkanmaalla Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan maakunnan kulttuuriympäristön suojeluun liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä puolestaan vastaa uuden museolain (314/2019) perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo http://vapriikki.fi/maakuntamuseo/ .

Souranderintie 18 tontilla on voimassa vuonna 1965 hyväksytty asemakaava, jossa ei ole suojelumerkintöjä. Asemakaava ei vastaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia ja se on katsottava vanhentuneeksi. Mikäli tontille tai rakennukseen haluttaisiin tehdä merkittäviä muutoksia, on ensin laadittava asemakaavanmuutos.

Käytännössä tontin maankäyttöä ja rakentamista ohjaa voimassaoleva, vuonna 2012 hyväksytty Nokian keskustan osayleiskaava 2030. Souranderintie 18 tontti on siinä merkitty osaksi kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Lisäksi se on merkitty osaksi kaupunkikuvallisesti arvokasta Souranderintien vartta, jota koskee kaavamääräys: Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Kaavan liiteaineistona olevassa rakennusinventoinnissa Souranderintie 18 todetaan kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi ja suositetaan, että asuinrakennuksen suojelu ratkaistaan asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Alueella on voimassa myös 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa Souranderintie 18 tontti on merkitty osaksi Nokian asemanseutu ja asuinalueet -nimistä maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Yhteenveto: Souranderintie 18 tontilla on vanhentunut asemakaava, joten maankäyttöä ohjaavat voimassaolevat yleiskaava ja maakuntakaava. Edellä mainittuja kaavoja laadittaessa on tutkittu alueen kulttuuriympäristön arvot, todettu niitä alueella olevan ja merkitty yleis- ja maakuntakaavaan, arvojen ja ominaispiirteiden säilyttämiseen tähtäävät aluemerkinnät.

Kaavojen lisäksi rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta määrätään myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). MRL edellyttää mm. että, rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (166 §). MRL myös velvoittaa kiinteistön omistajaa huolehtimaan rakennusten kunnossapidon yhteydessä, ettei muutoksilla hävitetä rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvoja (139 §).

Käytännössä kaikki tämä tarkoittaa, että vaikka rakennuksella ei ole rakennuskohtaista suojelumerkintää (sr), niin osana arvoalueita, sen julkisivuihin ei saa tehdä merkittäviä muutoksia. Rakennuksen normaali kunnossapitokorjaus (huoltomaalaus, julkisivujen paikkakorjaus jne.) on luonnollisesti sallittua. Korjaukset tulisi pyrkiä tekemään alkuperäisiä materiaaleja säästäen, kunnostaen sekä käyttäen rakennusajankohdalle tyypillisiä materiaaleja ja työtapoja. Merkittävimmistä muutoksista, kuten julkisivumateriaalin, ikkunoiden tai kattomateriaalin vaihtamisesta, on asemakaava-alueella haettava aina kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Rakennusvalvonta arvioi muutosten sopivuuden rakennukseen ja pyytää tarvittaessa museoviranomaiselta lausunnon. Rakennusvalvonnasta voi tiedustella esim. tarvitaanko autotallien ovien vaihtamiseen rakennuslupaa tai toimenpidelupaa vai onko työ katsottavissa niin vähäiseksi, että lupaa ei tarvita ollenkaan. Mikäli autotallin ovet vaihdetaan, tulisi uusien ovien muistuttaa ilmeeltään ja materiaaleiltaan mahdollisimman paljon alkuperäisiä ovia.

Suojelun perusteena olevat selvitykset

Alueella voimassaolevien yleiskaavan ja maakuntakaavan suojelumerkinnät perustuvat seuraaviin selvityksiin:

Nokian kulttuuriympäristöohjelma. Eija Teivas. Pirkanmaan ympäristökeskus, 2001.

Nokian keskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys. Teija Ahola. Nokian kaupunki 2010.

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Pirkanmaan Liitto, 2016.