Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on lausunut aiemmin asemakaavasta sen luonnosvaiheessa lokakuussa 2018 (diar. 516/2018) sekä selvitysaineistojen riittävyydestä helmikuussa 2019 (diar. 721/2018). Lisäksi on käyty useita neuvotteluja: aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 23.8.2017, työneuvottelu 17.11.2017 ja luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu 26.11.2018.

Suunnittelualue käsittää kaksi erillistä osa-aluetta Virtain kaupungin keskustaajamassa: Mäkitien ja Rantatien välisellä alueella sijaitsevan ns. koulukeskuksen alueen sekä erillisen pienialaisen omakotitalokorttelin Sipiläntien varressa. Kaava-aluetta on luonnosvaiheen jälkeen supistettu, niin että alueen länsireunan, Koulutien varren pientalot ja Kalettoman sotilasvirkatalon navetta on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Suuremmalla kaavamuutoksen osa-alueella, puistomaisessa väljästi rakennetussa ympäristössä sijaitsee 1950-luvun lopussa rakennetut Rantatien koulu ja siihen liittyvä entinen opettajien asuntola, koulun pelikenttä, 1985 valmistunut liikuntahalli, 1979 rakennettu omakotitalo ja 1900-luvun alkupuolella rakennettu Kuurilan pihapiiri. Pienemmällä kaavamuutoksen osa-alueella Sipiläntien varressa on yksi omakotitalo.

Kaavamuutoksen pääasiallisena tavoitteena on mahdollistaa uuden yhtenäiskoulun rakentaminen Rantatien koulun tontille, mistä on laadittu hankesuunnitelma vuonna 2017. Sipiläntien omakotitalokortteli on mukana kaavateknisistä syistä, korttelinumeron korjaamiseksi. Kaavaluonnoksen toteutuminen mahdollistaisi Rantatien koulun ja entisen opettajien asuntolan sekä Opintien varren 1970-luvun omakotitalon ja Kuurilan pihapiirin rakennusten purkamisen. Kaavaselostuksen mukaan todennäköisesti vain liikuntahalli tulee säilymään.

Suurempi kaavamuutoksen osa-alue kuuluu Virtain keskustan maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Rantatien koulun ja entisen opettajien asuntolan osalta kaava-alue kuuluu arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueelle. Kaavaa varten on loppuvuodesta 2017 laadittu Virtain koulukeskuksen asemakaavan kulttuuri- ja maisemaselvitys. Selvitys tuo hyvin esiin Rantatien koulun ja asuntolan arvot, vaikkakin puutteiksi on mainittava, ettei koulurakennuksen alkuperäistä 1959 valmistunutta ja 1991 valmistunutta laajennusosaa ole arvotettu erikseen, eikä sisätilojen säilyneisyydestä ole tietoja.

Kaavaselostuksessa rakennusten selvityksissä todettuja kulttuurihistoriallisia arvoja vähätellään. Rakennuksilla todetaan olevan rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja, mutta koska rakennuksia ei ole kohdemerkinnöin esitetty säilytettäväksi maakunta- tai yleiskaavassa, niiden arvot eivät olisi merkittäviä. Maakuntamuseo huomauttaa, että maakuntakaavan rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat merkinnät ovat säännönmukaisesti aluetasoisia. Maakuntakaavaa varten laaditussa maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnissa (2016) Rantatien koulu on yksilöity osana arvoalueeseen kuuluvaa kohdetta "kolme koulua ja asuntola". Vuonna 2009 laaditussa Virtain keskustan ja sen ympäristön kulttuuri- ja maisemahistoriallisessa selvityksessä kaava-alueen rakennuskohteista Rantatien koulu ja asuntola on arvioitu korkeimpaan säilytettävien kohteiden luokkaan. Rantatien koulu ja asuntola ovat kuitenkin jostain syystä jääneet pois inventointiin liittyvällä kartalla, minkä vuoksi kohdemerkintä lienee jäänyt merkitsemättä myös yleiskaavaan. Yleiskaavaa tuoreemmassa maakuntakaavassa aluearvo on täsmentynyt maakunnallisen selvityksen perusteella.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavoituksessa tulee huolehtia, että rakennetun ympäristön arvot säilyvät. Maakuntakaava edellyttää samaa ko. suunnittelualueella. Muutosten kohdistuessa maakunnalliselle rakennetun ympäristön arvoalueelle tulisi suunnittelun ensisijaiseksi vaihtoehdoksi ottaa merkittäväksi todetun rakennuskannan säilyminen. Maakuntamuseo on esittänyt, että selvitetään mahdollisuutta säilyttää Rantatien koulurakennus tai osia siitä uudisrakennuksilla täydennettynä.

Koulurakennuksen vanhimman osan säilyttämisestä osana uudisrakentamista on kuitenkin tehty kustannusvertailu ja lisäksi on arvioitu ratkaisun käyttökelpoisuutta tilaohjelman näkökulmasta. Arvion mukaan kustannustehokkaampaa on rakentaa kokonaan uusi koulurakennus. Rantatien koulun purkamista ja korvaamista uudella koulukeskuksella on perusteltu ensisijaisesti sen huonolla kunnolla ja sisäilmaongelmilla. Rakennuksen välttämättömäksi korjausasteeksi on kaavaselostuksessa mainittu jopa 95,5 %. Peruskorjausasteen arviointi näyttää kuitenkin perustuvan virheellisesti uudisrakentamisen tasoon verrattaviin vaatimuksiin, eikä ota huomioon vanhan rakennuksen korjaamisen perusperiaatteita. Korjaussuunnitelmissa mm. tähdennetään kaikkien riskirakenteiden poistamisen tärkeyttä ja mainitaan tällaisiksi riskirakenteiksi esimerkiksi välipohjien tojalevyeristeet. Kuivien välipohjien tojalevyeristettä ei kuitenkaan voida pitää riskirakenteena, mikäli ilmanvaihto toimii asianmukaisesti, eikä korvausilmaa virtaa sisätiloihin rakenteiden läpi. Vanhoja rakennuksia korjattaessa riskirakenteita ei säännönmukaisesti poisteta, vaan mahdolliset riskirakenteet pyritään tunnistamaan, jotta niiden kuntoa ja niihin kohdistuvia mahdollisia muutoksia voidaan seurata jatkossa. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin Rantatien koulurakennuksen ja asuntolan kuntoselvityksiin (Rakennustekninen peruskuntoarvio 2016 ja Kosteustekninen kuntotutkimus 2017) ja todennut että, asuntolan purkamiselle ei ole osoitettavissa erityisiä perusteita, ja että koulurakennus on kunnostettavissa normaalein toimenpitein. Koulurakennuksen perustuksessa ei ole vaurioita ja seinät ovat massiivitiiltä, jota pidetään rakennusteknisesti erittäin kestävänä ja terveenä rakenteena. Maakuntamuseo katsookin, että Rantatien koulun purkamiselle ei ole esitetty riittäviä perusteita.

Selvitysten perusteella Rantatien koulurakennuksen 1950-luvulla rakennetun kolmikerroksisen osan kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat kiistattomat, minkä vuoksi rakennusosa tulisi kaavaan merkitä asianmukaisella suojelumerkinnällä.

Asemakaavaehdotus mahdollistaa entisen opettajien asuntolarakennuksen säilymisen, vaikka se sijaitseekin osittain rakennusalan ulkopuolella. Asuntolarakennus onkin olennainen osa koulukokonaisuutta. Kaavaselostuksessa kuitenkin ilmenee, että todennäköisesti vain liikuntahalli tulee säilymään, ja ettei asuntolarakennuksen jättämistä yksinään uudempien rakennusten joukkoon voida pitää rakennetun ympäristön kannalta hyvänä ratkaisuna. Museo pitää ratkaisua ja sen perusteluita huonoina. Maakuntamuseo toistaa luonnosvaiheessa esittämänsä vaatimuksen, että rakennuksen arvojen säilymiseksi sille tulisi osoittaa sopiva suojelumerkintä.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää riittämättömänä kaavan uudisrakentamista ohjaavaa Y-1 määräystä, jonka mukaan alueen rakentaminen tulee sovittaa olemassa olevan ympäristön mittakaavaan ja kaupunkikuvaan esimerkiksi jäsentämällä suuret rakennusmassat ja pitkät yhtenäiset julkisivut sisäänvedoin, kerrosluvun vaihteluin, aukotuksen ja laajempien ikkunapintojen sommittelulla, sisäänkäyntikatoksin tms. arkkitehtuurin keinoin pienempiin osiin. Paremmin alueen kulttuurihistorialliset huomioisi esimerkiksi /s-merkintä, jonka määräyksessä huomioitaisiin paitsi puistomainen ja puoliavoin kaupunkikuva myös asuntolan ja koulurakennuksen vanhan osan säilyttäminen, ellei niiden purkamiselle ole erityisen pakottavaa syytä.

Kaavan vaikutukset lähiympäristön kaupunkikuvaan ja laajemmin koko Virtain keskustan maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat huomattavat. Vaikutusten arvioinnissa tulisi aiempaa selvemmin näkyä, millä tavoin maankäyttö- ja rakennuslain ja maakuntakaavan rakennetun ympäristön arvojen säilyttämisen edellytykset toteutuvat, vai toteutuvatko lainkaan. Mikäli kaava toteutuu suunnitelmien mukaisesti, rakennetun ympäristön arvoja tuhoutuu ja tämä tulee todeta myös vaikutusten arvioinnissa.

Suunnitteilla oleva Virtojen koulukeskuksen asemakaavanmuutos ei ota riittävästi huomioon alueen kulttuuriympäristön arvoja. Se on puutteellinen erityisesti Rantatien koulun ja asuntolan osalta. Mahdollinen hyväksytty kaava-aineisto valitusosoitteineen tulee toimittaa viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on lausunut aiemmin asemakaavasta sen luonnosvaiheessa lokakuussa 2018 (diar. 516/2018) sekä selvitysaineistojen riittävyydestä helmikuussa 2019 (diar. 721/2018). Lisäksi on käyty useita neuvotteluja: aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 23.8.2017, työneuvottelu 17.11.2017 ja luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu 26.11.2018.Suunnittelualue käsittää kaksi erillistä osa-aluetta Virtain kaupungin keskustaajamassa: Mäkitien ja Rantatien välisellä alueella sijaitsevan ns. koulukeskuksen alueen sekä erillisen pienialaisen omakotitalokorttelin Sipiläntien varressa. Kaava-aluetta on luonnosvaiheen jälkeen supistettu, niin että alueen länsireunan, Koulutien varren pientalot ja Kalettoman sotilasvirkatalon navetta on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Suuremmalla kaavamuutoksen osa-alueella, puistomaisessa väljästi rakennetussa ympäristössä sijaitsee 1950-luvun lopussa rakennetut Rantatien koulu ja siihen liittyvä entinen opettajien asuntola, koulun pelikenttä, 1985 valmistunut liikuntahalli, 1979 rakennettu omakotitalo ja 1900-luvun alkupuolella rakennettu Kuurilan pihapiiri. Pienemmällä kaavamuutoksen osa-alueella Sipiläntien varressa on yksi omakotitalo.Kaavamuutoksen pääasiallisena tavoitteena on mahdollistaa uuden yhtenäiskoulun rakentaminen Rantatien koulun tontille, mistä on laadittu hankesuunnitelma vuonna 2017. Sipiläntien omakotitalokortteli on mukana kaavateknisistä syistä, korttelinumeron korjaamiseksi. Kaavaluonnoksen toteutuminen mahdollistaisi Rantatien koulun ja entisen opettajien asuntolan sekä Opintien varren 1970-luvun omakotitalon ja Kuurilan pihapiirin rakennusten purkamisen. Kaavaselostuksen mukaan todennäköisesti vain liikuntahalli tulee säilymään.Suurempi kaavamuutoksen osa-alue kuuluu Virtain keskustan maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Rantatien koulun ja entisen opettajien asuntolan osalta kaava-alue kuuluu arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueelle. Kaavaa varten on loppuvuodesta 2017 laadittu Virtain koulukeskuksen asemakaavan kulttuuri- ja maisemaselvitys. Selvitys tuo hyvin esiin Rantatien koulun ja asuntolan arvot, vaikkakin puutteiksi on mainittava, ettei koulurakennuksen alkuperäistä 1959 valmistunutta ja 1991 valmistunutta laajennusosaa ole arvotettu erikseen, eikä sisätilojen säilyneisyydestä ole tietoja.Kaavaselostuksessa rakennusten selvityksissä todettuja kulttuurihistoriallisia arvoja vähätellään. Rakennuksilla todetaan olevan rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja, mutta koska rakennuksia ei ole kohdemerkinnöin esitetty säilytettäväksi maakunta- tai yleiskaavassa, niiden arvot eivät olisi merkittäviä. Maakuntamuseo huomauttaa, että maakuntakaavan rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat merkinnät ovat säännönmukaisesti aluetasoisia. Maakuntakaavaa varten laaditussa maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnissa (2016) Rantatien koulu on yksilöity osana arvoalueeseen kuuluvaa kohdetta "kolme koulua ja asuntola". Vuonna 2009 laaditussa Virtain keskustan ja sen ympäristön kulttuuri- ja maisemahistoriallisessa selvityksessä kaava-alueen rakennuskohteista Rantatien koulu ja asuntola on arvioitu korkeimpaan säilytettävien kohteiden luokkaan. Rantatien koulu ja asuntola ovat kuitenkin jostain syystä jääneet pois inventointiin liittyvällä kartalla, minkä vuoksi kohdemerkintä lienee jäänyt merkitsemättä myös yleiskaavaan. Yleiskaavaa tuoreemmassa maakuntakaavassa aluearvo on täsmentynyt maakunnallisen selvityksen perusteella.Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavoituksessa tulee huolehtia, että rakennetun ympäristön arvot säilyvät. Maakuntakaava edellyttää samaa ko. suunnittelualueella. Muutosten kohdistuessa maakunnalliselle rakennetun ympäristön arvoalueelle tulisi suunnittelun ensisijaiseksi vaihtoehdoksi ottaa merkittäväksi todetun rakennuskannan säilyminen. Maakuntamuseo on esittänyt, että selvitetään mahdollisuutta säilyttää Rantatien koulurakennus tai osia siitä uudisrakennuksilla täydennettynä.Koulurakennuksen vanhimman osan säilyttämisestä osana uudisrakentamista on kuitenkin tehty kustannusvertailu ja lisäksi on arvioitu ratkaisun käyttökelpoisuutta tilaohjelman näkökulmasta. Arvion mukaan kustannustehokkaampaa on rakentaa kokonaan uusi koulurakennus. Rantatien koulun purkamista ja korvaamista uudella koulukeskuksella on perusteltu ensisijaisesti sen huonolla kunnolla ja sisäilmaongelmilla. Rakennuksen välttämättömäksi korjausasteeksi on kaavaselostuksessa mainittu jopa 95,5 %. Peruskorjausasteen arviointi näyttää kuitenkin perustuvan virheellisesti uudisrakentamisen tasoon verrattaviin vaatimuksiin, eikä ota huomioon vanhan rakennuksen korjaamisen perusperiaatteita. Korjaussuunnitelmissa mm. tähdennetään kaikkien riskirakenteiden poistamisen tärkeyttä ja mainitaan tällaisiksi riskirakenteiksi esimerkiksi välipohjien tojalevyeristeet. Kuivien välipohjien tojalevyeristettä ei kuitenkaan voida pitää riskirakenteena, mikäli ilmanvaihto toimii asianmukaisesti, eikä korvausilmaa virtaa sisätiloihin rakenteiden läpi. Vanhoja rakennuksia korjattaessa riskirakenteita ei säännönmukaisesti poisteta, vaan mahdolliset riskirakenteet pyritään tunnistamaan, jotta niiden kuntoa ja niihin kohdistuvia mahdollisia muutoksia voidaan seurata jatkossa. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin Rantatien koulurakennuksen ja asuntolan kuntoselvityksiin (Rakennustekninen peruskuntoarvio 2016 ja Kosteustekninen kuntotutkimus 2017) ja todennut että, asuntolan purkamiselle ei ole osoitettavissa erityisiä perusteita, ja että koulurakennus on kunnostettavissa normaalein toimenpitein. Koulurakennuksen perustuksessa ei ole vaurioita ja seinät ovat massiivitiiltä, jota pidetään rakennusteknisesti erittäin kestävänä ja terveenä rakenteena. Maakuntamuseo katsookin, että Rantatien koulun purkamiselle ei ole esitetty riittäviä perusteita.Selvitysten perusteella Rantatien koulurakennuksen 1950-luvulla rakennetun kolmikerroksisen osan kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat kiistattomat, minkä vuoksi rakennusosa tulisi kaavaan merkitä asianmukaisella suojelumerkinnällä.Asemakaavaehdotus mahdollistaa entisen opettajien asuntolarakennuksen säilymisen, vaikka se sijaitseekin osittain rakennusalan ulkopuolella. Asuntolarakennus onkin olennainen osa koulukokonaisuutta. Kaavaselostuksessa kuitenkin ilmenee, että todennäköisesti vain liikuntahalli tulee säilymään, ja ettei asuntolarakennuksen jättämistä yksinään uudempien rakennusten joukkoon voida pitää rakennetun ympäristön kannalta hyvänä ratkaisuna. Museo pitää ratkaisua ja sen perusteluita huonoina. Maakuntamuseo toistaa luonnosvaiheessa esittämänsä vaatimuksen, että rakennuksen arvojen säilymiseksi sille tulisi osoittaa sopiva suojelumerkintä.Pirkanmaan maakuntamuseo pitää riittämättömänä kaavan uudisrakentamista ohjaavaa Y-1 määräystä, jonka mukaan alueen rakentaminen tulee sovittaa olemassa olevan ympäristön mittakaavaan ja kaupunkikuvaan esimerkiksi jäsentämällä suuret rakennusmassat ja pitkät yhtenäiset julkisivut sisäänvedoin, kerrosluvun vaihteluin, aukotuksen ja laajempien ikkunapintojen sommittelulla, sisäänkäyntikatoksin tms. arkkitehtuurin keinoin pienempiin osiin. Paremmin alueen kulttuurihistorialliset huomioisi esimerkiksi /s-merkintä, jonka määräyksessä huomioitaisiin paitsi puistomainen ja puoliavoin kaupunkikuva myös asuntolan ja koulurakennuksen vanhan osan säilyttäminen, ellei niiden purkamiselle ole erityisen pakottavaa syytä.Kaavan vaikutukset lähiympäristön kaupunkikuvaan ja laajemmin koko Virtain keskustan maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat huomattavat. Vaikutusten arvioinnissa tulisi aiempaa selvemmin näkyä, millä tavoin maankäyttö- ja rakennuslain ja maakuntakaavan rakennetun ympäristön arvojen säilyttämisen edellytykset toteutuvat, vai toteutuvatko lainkaan. Mikäli kaava toteutuu suunnitelmien mukaisesti, rakennetun ympäristön arvoja tuhoutuu ja tämä tulee todeta myös vaikutusten arvioinnissa.Suunnitteilla oleva Virtojen koulukeskuksen asemakaavanmuutos ei ota riittävästi huomioon alueen kulttuuriympäristön arvoja. Se on puutteellinen erityisesti Rantatien koulun ja asuntolan osalta. Mahdollinen hyväksytty kaava-aineisto valitusosoitteineen tulee toimittaa viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon.