Vanha osatalo, joka sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla kylässä. Päärakennuksessa on toiminut koulu ja myös vankeja on säilytetty siellä.

Rakennushistoriallinen

Historiallinen x

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

paikallinen

Päärakennuksen itäpääty on rakennettu kylän palon jälkeen. Alkuvaiheessa pitkänurkkainen hirsirakennus on tehty nurkkakiville ja ulkoseinät ovat olleet verhoiltu päreillä, joiden päät oli muotoiltu pyöreäksi. Isännän vaihtuessa 1800-luvun lopulla rakennusta jatkettiin pitkänurkkaisella hirsiosalla länteen. Uuden osan pirtissä olivat vankien säilytykseen tarkoitetut vankikopit. Samalla rakennus sai yhtenäisen hakatusta kivestä tehdyn sokkelin. Pitkänurkkainen hirsirakennus on verhoiltu peiterimoin varustetulla pystylaudoituksella 1900-luvun alkupuolella. Ikkunaremontti on tehty 1970-luvun loppupuolella, jolloin aikaisemmat 6-ruutuiset korvattiin nykyisillä leveillä 1-ruutuisilla, jossa on kapea pystyikkuna tuuletusta varten. Vanhempaa ikkunamallia on säilynyt kuistin ikkunoina. Avokuistilla on mm. 1920/30-luvun 9-ruutuisia ikkunoita. Ikkunaremontin yhteydessä rakennus maalattiin punaruskealla, listojen ollessa valkoiset. Ikkunoiden puitteet ovat kellertävät. Aikaisemmin rakennus on ollut punamullalla maalattu. Satulakatto on katettu sotien jälkeen betonitiilillä, lukuunottamatta pulpettikattoista avokuistia, jossa on profiilipeltinen maalaamaton kate. Avokuisti sijaitsee satulakattoisten umpikuistien välissä. Ulko-ovina ovat pystypaneeliovet.

Asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä on 1900-luvun alusta oleva sauna/liiterirakennus(2), jonka saunaosa on kivijalalle rakennettu pitkänurkkainen vuoraamaton hirsirakennus. Liiteriosa on rankorakenteinen ja limilaudoituksella verhoiltu rakennus. Katto on tehty betonitiilistä. Rungon väri on keltainen, listat valkoiset.

Aittarivi (3) muodostuu kahdesta yhdistetystä aitasta. Nurkkakivlle rakennetut aitat ovat pitkänurkkaisia hirsirakennuksia. Aikaisemmin rakennukset ovat olleet kala-aittoina päärakennuksen eteläpuolella. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Rakennuksen itäpää ja nurkat ovat vuorattu pystylaudoituksella. Rakennus on maalattu punamullalla. Itäpään oven yläpuolelle on kaiverrettu vuosiluku 1898. Ovi on tehty leveistä profiloiduista vaakalaudoista. Rakennukset ovat olleet osa 1920-l rakennettua L-muotoista tiili- ja hirsirakenteista navettaa.

Pihapiirissä on lisäksi uudehkot liiteri(4), venevaja(7) ja savustushuone(8) Vanhempaa rakennuskantaa ovat kuivaaja(6) ja maakellari(9), joiden rakennusaika on 1900-luvun alkupuolella. Maakellari on rakennettu suurista lohkotuista kivistä. Vanha kuivaajasta on jäljellä hirsikehikko, joka on nostettu harkkojen päälle. Rakennusta kunnostetaan. Isosaareen vievän tien varrella on uudehko lato(5), jonka alla on vanha hirsirakenteinen riihi. Saksalantien varrella on uusi, 1970-luvulla rakennettu kuivaamo. Silta Isosaareen on rakennettu vuonna 1962.

Isosaaren eteläosassa on alueita, joista on tuotu kivimateriaalia Saksalan ja Puutikkalan rakennusten perustuksiin. Saksalassa käytetyt tiilet on poltettu Isosaaressa.

Asuinrakennus on ympärivuotisessa käytössä. Maataloudessa tarvittava rakennuskanta on uusiutunut. Pihapiirissä on jäljellä osia vanhoista talousrakennuksista.

Saksala on Nikusesta 1700-luvulla erotettu osa, ns. puolikastila. Nykyisen suvun omistuksessa tila on ollut v. 1742. Isojakokartassa tilan asuintontiksi (I) on merkitty kylän keskustassa, Vähämäen etelä- ja luoteispuolella olevat tontit. Muistitiedon mukaan nykyistä edeltävä asuintontti olisi Vähämäen luoteispuolella sijaitseva tontti. Nykyiselle paikalle on siirrytty todennäköisesti vuoden 1875 tulipalon jälkeen. Ennen uusjakoa rakennukset ovat sijainneet vuokratontilla, joka kuului Vilppulan tilaan.

Ensimmäinen nykyisen Saksalan isännistä on ollut Topias Saksala, joka hoiti tilaa 1800-luvun loppupuolella. Hänen jälkeen vuosina 1898-1947oli isäntänä Kalle Saksala. Hänen aikana päärakennusta laajennettiin ja hakattu kivi tuli useimpien rakennusten perustaksi. Hänet tunnettiin myös ns. vankivyörärinä, joka säilytti ja kuljetti vankeja 1900-luvun alkupuolella. Myös kuusiaita ja sen eteläpuolella ollut puutarha olivat hänen hankkeitaan. Veikko Saksala isännöi vuodet 1947-1970. Nykyinen isäntä, Jarkko Saksala, korjautti päärakennuksen ja perusti 1980-luvulla leirintäalueen Isosaareen.

Sisäremontti on tehty 1970-luvun loppupuolella. Vankikopit ovat sijainneet länsipään pirtissä. Vanhemmassa pirtissä on toiminut Puutikkalan alakansakoulu 1920-luvun lopulla. Opettajatar asui pirtin vieressä olevassa kammarissa. Vanki- ja opetustoiminnasta ei enää ole nähtävissä merkkejä.

Saksala sijaitsee näkyvällä paikalla Saksalanlahden rannalla. Järven lisäksi ympärillä aukeavat tilan pellot. Lähistöllä ei ole muuta rakennuskantaa. Taloon tulevaa tietä reunustaa osittain vanha kuusiaita. Sen eteläpuolella on sijainnut puutarha. Tilaan kuuluu läheinen Isosaari, jossa on mm. asuntovaunuille tarkoitettu leirintäalue. Tie saareen kulkee pihapiirin kautta.

Maakuntakaava

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan isojako- ja uusjakokartat (1795 ja 1915), Hämeen maanmittauslaitoksen arkisto, Hämeenlinna