Kirjasto on rakenteiltaan ja julkisivuiltaan puinen. Kadunpuoleiselta julkisivultaan se on hillityn särmiömäinen, ja sen pääjulkisivuna näyttäytyy lounaaseen avautuva julkisivu, joka saa dynaamisen muotonsa käännetyn harjakaton lappeiden muodonannosta.

Mouhijärven kirjastotoiminnan historian voidaan katsoa alkaneen vuonna 1861, jolloin pappismies David Skogman perusti kirjaston kirkon sakastiin lahjoitusten turvin (Säteri 2007, Valtonen 2008, Mäkinen 2005, 16). Kirkko huolehti opetuksesta ja lukutaidosta lukukinkereiden muodossa (Yli-Paattikoski 1976, 184).

Kirjasto alkoi 1980-luvulla toimia koulun tiloissa Uotsolan keskustassa. Kirjasto sijaitsi samalla tontilla kuin nykyinen kirjasto, ja se ehti toimia 27 vuotta silloisissa, koulukäyttöön suunnitelluissa tiloissa ennen uuden kirjastorakennuksen valmistumista. (Pesonen 2009.) Ilmeisesti vanhimman puukoulun lounaispuolella sijainnut rakennus rakennettiin vuonna 1940 ja se on ollut puuvuorattu, harjakattoinen ja vaaleansininen (Dahlbacka ym. 2007, 461).

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Kirjaston paikalla sijaitsi vanha puurakenteinen sauna (Pesonen 2009). Ennen sitä kirjaston tontti on ilmeisesti ollut rakentamaton.

Mouhijärven kirjaston suunnittelusta järjestettiin vuonna 2004 Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella opiskelijakilpailu puurakentamisen erikoiskurssiin liittyen. Kurssi järjestettiin yhdessä Mouhijärven kunnan sekä WoodFocus Oy:n kanssa (Pesonen 2009). Kilpailun voitti Sanna Iltanen ehdotuksellaan Pirunnyrkki. Iltanen jatkoi suunnittelua, ja rakennus toteutuikin hyvin samanlaisena kuin kilpailuehdotusvaiheessa. Kustannussyistä lasipintoja jouduttiin kuitenkin karsimaan: ehdotuksessa kadunpuolen julkisivut olisivat erityisesti korkeamman massan suhteen olleet suurimmaksi osaksi lasiset. Kirjaston tilajaottelu säilyi kuitenkin hyvin samankaltaisena ehdotukseen nähden.

Rakennesuunnittelusta vastasi Asko Keronen. Rakennus valmistui vuonna 2007.

Kirjaston kaakkoispuolella sijaitsee Mouhijärven ensimmäinen kansakoulu, joka on rakennettu vuonna 1879. Kyseisessä puurakennuksessa koulu toimi vuoteen 1953 asti, jolloin valmistui uusi koulurakennus pihan toiselle puolelle. (Peltonen 1997; Dahlbacka ym. 2007, 462.) Kivirakenteinen koulu on sittemmin purettu.

Kirjastoa vastapäätä tien toisella puolella sijaitsee vuonna 1900 rakennettu puurakennus, joka on toiminut liikerakennuksena ja osuuspankkina (Peltonen 1997). Nykyään rakennuksessa toimii lounaskahvila Signe. Kyseisen rakennuksen pohjoispuolelle on valmistunut vuonna 2022 ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö, Esperi Hoivakoti Iltala. Hoivakodin ja Signen länsipuolella on tiilijulkisivuinen, kaksikerroksinen rakennus 1990–2000-luvulta, jossa toimii vakuutusyhtiö sekä parturikampaamo.

Uotsolantiellä kirjastosta koilliseen on punatiilinen, kaksikerroksinen Osuuspankin rakennus, joka on rakennettu 1980-luvulla. Sen vieressä on yksikerroksinen tiilirakennus, sekin todennäköisesti 1980-luvulta. Kirjaston länsipuolella on todennäköisesti 1950-luvulla rakennettu, harjakattoinen kaksikerroksinen rakennus, jossa on yksikerroksinen siipi.

Kirjaston itäpuolella sijaitsee pysäköintialue, samoin lounaispuolella. Itäpuolella kasvaa vaahteroita. Kirjaston eteläpuoli avautuu avarana pihana, jossa kasvaa suuri koivu. Kirjaston lounaisjulkisivu on sisäänvedetty siten, että rakennuksen edustalle jää koko julkisivun pituinen terassi. Kirjaston kaakkoispuolella vanhan puukoulun edustalla on leikkikenttä.

Iltanen, Sanna. (2007) Mouhijärven kirjasto julkaisussa Puu 2/2007, s. 10–13.

Mäkinen, Ilkka. (2005) ’Nokian (vanhan Pirkkalan kirjaston ja kirjastoelämän alkuvaiheet 1920-luvun alkuun yleisistä kirjastohistoriallisesta näkökulmasta’ teoksessa Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta. Toim. Nummelin, Airi. Nokian kaupunki, s. 9–22.

Peltonen, Tarmo. (1997) Vammalan-Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke. Rakennetun ympäristön selvitys.

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. (2016). Pirkanmaan liitto. Saatavilla https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/raku_27052016.pdf

Pesonen, Maria. (2009) Mouhijärven kirjasto. Tampereen teknillisen yliopisto, arkkitehtuurin laitos. Esa print.

Sastamalan kaupungin rakennusvalvonnan arkisto, rakennuslupapiirustukset. Sanna Iltanen 2006.

Säteri, Ville. (2007) Valoisa kirjasto keräsi kiitosta. Paikallissanomat elokuu 2007.

Valtonen, Arja (2008). Mouhijärven kirjasto. Esitysmoniste 28.11.2008.

Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [17.8.2023] https://vanhatkartat.fi

Yli-Paattikoski, Martta. (1976) ’Mouhijärvi’ teoksessa Kotiseutuni Pirkanmaa. Toim. Ahrner, Leif, Lahtinen, Martti. Öhling, Mats. Suomen maakuntajulkaisu Oy, s. 179–185.

Venäläinen, Tiina. Kirjastovirkailija. Kohdekäynti 20.7.2023.