Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on suunnitella kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla sijaitsevasta alueesta toimiva kokonaisuus, jossa on tarkoituksenmukainen tonttijako ja kulkuyhteydet. Suunnittelussa huomioidaan asumisen ja teollisuustoiminnan yhteensovittaminen ja Chymoksen tehdas- ja asuinalueen arvot. Maakuntamuseo on tutustunut kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Kaava-alue sijaitsee Toijalan pohjoisreunalla, moottoritieltä taajamaan tulevan pääväylän, Satamatien varrella. Alue on osa vanhaa Toijalan satamaradan varrelle rakentunutta Torkon teollisuusaluetta.

Osayleiskaavassa 1998 alue on osoitettu pääosin ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi (TY). Alueen keskelle on jätetty metsäalueen lakiosa
lähivirkistysalueeksi (VL-1). Pohjoisreunalla on entisen rautatieliikenteen aluetta (LR)  pieniliike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue(KLT). Yleiskaava on kulttuuriympäristön suojelumerkintöjen osalta vanhentunut. 

Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Länsipuolen asemakaavassa (2017) alue osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Satamatien asemakaavaan (1998) kuuluva  itäopuoli on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV), johon osoitetulle rakennusalalle (as), saa sijoittaa 12 asuntoa.

Alueen yleis- ja asemakaavat ovat toteutuneet vain pieniltä osin. Alueen reunoilla on kolme pääosin 1940-, 1980- ja 2010-luvulla rakentunutta teollisuuskohdetta. Pääosin alue on säilynyt rakentamattomana.

Kaava-alue on entistä peltomaisemaa, jonka keskellä oli metsäinen mäkialue. Alueen rakentaminen alkoi vasta jatkosodan aikana kun Chymos Oy siirsi elintarviketehtaan Lappeenrannasta Toijalaan, satamaradan varrelle. 1940-luvun rakentamista edustavat tuotanto- ja asuinrakennukset sijoittuivat metsäalueen eteläreunalle. Chymoksen toiminta päättyi vuonna 1952, jonka jälkeen alue oli Postin käytössä. Postin aikana tehdasalueelle rakennettiin lisätiloja. Kaava-alue säilyi muuten rakentumattomana ja  pellot metsittyivät 1900-luvun jälkipuoliskolla. Chymoksen jälkeen seuraava suuri rakennushanke oli 1980-luvulla Postin rakennuttama logistiikkakeskus alueen itäreunalle, Satamatien varteen. Kolmatta rakennusvaihetta edustavat länsireunalle 2015 ja 2021 valmistuneet teollisuushallit ja -varastot. 

Tunnettuja rakennetun kulttuuriympäristön arvoja edustaa kaava-alueen eteläreunalla oleva entinen Chymoksen tehdas- ja asuinalue, joka on maakunnalllisesti arvokas rakennettu ympäristö, Chymoksen tehdasalue.

Maakunnallisen inventoinnin, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto 2016, lisäksi Chymos on mainittu kohteena yleiskaavainventoinnissa, Toijalan rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, FCG Planeko oy 2009. Molemmat selvitykset ovat yleispiirteisiä ja osin jo vanhentuneita. Alueesta tulisi laatia ajantasainen, aiempia selvitysten tietoja päivittävä ja täydentävä asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön selvitys suojelu- ja kaavamääräysten sekä vaikutustenarvioinnin pohjaksi. 

Kaavan suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Asemakaavamuutoksen alueella ei kuitenkaan ole aikaisemmin tehty arkeologista inventointia, eikä sitä ole tarkastettu kunnan viimeisimmän perusinventoinnin (Bilund 1998) yhteydessä. Edellä mainituista syistä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueella tulee tehdä MRL 9 §:n mukaisesti asemakaavatasoinen arkeologinen inventointi, jossa selvitetään niin alueen esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet. Mikäli inventoinnissa löydetään kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, tulee kaavan vaikutustenarviointi tehdä myös niiden osalta. Tieto selvitystarpeesta tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman selvityksiä koskevaan kohtaan sivulle 2.

Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten alueelliseen vastuumuseoon (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan museon arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan julkisessa palvelussa (https://asiat.museovirasto.fi/). Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Nämä tiedot voi toimittaa tarvittaessa erikseen.

Kaavaluonnos ja täydennetty aineisto tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on suunnitella kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla sijaitsevasta alueesta toimiva kokonaisuus, jossa on tarkoituksenmukainen tonttijako ja kulkuyhteydet. Suunnittelussa huomioidaan asumisen ja teollisuustoiminnan yhteensovittaminen ja Chymoksen tehdas- ja asuinalueen arvot. Maakuntamuseo on tutustunut kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Kaava-alue sijaitsee Toijalan pohjoisreunalla, moottoritieltä taajamaan tulevan pääväylän, Satamatien varrella. Alue on osa vanhaa Toijalan satamaradan varrelle rakentunutta Torkon teollisuusaluetta.

Osayleiskaavassa 1998 alue on osoitettu pääosin ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi (TY). Alueen keskelle on jätetty metsäalueen lakiosa

lähivirkistysalueeksi (VL-1). Pohjoisreunalla on entisen rautatieliikenteen aluetta (LR)  pieniliike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue(KLT). Yleiskaava on kulttuuriympäristön suojelumerkintöjen osalta vanhentunut. 

Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Länsipuolen asemakaavassa (2017) alue osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Satamatien asemakaavaan (1998) kuuluva  itäopuoli on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV), johon osoitetulle rakennusalalle (as), saa sijoittaa 12 asuntoa.

Alueen yleis- ja asemakaavat ovat toteutuneet vain pieniltä osin. Alueen reunoilla on kolme pääosin 1940-, 1980- ja 2010-luvulla rakentunutta teollisuuskohdetta. Pääosin alue on säilynyt rakentamattomana.

Kaava-alue on entistä peltomaisemaa, jonka keskellä oli metsäinen mäkialue. Alueen rakentaminen alkoi vasta jatkosodan aikana kun Chymos Oy siirsi elintarviketehtaan Lappeenrannasta Toijalaan, satamaradan varrelle. 1940-luvun rakentamista edustavat tuotanto- ja asuinrakennukset sijoittuivat metsäalueen eteläreunalle. Chymoksen toiminta päättyi vuonna 1952, jonka jälkeen alue oli Postin käytössä. Postin aikana tehdasalueelle rakennettiin lisätiloja. Kaava-alue säilyi muuten rakentumattomana ja  pellot metsittyivät 1900-luvun jälkipuoliskolla. Chymoksen jälkeen seuraava suuri rakennushanke oli 1980-luvulla Postin rakennuttama logistiikkakeskus alueen itäreunalle, Satamatien varteen. Kolmatta rakennusvaihetta edustavat länsireunalle 2015 ja 2021 valmistuneet teollisuushallit ja -varastot. 

Tunnettuja rakennetun kulttuuriympäristön arvoja edustaa kaava-alueen eteläreunalla oleva entinen Chymoksen tehdas- ja asuinalue, joka on maakunnalllisesti arvokas rakennettu ympäristö, Chymoksen tehdasalue.

Maakunnallisen inventoinnin, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto 2016, lisäksi Chymos on mainittu kohteena yleiskaavainventoinnissa, Toijalan rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, FCG Planeko oy 2009. Molemmat selvitykset ovat yleispiirteisiä ja osin jo vanhentuneita. Alueesta tulisi laatia ajantasainen, aiempia selvitysten tietoja päivittävä ja täydentävä asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön selvitys suojelu- ja kaavamääräysten sekä vaikutustenarvioinnin pohjaksi. 

Kaavan suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Asemakaavamuutoksen alueella ei kuitenkaan ole aikaisemmin tehty arkeologista inventointia, eikä sitä ole tarkastettu kunnan viimeisimmän perusinventoinnin (Bilund 1998) yhteydessä. Edellä mainituista syistä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueella tulee tehdä MRL 9 §:n mukaisesti asemakaavatasoinen arkeologinen inventointi, jossa selvitetään niin alueen esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet. Mikäli inventoinnissa löydetään kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, tulee kaavan vaikutustenarviointi tehdä myös niiden osalta. Tieto selvitystarpeesta tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman selvityksiä koskevaan kohtaan sivulle 2.

Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten alueelliseen vastuumuseoon (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan museon arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan julkisessa palvelussa (https://asiat.museovirasto.fi/). Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Nämä tiedot voi toimittaa tarvittaessa erikseen.

Kaavaluonnos ja täydennetty aineisto tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.