Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Karhen koulun purkamislupaan. Koulu sijaitsee entisen Viljakkalan kunnan alueella Karhen kylällä, Karhejärven rannalla, noin 20 kilometriä Ylöjärven keskustasta pohjoiseen. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupa-aineistoihin ja tehnyt kohteeseen maastokäynnit 16.5.2022 sekä 27.7.2022. Niiden perusteella maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukaisesti kaavoituksen avulla, osoittamalla selvityksissä arvokkaiksi todetuille rakennuksille ja ympäristökokonaisuuksille kaavaan erilaisia suojelumerkintöjä. MRL viidennen pykälän, momentin 3 mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista. Asemakaavan sisältövaatimuksia koskevan 54 pykälän mukaan rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Karhen alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa, joten koulurakennuksella ei ole yleis- tai asemakaavan suojelumerkintää.

Alueella on kuitenkin voimassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaava, jossa Karhen koulu on merkitty osaksi maakunnallisesti arvokasta Karhen kulttuurimaisemaa ja koulu on selvityksessä todettu yhdeksi arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteista (peruste: Kulttuurimaisemat 2016: Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet, Pirkanmaan liitto). Arvoaluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä.

Karhen alueelle käynnistettiin 2000-luvun alussa osayleiskaavan laadinta. Kaavaa varten laadittiin kulttuurimaisema- ja rakennusselvitys (Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu, 2007). Karhen koulu on inventoitu selvityksessä kohdenumerolla 8. Selvityksen mukaan koulun vanhin osa on valmistunut vuonna 1906 ja rakennusta on laajennettu vuonna 1929 jatkamalla hirsirunkoa lounaaseen. 1970-80-luvuilla on tehty lämpökeskus- ja liikuntasalilaajennukset. Vanhimman osan sokkeli on lohkokiveä, vuoden 1929 laajennusosan betonia ja liikuntasalin betoniharkkoa. Rakennuksessa on kellaritiloja, pääkerros ja osin rakennettu ullakkokerros. Julkisivuissa on, tiilipintaista lämpökeskusta lukuun ottamatta, vaaka- ja ullakon osalla pystypanelointi. Katto on konesaumapellitetty satulakatto, jossa inventointiaikana on vielä ollut 1920-30-lukujen puuklassismille tyypillisiä puolipyöreitä lunetti-ikkunoita. Rakennuksen ikkunat ovat puurunkoiset, pääkerroksen ulkopuitteet sekä päätykolmioiden ikkunat ovat alkuperäiset. Katonkannattimissa ja yhdessä avokuistissa ovat säilyneet kauniit alkuperäiset koristeaiheet.

Kulttuurimaisema- ja rakennusselvityksen mukaan koulu sijaitsee Karhejärven ylittävän sillan länsipuolella, mäen laella, maisemallisesti keskeisellä paikalla. Sillan luo Nopanperäntien ja Hirvilahdentien risteykseen on muodostunut kylän keskus, jonka palveluja ovat koulun lisäksi olleet mm. pankki, kauppa ja posti. Palveluista ainoastaan koulu on jäljellä. Koulu kuuluu olennaisesti Karhen kehitykseen. Selvityksen mukaan koulurakennuksella on maakunnallista maisemallista merkitystä osana Karhejärven kulttuurimaisemaa sekä paikallista sivistyshistoriallista merkitystä. Selvityksen toimenpidesuosituksen mukaan rakennus on suojeltava.

Karhen osayleiskaavan valmistelu eteni ehdotusvaiheeseen asti. Vuodenvaihteessa 2008-2009 nähtävillä olleessa ehdotusvaiheen kaavakartassa Karhen koulu oli selvityksen mukaisesti osoitettu säilytettäväksi kohteeksi. Koulun tontille oli osoitettu merkintä PY/s-2, jonka kaavamääräys kuului: Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Alue on suunniteltava siten, että olemassa olevan arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön luonteen säilyttämiselle luodaan edellytykset. Uudisrakentamisen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien muutosten taajamakuvaan sopeutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Karhen osayleiskaavaa ei kuitenkaan hyväksytty, vaan sen laadinta keskeytettiin vuonna 2009. Nyt Ylöjärven kaupunki on käynnistänyt Karhen osayleiskaavan valmistelun uudelleen. Suunnittelualueen maisema-, luonto- sekä kulttuurimaisema- ja rakennusselvityksiä päivitetään kevään ja kesän 2022 aikana. Kaavaehdotuksen on arvioitu valmistuvan syksyllä 2022.

Vuonna 2007 laaditun kulttuurimaisema- ja rakennusselvityksen jälkeen Karhen kouluun on tehty joitain julkisivuihin vaikuttaneita muutoksia. Koulun rankorunkoista 1980-luulla rakennettua liikuntasalia on laajennettu runkoa jatkamalla vuonna 2007 ja koko rakennuksen saumapellitetty vesikatto on uusittu. Tässä yhteydessä katolta on poistettu lunettimalliset kattoikkunat ja lisätty ilmanvaihtoon liittyviä laitteistoja, modernit kattosillat ja lumiesteet. Lisäksi sisäänkäyntien alkuperäiset puiset peiliovet on vaihdettu moderneiksi ulko-oviksi.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan rakennus vaikuttaa ryhdikkäältä ja sen julkisivut pääosin hyväkuntoiselta. Kahdessa vaiheessa toteutettu liikuntasalilaajennus on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti rakennuksen ilmeeseen sovittaen. Laajennuksessa on mm. vanhan osan kanssa yhteneväinen julkisivulaudoitus, siinä on käytetty koulun vanhasta osasta siirrettyjä ikkunoita ja ne on asennettu julkisivupinnassa samaan syvyyteen kuin vanhan osan ikkunat. Katon ja ovien muutokset ovat vähentäneet rakennuksen alkuperäisiä piirteitä ja rakennusosia, mutta muutokset eivät ole merkittävästi heikentäneet rakennuksen rakennusperinteisiä, arkkitehtonisia, sivistyshistoriallisia tai kyläkuvallisia arvoja. Rakennuksen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat siten yhä samat kuin 2007 laaditussa inventoinnissa todetut.

Karhen koulun purkamista perustellaan sen huonolla kunnolla ja merkittävillä korjaustarpeilla. Koulurakennuksen kaakkoispäädyn kahdessa opetustilassa ja keittiössä on koettu sisäilmaongelmaa, minkä johdosta kohteesta on teetetty Rakenne-, kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (A-insinöörit suunnittelu Oy, 24.1.2022) sekä Karhen koulun purkamiseen ja uuden koulun rakentamiseen liittyvä perustelumuistio (Sitowise 16.6.2022). Kuntotutkimuksessa rakenteita on tutkittu aistinvaraisesti, rakenneavauksin, materiaalianalyysein, pintakosteusmittauksin sekä merkkiainekokein, lisäksi on tehty sisäilman olosuhde- ja epäpuhtausmittauksia. Maakuntamuseon arvion mukaan kuntotutkimus antaa pääosin riittävän kuvan rakennuksen kunnosta ja siinä on esitetty useita toteuttamiskelpoisia toimenpide-ehdotuksia. Joiltain osin toimenpidesuositukset kohdistuvat myös sellaisiin rakennusosiin ja materiaaleihin, joista ei tutkimuksessa ole löydetty vaurioita tai joiden kosteustekninen kunto ei vaikuta rakennuksen opiskelu- tai oleskelutiloihin. Julkisivujen osalta esitetyt toimenpiteet eivät huomioi rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Kuntotutkimuksessa todettiin koulun 1929 rakennetun laajennuksen kaakkoispäädyssä eri-ikäisiä kosteusvaurioita, jotka todennäköisesti selittävät kyseisellä alueella koetut sisäilmaongelmat. Koko koulun rakennusalaan suhteutettuna vauriot ovat melko pienialaisia tai pistemäisiä. Näiden vaurioiden korjaustarve on ilmeinen ja esitetyt toimenpiteet asianmukaisia. Muualla rakennuksessa ei ole tiettävästi koettu sisäilmaongelmia eikä todettu rakenneavausten yhteydessä tutkituista materiaalinäytteistä mikrobivaurioita. Vesikatto on uudehko ja perustukset ovat kunnossa, eivätkä kellaritilojen rakenteet vaadi toimenpiteitä nykyisessä käyttötarkoituksessaan. Liikuntasalisiivessä ei kuntotutkimuksessa havaittu käyttöä rajoittavia ongelmia, ja esimerkiksi vanhimman osan yläpohjan eristeet on jo uusittu nykyaikaisiksi selluloosaeristeiksi ja katon kantavat rakenteet kunnostettu. Rakennuksen alla on maakosketuksessa kosteudelle herkkää materiaalia ja tuuletusaukkojen ritilät ovat lähes umpinaiset, joten kuntotutkimuksessa havaittu, koulun vanhimman osan ryömintätilan mikrobiperäinen haju ei itsestäänselvästi viittaa alapohjan rakenteiden vaurioitumiseen. Olosuhteiden parantamiseksi tulisi avata kaikki tuuletusaukot ja puhdistaa alustat, minkä jälkeen on mahdollista arvioida todellista toimenpidetarvetta ryömintätilojen osalta. Julkisivujen alkuperäiset tai vanhat rakennusosat, kuten ikkunat ja ulkoverhous, tulisi ensisijaisesti kunnostaa perinteisin menetelmin ja materiaalein. Nykyään riskirakenteeksi luokiteltu puuverhous ilman tuuletusrakoa on koulun varhaisimmille rakentamisajankohdille tyypillinen rakenne, jonka arvioidut riskit eivät automaattisesti toteudu. Tässä tapauksessa hirsirungon kuntoa ulkoverhouksen takana on tutkittu vain julkisivun alareunasta, joten kuntoperustetta koko verhouksen uusimiselle ei ole osoitettu. Verhous itsessään on havaintojen perusteella hyväkuntoinen, mahdolliset vähäiset puuosavauriot ovat korjattavissa paikallisesti. Myös kuntotutkimuksessa havaitut alimpien hirsien vauriot on mahdollista kartoittaa ja korjata avaamalla verhousta vain tarpeen mukaan.

Kuntotutkimuksessa ja perustelumuistiossa on esitetty Karhen koululle toimenpidetarpeita, jotka yhdessä muodostavat suhteellisen suuren kokonaisuuden. Kokonaisuus koostuu välttämättömistä vauriokorjauksista, riskirakenteiksi arvioitujen rakennetyyppien laajasta uusimisesta sekä sellaisista toimenpiteistä, joita voidaan pitää tavanomaisena osana rakennuksen pitkäjänteistä ylläpitoa. Maakuntamuseon edellä esitetyn näkemyksen mukaan osa toimenpiteistä olisi mahdollista välttää, ja tietyt korjaukset tulisi toteuttaa säästävän korjaamisen periaatteita noudattaen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen purkamisen tulisi olla mahdollista ainoastaan, mikäli sen on kuntotutkimuksella osoitettu  vaurioituneen korjauskelvottomaksi. Kuntoselvityksen ja kohdekäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella Karhen koulu on korjattavissa normaalein,  joskin joiltain osin melko laajoin toimenpitein.

Maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 12 toisen momentin mukaan rakentamisen ohjauksella tulee edistää rakentamista, joka pohjautuu kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin. MRL:n pykälän 118 mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL:n pykälän 139 mukaan puolestaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman alueella sijaitsevan kyseisen arvoalueen ydinkohteen sekä inventoinnissa arvokkaaksi ja suojeltavaksi esitetyn Karhen koulun purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvien kulttuurihistoriallisten arvojen hävittämistä. Lisäksi alueen osayleiskaavan valmistelu on käynnissä. Kaavaa laaditaan aiemmin ehdotusvaiheeseen asti edenneen osayleiskaavaehdotuksen ja sitä varten laadittujen selvitysten pohjalta. Koulurakennukselle oli aiemmassa osayleiskaavan ehdotuksessa osoitettu säilyttämiseen tähtäävä merkintä ja se oli merkitty osaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Arvokkaaksi todetun rakennuksen purkamisen kesken käynnissä olevaa osayleiskaavaprosessia voidaan siten todeta selkeästi haittaavan meneillään olevaa kaavoitusta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Karhen koulun purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 12, momentin 2 sekä pykälien 118 ja 139 vastaista.

Maakuntamuseo pitää moitittavana, että Ylöjärven kaupunki pyrkii ratkaisemaan koulun tulevaisuuden purkamislupamenettelyn eikä kaavoituksen avulla. Arvokkaaksi todetun rakennuksen purkamispäätöksen kiirehtimistä ennen kaavan hyväksymistä ei voida pitää hyvän hallintotavan mukaisena.

Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa purkamisluvan myöntämistä. Rakennuksen säilyttäminen ja mahdollinen laajentaminen tulisi ensisijassa ratkaista vireillä olevalla yleiskaavalla tai tontille laadittavalla asemakaavalla, jotka perustuvat paitsi kattavaan vaikutustenarviointiin myös tarjoavat osallisille tasapuoliset mahdollisuudet mielipiteen ilmaisuun. Koulurakennukseen sitoutuvien merkittävien kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseksi Karhen koulurakennus tulisi säilyttää ja kunnostaa sen arvoja kunnioittavalla tavalla.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että koulutontin pohjoisrajan kohdalla on viimeistään 1700-luvun lopussa kulkenut kahden historiallisen kylän - Viljakkalan ja Koiviston - raja, johon saattaa liittyä kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkittavia vanhojen rajamerkkien jäännöksiä. Lisäksi Maanmittauslaitoksen korkeusmallin mukaan tontin pohjoisosassa on havaittavissa kuoppamaisia ilmiöitä, jotka saattavat liittyä vanhoihin elinkeinoihin (esim. terva- tai hiilihaudat, kellarit, nauriskuopat, pyyntikuopat). Tällaisia maarakenteita voi koskea muinaismuistolain rauhoitus. Tontin rakentamatonta osaa voidaan sen sijainnin ja topografian perusteella pitää potentiaalisena myös kivikautisen asutuksen jälkien löytymisen kannalta. Tämän vuoksi alueen maankäytön suunnittelu vaatii arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista.

Purkamislupahakemusta koskeva päätös valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Karhen koulun purkamislupaan. Koulu sijaitsee entisen Viljakkalan kunnan alueella Karhen kylällä, Karhejärven rannalla, noin 20 kilometriä Ylöjärven keskustasta pohjoiseen. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupa-aineistoihin ja tehnyt kohteeseen maastokäynnit 16.5.2022 sekä 27.7.2022. Niiden perusteella maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukaisesti kaavoituksen avulla, osoittamalla selvityksissä arvokkaiksi todetuille rakennuksille ja ympäristökokonaisuuksille kaavaan erilaisia suojelumerkintöjä. MRL viidennen pykälän, momentin 3 mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista. Asemakaavan sisältövaatimuksia koskevan 54 pykälän mukaan rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Karhen alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa, joten koulurakennuksella ei ole yleis- tai asemakaavan suojelumerkintää.

Alueella on kuitenkin voimassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaava, jossa Karhen koulu on merkitty osaksi maakunnallisesti arvokasta Karhen kulttuurimaisemaa ja koulu on selvityksessä todettu yhdeksi arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteista (peruste: Kulttuurimaisemat 2016: Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet, Pirkanmaan liitto). Arvoaluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä.

Karhen alueelle käynnistettiin 2000-luvun alussa osayleiskaavan laadinta. Kaavaa varten laadittiin kulttuurimaisema- ja rakennusselvitys (Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu, 2007). Karhen koulu on inventoitu selvityksessä kohdenumerolla 8. Selvityksen mukaan koulun vanhin osa on valmistunut vuonna 1906 ja rakennusta on laajennettu vuonna 1929 jatkamalla hirsirunkoa lounaaseen. 1970-80-luvuilla on tehty lämpökeskus- ja liikuntasalilaajennukset. Vanhimman osan sokkeli on lohkokiveä, vuoden 1929 laajennusosan betonia ja liikuntasalin betoniharkkoa. Rakennuksessa on kellaritiloja, pääkerros ja osin rakennettu ullakkokerros. Julkisivuissa on, tiilipintaista lämpökeskusta lukuun ottamatta, vaaka- ja ullakon osalla pystypanelointi. Katto on konesaumapellitetty satulakatto, jossa inventointiaikana on vielä ollut 1920-30-lukujen puuklassismille tyypillisiä puolipyöreitä lunetti-ikkunoita. Rakennuksen ikkunat ovat puurunkoiset, pääkerroksen ulkopuitteet sekä päätykolmioiden ikkunat ovat alkuperäiset. Katonkannattimissa ja yhdessä avokuistissa ovat säilyneet kauniit alkuperäiset koristeaiheet.

Kulttuurimaisema- ja rakennusselvityksen mukaan koulu sijaitsee Karhejärven ylittävän sillan länsipuolella, mäen laella, maisemallisesti keskeisellä paikalla. Sillan luo Nopanperäntien ja Hirvilahdentien risteykseen on muodostunut kylän keskus, jonka palveluja ovat koulun lisäksi olleet mm. pankki, kauppa ja posti. Palveluista ainoastaan koulu on jäljellä. Koulu kuuluu olennaisesti Karhen kehitykseen. Selvityksen mukaan koulurakennuksella on maakunnallista maisemallista merkitystä osana Karhejärven kulttuurimaisemaa sekä paikallista sivistyshistoriallista merkitystä. Selvityksen toimenpidesuosituksen mukaan rakennus on suojeltava.

Karhen osayleiskaavan valmistelu eteni ehdotusvaiheeseen asti. Vuodenvaihteessa 2008-2009 nähtävillä olleessa ehdotusvaiheen kaavakartassa Karhen koulu oli selvityksen mukaisesti osoitettu säilytettäväksi kohteeksi. Koulun tontille oli osoitettu merkintä PY/s-2, jonka kaavamääräys kuului: Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Alue on suunniteltava siten, että olemassa olevan arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön luonteen säilyttämiselle luodaan edellytykset. Uudisrakentamisen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien muutosten taajamakuvaan sopeutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Karhen osayleiskaavaa ei kuitenkaan hyväksytty, vaan sen laadinta keskeytettiin vuonna 2009. Nyt Ylöjärven kaupunki on käynnistänyt Karhen osayleiskaavan valmistelun uudelleen. Suunnittelualueen maisema-, luonto- sekä kulttuurimaisema- ja rakennusselvityksiä päivitetään kevään ja kesän 2022 aikana. Kaavaehdotuksen on arvioitu valmistuvan syksyllä 2022.

Vuonna 2007 laaditun kulttuurimaisema- ja rakennusselvityksen jälkeen Karhen kouluun on tehty joitain julkisivuihin vaikuttaneita muutoksia. Koulun rankorunkoista 1980-luulla rakennettua liikuntasalia on laajennettu runkoa jatkamalla vuonna 2007 ja koko rakennuksen saumapellitetty vesikatto on uusittu. Tässä yhteydessä katolta on poistettu lunettimalliset kattoikkunat ja lisätty ilmanvaihtoon liittyviä laitteistoja, modernit kattosillat ja lumiesteet. Lisäksi sisäänkäyntien alkuperäiset puiset peiliovet on vaihdettu moderneiksi ulko-oviksi.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan rakennus vaikuttaa ryhdikkäältä ja sen julkisivut pääosin hyväkuntoiselta. Kahdessa vaiheessa toteutettu liikuntasalilaajennus on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti rakennuksen ilmeeseen sovittaen. Laajennuksessa on mm. vanhan osan kanssa yhteneväinen julkisivulaudoitus, siinä on käytetty koulun vanhasta osasta siirrettyjä ikkunoita ja ne on asennettu julkisivupinnassa samaan syvyyteen kuin vanhan osan ikkunat. Katon ja ovien muutokset ovat vähentäneet rakennuksen alkuperäisiä piirteitä ja rakennusosia, mutta muutokset eivät ole merkittävästi heikentäneet rakennuksen rakennusperinteisiä, arkkitehtonisia, sivistyshistoriallisia tai kyläkuvallisia arvoja. Rakennuksen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat siten yhä samat kuin 2007 laaditussa inventoinnissa todetut.

Karhen koulun purkamista perustellaan sen huonolla kunnolla ja merkittävillä korjaustarpeilla. Koulurakennuksen kaakkoispäädyn kahdessa opetustilassa ja keittiössä on koettu sisäilmaongelmaa, minkä johdosta kohteesta on teetetty Rakenne-, kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (A-insinöörit suunnittelu Oy, 24.1.2022) sekä Karhen koulun purkamiseen ja uuden koulun rakentamiseen liittyvä perustelumuistio (Sitowise 16.6.2022). Kuntotutkimuksessa rakenteita on tutkittu aistinvaraisesti, rakenneavauksin, materiaalianalyysein, pintakosteusmittauksin sekä merkkiainekokein, lisäksi on tehty sisäilman olosuhde- ja epäpuhtausmittauksia. Maakuntamuseon arvion mukaan kuntotutkimus antaa pääosin riittävän kuvan rakennuksen kunnosta ja siinä on esitetty useita toteuttamiskelpoisia toimenpide-ehdotuksia. Joiltain osin toimenpidesuositukset kohdistuvat myös sellaisiin rakennusosiin ja materiaaleihin, joista ei tutkimuksessa ole löydetty vaurioita tai joiden kosteustekninen kunto ei vaikuta rakennuksen opiskelu- tai oleskelutiloihin. Julkisivujen osalta esitetyt toimenpiteet eivät huomioi rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Kuntotutkimuksessa todettiin koulun 1929 rakennetun laajennuksen kaakkoispäädyssä eri-ikäisiä kosteusvaurioita, jotka todennäköisesti selittävät kyseisellä alueella koetut sisäilmaongelmat. Koko koulun rakennusalaan suhteutettuna vauriot ovat melko pienialaisia tai pistemäisiä. Näiden vaurioiden korjaustarve on ilmeinen ja esitetyt toimenpiteet asianmukaisia. Muualla rakennuksessa ei ole tiettävästi koettu sisäilmaongelmia eikä todettu rakenneavausten yhteydessä tutkituista materiaalinäytteistä mikrobivaurioita. Vesikatto on uudehko ja perustukset ovat kunnossa, eivätkä kellaritilojen rakenteet vaadi toimenpiteitä nykyisessä käyttötarkoituksessaan. Liikuntasalisiivessä ei kuntotutkimuksessa havaittu käyttöä rajoittavia ongelmia, ja esimerkiksi vanhimman osan yläpohjan eristeet on jo uusittu nykyaikaisiksi selluloosaeristeiksi ja katon kantavat rakenteet kunnostettu. Rakennuksen alla on maakosketuksessa kosteudelle herkkää materiaalia ja tuuletusaukkojen ritilät ovat lähes umpinaiset, joten kuntotutkimuksessa havaittu, koulun vanhimman osan ryömintätilan mikrobiperäinen haju ei itsestäänselvästi viittaa alapohjan rakenteiden vaurioitumiseen. Olosuhteiden parantamiseksi tulisi avata kaikki tuuletusaukot ja puhdistaa alustat, minkä jälkeen on mahdollista arvioida todellista toimenpidetarvetta ryömintätilojen osalta. Julkisivujen alkuperäiset tai vanhat rakennusosat, kuten ikkunat ja ulkoverhous, tulisi ensisijaisesti kunnostaa perinteisin menetelmin ja materiaalein. Nykyään riskirakenteeksi luokiteltu puuverhous ilman tuuletusrakoa on koulun varhaisimmille rakentamisajankohdille tyypillinen rakenne, jonka arvioidut riskit eivät automaattisesti toteudu. Tässä tapauksessa hirsirungon kuntoa ulkoverhouksen takana on tutkittu vain julkisivun alareunasta, joten kuntoperustetta koko verhouksen uusimiselle ei ole osoitettu. Verhous itsessään on havaintojen perusteella hyväkuntoinen, mahdolliset vähäiset puuosavauriot ovat korjattavissa paikallisesti. Myös kuntotutkimuksessa havaitut alimpien hirsien vauriot on mahdollista kartoittaa ja korjata avaamalla verhousta vain tarpeen mukaan.

Kuntotutkimuksessa ja perustelumuistiossa on esitetty Karhen koululle toimenpidetarpeita, jotka yhdessä muodostavat suhteellisen suuren kokonaisuuden. Kokonaisuus koostuu välttämättömistä vauriokorjauksista, riskirakenteiksi arvioitujen rakennetyyppien laajasta uusimisesta sekä sellaisista toimenpiteistä, joita voidaan pitää tavanomaisena osana rakennuksen pitkäjänteistä ylläpitoa. Maakuntamuseon edellä esitetyn näkemyksen mukaan osa toimenpiteistä olisi mahdollista välttää, ja tietyt korjaukset tulisi toteuttaa säästävän korjaamisen periaatteita noudattaen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen purkamisen tulisi olla mahdollista ainoastaan, mikäli sen on kuntotutkimuksella osoitettu  vaurioituneen korjauskelvottomaksi. Kuntoselvityksen ja kohdekäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella Karhen koulu on korjattavissa normaalein,  joskin joiltain osin melko laajoin toimenpitein.

Maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 12 toisen momentin mukaan rakentamisen ohjauksella tulee edistää rakentamista, joka pohjautuu kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin. MRL:n pykälän 118 mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL:n pykälän 139 mukaan puolestaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman alueella sijaitsevan kyseisen arvoalueen ydinkohteen sekä inventoinnissa arvokkaaksi ja suojeltavaksi esitetyn Karhen koulun purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvien kulttuurihistoriallisten arvojen hävittämistä. Lisäksi alueen osayleiskaavan valmistelu on käynnissä. Kaavaa laaditaan aiemmin ehdotusvaiheeseen asti edenneen osayleiskaavaehdotuksen ja sitä varten laadittujen selvitysten pohjalta. Koulurakennukselle oli aiemmassa osayleiskaavan ehdotuksessa osoitettu säilyttämiseen tähtäävä merkintä ja se oli merkitty osaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Arvokkaaksi todetun rakennuksen purkamisen kesken käynnissä olevaa osayleiskaavaprosessia voidaan siten todeta selkeästi haittaavan meneillään olevaa kaavoitusta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Karhen koulun purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 12, momentin 2 sekä pykälien 118 ja 139 vastaista.

Maakuntamuseo pitää moitittavana, että Ylöjärven kaupunki pyrkii ratkaisemaan koulun tulevaisuuden purkamislupamenettelyn eikä kaavoituksen avulla. Arvokkaaksi todetun rakennuksen purkamispäätöksen kiirehtimistä ennen kaavan hyväksymistä ei voida pitää hyvän hallintotavan mukaisena.

Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa purkamisluvan myöntämistä. Rakennuksen säilyttäminen ja mahdollinen laajentaminen tulisi ensisijassa ratkaista vireillä olevalla yleiskaavalla tai tontille laadittavalla asemakaavalla, jotka perustuvat paitsi kattavaan vaikutustenarviointiin myös tarjoavat osallisille tasapuoliset mahdollisuudet mielipiteen ilmaisuun. Koulurakennukseen sitoutuvien merkittävien kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseksi Karhen koulurakennus tulisi säilyttää ja kunnostaa sen arvoja kunnioittavalla tavalla.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että koulutontin pohjoisrajan kohdalla on viimeistään 1700-luvun lopussa kulkenut kahden historiallisen kylän - Viljakkalan ja Koiviston - raja, johon saattaa liittyä kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkittavia vanhojen rajamerkkien jäännöksiä. Lisäksi Maanmittauslaitoksen korkeusmallin mukaan tontin pohjoisosassa on havaittavissa kuoppamaisia ilmiöitä, jotka saattavat liittyä vanhoihin elinkeinoihin (esim. terva- tai hiilihaudat, kellarit, nauriskuopat, pyyntikuopat). Tällaisia maarakenteita voi koskea muinaismuistolain rauhoitus. Tontin rakentamatonta osaa voidaan sen sijainnin ja topografian perusteella pitää potentiaalisena myös kivikautisen asutuksen jälkien löytymisen kannalta. Tämän vuoksi alueen maankäytön suunnittelu vaatii arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista.

Purkamislupahakemusta koskeva päätös valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle