Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tampereen Tahmelan kaupunginosassa, osoitteessa Jyrkkäkatu 3 sijaitseville asuin- ja piharakennukselle haetaan purkamislupaa vedoten rakennusten käyttämättömyyteen ja huonoon kuntoon. Lupahakemuksen liitteenä ei ole kuntoa koskevaa tutkimustietoa eikä valokuvia.

Pirkanmaan maakuntamuseo on pian tähän lausuntoon liittyvän lausuntopyynnön saamisen jälkeen kesällä 2023 tiedustellut, olisiko rakennuksista mahdollista laatia päätöksenteon tueksi kuntoselvitykset, ja saanut myönteisen vastauksen. Kuntoselvityksiä ei kuitenkaan ole toimitettu maakuntamuseolle. Alueellinen vastuumuseo toteaa käytettävissä olevien tietojen perusteella seuraavaa.

Kohteen kulttuurihistorialliset arvot ja kaavatilanne

Lupahakemuksen kohteena oleva pihapiiri sijaitsee Tahmelan Ansionkallion laella, lyhyen Jyrkkäkadun päässä. Kohde on huomioitu rakennusinventoinnissa ensimmäisen kerran vuonna 2003 (Pispalan rakennusinventointi – Tahmela ja Ansionkallio, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2003) ja uudelleen aiemman inventoinnin päivityksessä vuonna 2012 (Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo 2008-2013). Viimeisimmässä inventoinnissa kohde on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan korkeimpaan 1. arvoluokkaan. Perusteluna mainitaan kohteen edustavan erinomaisesti Ansionkallion 1900-luvun alun työväenasuinrakentamista ja pihan pintojen, jäsentelyn ja kasvillisuuden olevan perinteiset.

Lisäksi kohde on inventoinnissa tunnistettu osaksi useiden kiinteistöjen muodostamaa, kulttuurihistoriallisesti erityisen merkittävää Ansionkallion laen arvoaluetta. Aiemmin Provastin perintötilaan kuuluneet Tahmelan alueen maat olivat 1800-luvun lopussa päätyneet Kaarilan kartanolle, joka laaditutti vuonna 1899 alueelle palstoitussuunnitelman. Suunnitelman mukaisia vuokratontteja kerrotaan luovutetun vain erityisen ahkeriksi tunnetuille henkilöille, koska he ajan tavan mukaan alkuun suorittivat vuokransa kartanolle taksvärkkinä eli päivätöinä. Keskustan tuntumassa sijaitseva Armonkallio oli saanut nimensä siitä, että sinne pääsivät armosta muuttamaan Kyttälästä häädetyt numerotorpparit. Ansionkallio puolestaan sai nimestä siitä, että sinne pääsivät vuokralaisiksi vain ahkeriksi ansioituneet. Kallionlaen rakennuskannassa on yhä hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen työväen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutaloissa, aputiloja piharakennuksissa. Tonttijako ja katulinjat noudattelevat 1899 palstoitussuunnitelmaa. Alue on myös maisemallisesti erittäin merkittävä, sillä Ansionkallion laki on Pispalanharjun laen tavoin keskeinen näköalapaikka, jolta aukeavat huikeat maisemat Pispalanharjulle ja Pyhäjärvelle.

Jyrkkäkatu 3 tontin rajat noudattavat pääosin palstoittamissuunnitelmaa, jossa tontin numero oli 64. Asuinrakennus sijaitsee suorakaiteen muotoisen kaakkoon viettävän tontin pohjoiskulmassa, kylki Jyrkkäkadulle päin. Rakennus on todennäköisesti peräisin 1900-luvun alun ja 1910-luvun alun väliseltä ajalta. Se on nurkkakiville perustettu, loivan satulakattoinen, yhden huoneen ja keittiön hirsitalo. Samanmuotoinen rakennus on merkitty samalle paikalle vuoden 1930 asemakartalle. Taloa on kunnostettu 1900-luvun puolivälissä, jolloin mm. ikkunoita ja ulko-ovi on uusittu. Rakennuksen hahmo on säilynyt alkuperäistä vastaavana ja se on vaivatta tunnistettavissa 1900-luvun alussa rakennetuksi. Rakennus edustaa parhaalla mahdollisella tavalla Ansionkallion varhaisinta asutusta (arvoluokka 1).

Säästöbetonirunkoinen, pulpettikattoinen piharakennus sijaitsee tontin eteläkulmassa. Rakennuksessa on todennäköisesti ollut ulkohuone ja varastotila. Muotonsa ja rakennusmateriaaliensa perusteella se on todennäköisesti peräisin 1930-luvulta. Vuoden 1930 asemakartalle piharakennusta ei ole merkitty. Luoteissivu on myöhemmin vuorattu vanerilevyllä. Rakennus on osa vanhaa pihapiiriä kertoen vaatimattomasta piharakennusten rakennustavasta sekä niihin sijoitetuista asumisen tukitoiminnoista (arvoluokka 2).

Inventoinnin toimenpidesuositusten mukaan pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on, että asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostama 1900-luvun alkupuolelle ominainen eheä pihapiiri ja pihan tasoerot säilyvät. Lisäksi suositellaan mm. ajallisesti yhteenkuuluvan asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyttämistä, pihan ja rakennusten aseman säilyttämistä katumaisemassa sekä erityisesti harvinaistuvaa huoneen ja keittiön pikkutalon rakennustyppiä edustavan asuinrakennuksen sekä sen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman ja runkomuodon säilyttämistä.

Tontin asemakaava on vuodelta 1990. Se on vähintäänkin em. selvityksissä tunnistettujen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen huomioimisen osalta nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) vastainen ja siten maankäytön ohjauksen välineenä vanhentunut. Alueen asemakaavan uudistamisen tarve on tunnistettu jo 2000-luvun alussa, jolloin laadittiin alueen ensimmäinen rakennusinventointi. Inventoinnin päivityksen ja täydennyksen aikaan 2008-2013 Tahmelan asemakaava oli tarkoitus uudistaa Pispalan asemakaavojen uudistamisen yhteydessä, hankkeen kolmannessa vaiheessa, jolloin alueelle myös asetettiin useita peräkkäisiä rakennuskieltoja asemakaavan valmistelun vuoksi. Sittemmin Tahmelan asemakaavan uudistaminen (kaavanro 8451) jätettiin pois Tampereen kaupungin kaavoitusohjelmasta ja rakennuskielto alueella raukesi. Hieman ristiriitaisesti Tahmelan asemakaavan 8451 alue yhä näkyy Tampereen kaupungin Pispalan alueen asemakaavoituksesta kertovalla internetsivulla https://www.tampere.fi/kaupunkisuunnittelu/kaupunkiymparisto-uudistuu/pispala (luettu 19.2.2024).

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää Tahmelan kaavoitustilannetta erittäin valitettavana ja toimittaa tästä johtuen lausunnon tiedoksi myös Tampereen kaupungin asemakaavoitukselle. Tahmelan alueen vanhentuneet asemakaavat eivät edistä alueen selvityksissä tunnistettujen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilymistä, kuten voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Mikäli alueen asemakaavan uudistamista ei käynnistetä, arvot menetetään vähitellen. Alueen asemakaavan uudistaminen olisi erittäin tärkeää palauttaa kaavoitusohjelmaan.

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta

Purkamislupahakemuksen mukaan Jyrkkäkatu 3 on ollut pitkään asumattomana. Koska purkamisluvan perusteena mainitaan rakennusten huonokuntoisuus, on mahdollista, että rakennusten normaalia säännöllistä kunnostusta on laiminlyöty. Laki edellyttää, että rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (MRL 166 §). Maakuntamuseo pitää kunnossapidon laiminlyöntiä lainvastaisena ja moitittavana, erityisesti kun on kyse kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävistä rakennuksista.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että inventoinneissa arvokkaaksi todetun Jyrkkäkatu 3:n asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin MRL:n 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi puoltaa asuinrakennuksen purkuluvan myöntämistä. Kohteen ja alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden vanha asuinrakennus tulisi kunnostaa perinteisin menetelmin. Lisäksi alueen asemakaava tulisi saattaa ajantasalle. Koska piharakennuksen arvot ovat asuinrakennusta vähäisemmät, maakuntamuseo ei näe estettä piharakennuksen purkamiselle, vaikka pitääkin mahdollista purkamista pihapiirin kokonaisuuden kannalta valitettavana.

Selvityksissä arvokkaaksi tunnistetun rakennuksen purkamisen tulisi olla mahdollista ainoastaan, mikäli rakennus on korjauskelvoton tai korjaamisen voidaan vaurioiden laajuuden vuoksi katsoa olevan kiinteistön omistajalle kohtuuton vaatimus. Mikäli asuinrakennuksesta teetetään asianmukainen kuntotutkimus, Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi sen osalta asiaa uudelleen.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Mahdollinen purkamislupapäätös valitusosoituksineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tampereen Tahmelan kaupunginosassa, osoitteessa Jyrkkäkatu 3 sijaitseville asuin- ja piharakennukselle haetaan purkamislupaa vedoten rakennusten käyttämättömyyteen ja huonoon kuntoon. Lupahakemuksen liitteenä ei ole kuntoa koskevaa tutkimustietoa eikä valokuvia.

Pirkanmaan maakuntamuseo on pian tähän lausuntoon liittyvän lausuntopyynnön saamisen jälkeen kesällä 2023 tiedustellut, olisiko rakennuksista mahdollista laatia päätöksenteon tueksi kuntoselvitykset, ja saanut myönteisen vastauksen. Kuntoselvityksiä ei kuitenkaan ole toimitettu maakuntamuseolle. Alueellinen vastuumuseo toteaa käytettävissä olevien tietojen perusteella seuraavaa.

Kohteen kulttuurihistorialliset arvot ja kaavatilanne

Lupahakemuksen kohteena oleva pihapiiri sijaitsee Tahmelan Ansionkallion laella, lyhyen Jyrkkäkadun päässä. Kohde on huomioitu rakennusinventoinnissa ensimmäisen kerran vuonna 2003 (Pispalan rakennusinventointi – Tahmela ja Ansionkallio, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2003) ja uudelleen aiemman inventoinnin päivityksessä vuonna 2012 (Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo 2008-2013). Viimeisimmässä inventoinnissa kohde on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan korkeimpaan 1. arvoluokkaan. Perusteluna mainitaan kohteen edustavan erinomaisesti Ansionkallion 1900-luvun alun työväenasuinrakentamista ja pihan pintojen, jäsentelyn ja kasvillisuuden olevan perinteiset.

Lisäksi kohde on inventoinnissa tunnistettu osaksi useiden kiinteistöjen muodostamaa, kulttuurihistoriallisesti erityisen merkittävää Ansionkallion laen arvoaluetta. Aiemmin Provastin perintötilaan kuuluneet Tahmelan alueen maat olivat 1800-luvun lopussa päätyneet Kaarilan kartanolle, joka laaditutti vuonna 1899 alueelle palstoitussuunnitelman. Suunnitelman mukaisia vuokratontteja kerrotaan luovutetun vain erityisen ahkeriksi tunnetuille henkilöille, koska he ajan tavan mukaan alkuun suorittivat vuokransa kartanolle taksvärkkinä eli päivätöinä. Keskustan tuntumassa sijaitseva Armonkallio oli saanut nimensä siitä, että sinne pääsivät armosta muuttamaan Kyttälästä häädetyt numerotorpparit. Ansionkallio puolestaan sai nimestä siitä, että sinne pääsivät vuokralaisiksi vain ahkeriksi ansioituneet. Kallionlaen rakennuskannassa on yhä hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen työväen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutaloissa, aputiloja piharakennuksissa. Tonttijako ja katulinjat noudattelevat 1899 palstoitussuunnitelmaa. Alue on myös maisemallisesti erittäin merkittävä, sillä Ansionkallion laki on Pispalanharjun laen tavoin keskeinen näköalapaikka, jolta aukeavat huikeat maisemat Pispalanharjulle ja Pyhäjärvelle.

Jyrkkäkatu 3 tontin rajat noudattavat pääosin palstoittamissuunnitelmaa, jossa tontin numero oli 64. Asuinrakennus sijaitsee suorakaiteen muotoisen kaakkoon viettävän tontin pohjoiskulmassa, kylki Jyrkkäkadulle päin. Rakennus on todennäköisesti peräisin 1900-luvun alun ja 1910-luvun alun väliseltä ajalta. Se on nurkkakiville perustettu, loivan satulakattoinen, yhden huoneen ja keittiön hirsitalo. Samanmuotoinen rakennus on merkitty samalle paikalle vuoden 1930 asemakartalle. Taloa on kunnostettu 1900-luvun puolivälissä, jolloin mm. ikkunoita ja ulko-ovi on uusittu. Rakennuksen hahmo on säilynyt alkuperäistä vastaavana ja se on vaivatta tunnistettavissa 1900-luvun alussa rakennetuksi. Rakennus edustaa parhaalla mahdollisella tavalla Ansionkallion varhaisinta asutusta (arvoluokka 1).

Säästöbetonirunkoinen, pulpettikattoinen piharakennus sijaitsee tontin eteläkulmassa. Rakennuksessa on todennäköisesti ollut ulkohuone ja varastotila. Muotonsa ja rakennusmateriaaliensa perusteella se on todennäköisesti peräisin 1930-luvulta. Vuoden 1930 asemakartalle piharakennusta ei ole merkitty. Luoteissivu on myöhemmin vuorattu vanerilevyllä. Rakennus on osa vanhaa pihapiiriä kertoen vaatimattomasta piharakennusten rakennustavasta sekä niihin sijoitetuista asumisen tukitoiminnoista (arvoluokka 2).

Inventoinnin toimenpidesuositusten mukaan pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on, että asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostama 1900-luvun alkupuolelle ominainen eheä pihapiiri ja pihan tasoerot säilyvät. Lisäksi suositellaan mm. ajallisesti yhteenkuuluvan asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyttämistä, pihan ja rakennusten aseman säilyttämistä katumaisemassa sekä erityisesti harvinaistuvaa huoneen ja keittiön pikkutalon rakennustyppiä edustavan asuinrakennuksen sekä sen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman ja runkomuodon säilyttämistä.

Tontin asemakaava on vuodelta 1990. Se on vähintäänkin em. selvityksissä tunnistettujen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen huomioimisen osalta nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) vastainen ja siten maankäytön ohjauksen välineenä vanhentunut. Alueen asemakaavan uudistamisen tarve on tunnistettu jo 2000-luvun alussa, jolloin laadittiin alueen ensimmäinen rakennusinventointi. Inventoinnin päivityksen ja täydennyksen aikaan 2008-2013 Tahmelan asemakaava oli tarkoitus uudistaa Pispalan asemakaavojen uudistamisen yhteydessä, hankkeen kolmannessa vaiheessa, jolloin alueelle myös asetettiin useita peräkkäisiä rakennuskieltoja asemakaavan valmistelun vuoksi. Sittemmin Tahmelan asemakaavan uudistaminen (kaavanro 8451) jätettiin pois Tampereen kaupungin kaavoitusohjelmasta ja rakennuskielto alueella raukesi. Hieman ristiriitaisesti Tahmelan asemakaavan 8451 alue yhä näkyy Tampereen kaupungin Pispalan alueen asemakaavoituksesta kertovalla internetsivulla https://www.tampere.fi/kaupunkisuunnittelu/kaupunkiymparisto-uudistuu/pispala (luettu 19.2.2024).

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää Tahmelan kaavoitustilannetta erittäin valitettavana ja toimittaa tästä johtuen lausunnon tiedoksi myös Tampereen kaupungin asemakaavoitukselle. Tahmelan alueen vanhentuneet asemakaavat eivät edistä alueen selvityksissä tunnistettujen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilymistä, kuten voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Mikäli alueen asemakaavan uudistamista ei käynnistetä, arvot menetetään vähitellen. Alueen asemakaavan uudistaminen olisi erittäin tärkeää palauttaa kaavoitusohjelmaan.

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta

Purkamislupahakemuksen mukaan Jyrkkäkatu 3 on ollut pitkään asumattomana. Koska purkamisluvan perusteena mainitaan rakennusten huonokuntoisuus, on mahdollista, että rakennusten normaalia säännöllistä kunnostusta on laiminlyöty. Laki edellyttää, että rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (MRL 166 §). Maakuntamuseo pitää kunnossapidon laiminlyöntiä lainvastaisena ja moitittavana, erityisesti kun on kyse kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävistä rakennuksista.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että inventoinneissa arvokkaaksi todetun Jyrkkäkatu 3:n asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin MRL:n 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi puoltaa asuinrakennuksen purkuluvan myöntämistä. Kohteen ja alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden vanha asuinrakennus tulisi kunnostaa perinteisin menetelmin. Lisäksi alueen asemakaava tulisi saattaa ajantasalle. Koska piharakennuksen arvot ovat asuinrakennusta vähäisemmät, maakuntamuseo ei näe estettä piharakennuksen purkamiselle, vaikka pitääkin mahdollista purkamista pihapiirin kokonaisuuden kannalta valitettavana.

Selvityksissä arvokkaaksi tunnistetun rakennuksen purkamisen tulisi olla mahdollista ainoastaan, mikäli rakennus on korjauskelvoton tai korjaamisen voidaan vaurioiden laajuuden vuoksi katsoa olevan kiinteistön omistajalle kohtuuton vaatimus. Mikäli asuinrakennuksesta teetetään asianmukainen kuntotutkimus, Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi sen osalta asiaa uudelleen.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Mahdollinen purkamislupapäätös valitusosoituksineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.