Mäenkylässä (Luonsuu) oli 1560-luvulla neljä taloa. Seuraavalla vuosisadalla (1644) kylässä oli edelleen neljä taloa ja niistä kolme sijaitsi Rautaveden rannalla Sastamalan kirkon pohjoispuolella. Neljäs talo oli merkitty suunilleen nykyisen kyläkeskustan alueelle. Vanhoja taloja ovat Hassi, Luonsi ja Mäkelä. Väinö Selanderin mukaan Isotalo on lohkottu Mäkelästä 1600-luvulla. Myös Äkkänen on erotettu Mäkelästä. Isojaon aikaan kylä oli siirtynyt nykyiselle paikalle Heinoontien ja Mäenkyläntien risteyksen loivaan rinteeseen. Tiiviissä ryhmäkylässä olivat Isotalo, Hassi, Äkkänen, Mäkelä ja Luonsu. Tontit sijaitsivat tiiviinä ryhmänä risteyksessä. Kylän paikaksi valikoitunut mäki jaetaan asuintonteista alkavin säteittäin tilojen kesken. Tämän jaon linjat ovat vielä nähtävissä osittain Mäkelän ja Luonsin tilojen rajoissa. Lisäksi kylän metsäiset takamaat jaetaan kapeiksi saroiksi, johon nousevat 1800-luvun aikana kylän talojen perustamana viisi torppaa. Taloista Äkkänen on yhdistetty Isotaloon 1900-luvun alkupuolella. Samoin risteyksessä ollut Hassin talo katoaa samoihin aikoihin. Mäkelästä lohkotaan Jussila niminen tila isännän veljelle 1910-luvulla. Muu pienasutus keskittyy Heinoontien, Raipiontien ja Mäenkylän tien varsille. Kylän kauppa perustetaan Luonsin vanhan kylätontin tuntumaan 1920/30-luvulla. Rautatien länsipuolella, Suotaalantien alkupääässä on asutusta jo 1900-luvun alkupuolella. Vahvistusta tulee sotien jälkeen kun paikalle lohkotaan tontteja rintamamiehille. Alue tunnetaan tämän jälkeen asevelikylänä. Taloja on viisi ja ne sijaisevat Mäkelän, Luonsin ja Raipion Hulkarin tilojen mailla.

Kylä siirtyy rannasta länsirannan vanhan pääväylän, postitien varteen. Postitie toimii pääväylänä aina 1970-luvulle, jolloin Häijääntie valmistuu kylän länsipuolelle. Muutosta toi myös 1890-luvulla rakennettu rautatie, joka tarjoaa hyvä kuljetusreitin puutavaralle ja meijerituotteille. Raipiontie ja sen jatkeena oleva Suontaalantie kehittyvät reittinä takamaille 1800-luvun aikana.

Nykyisessä Heinoontien varrella olevassa väljässä kyläkeskustassa ovat Luonsin, Mäkelän ja Isotalon kantatalot. Niiden lisäksi on entinen osuuskauppa. . Rakennukset ovat metsäisessä rinteessä, jonka itäpuolella aukeaa laaja, Rautaveteen loivasti viettävä peltomaisema, jossa näkyvät mm. Sastamalan kirkko ja naapurikylien, Haron, Pappilan, Raipion ja Jassalan kantatalojen rakennukset. Vanhempaa asutusta on säilynyt Raipion-, Heinoon- ja Mäenkyläntien varrella. Rautatien länsipuolella on pieni asevelikylä, osa rakennuskannasta vanhempaa perua. Metsäisellä takamailla on kylän talojen entisiä torppia.

Kylästä on inventoitu kantatalot Isotalo, Mäkelä ja Luonsi. Lisäksi on Mäkelästä lohkottu Jussila ja Mäenkyläntien varrella olevat kaksi pienempää asuinrakennusta.

Jonas Streng, maakirjakartta 1644, isojakokartta

Selander, Wäinö

Vanhoja talonnimiä ja Vaihtuneita viljelmännimiä Karkussa. Maarekisteri Vammalan kaupungista, Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.