Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alue koostuu Rautajärven kyläkeskuksesta, ja se kuuluu osittain Rautajärven maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Alueen maakunnalliset arvot perustuvat pitkälti Rautajärven ja Kantolan kartanoiden alueisiin, mutta kartanoiden pihapiirit eivät kuitenkaan sisälly kaava-alueeseen. Kaavaa varten on laadittu asianmukainen kulttuuriympäristöselvitys, joka kattaa kiitettävästi varsinaista kaava-aluetta laajemman alueen. Tämä mahdollistaa mm. Rautajärven maakunnallisen arvoalueen huomioimisen kaavan vaikutuksia arvioitaessa. Kaava-alueen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön lukeutuvat mm. Rautajärven kyläkeskus rakennuksineen, alueella kulkeva vanhaan Laukaantien reittiin kuuluva tielinja, Tuppikosken sahan jäännökset, Kantolan myllyalue sekä Weberin pisteen muistomerkki.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että yleisesti ottaen alueen kulttuuriympä-ristön arvot on otettu hyvällä tavalla kaavahankkeen lähtökohdaksi. Maakunnallisesti arvokas alue on merkitty kaavaan arvoalueena, Kantolan kartanon talouspihan alue on merkitty /s-merkinnällä ja rakennetun ympäristön arvokkaiksi inventoidut kohteet on huomioitu sr-merkinnöillä. Kaava-aineistoon liitetty rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on kuitenkin merkitty 12.9.2013 päivätyksi luonnokseksi. Selvitys on syytä viimeistellä valmiiksi ennen ehdotusvaihetta. Selvityksessä 1. ja 2. luokkaan arvotetut kohteet on periaatteessa merkitty kaavakartalle sr-merkinnöin, mutta tässä on joitakin poikkeuksia, joita tulee vielä tarkastella: Luokkaan 2 arvotettua kohdetta 5 (Kallentie 5) ei ole merkitty kartalle suojelumerkinnällä. Luokkaan 3 arvotetut Rautajärventie 55 (kohde 32) ja Rautajärventie 43 (kohde 34) ovat kartalla. Viimeksi mainitut kuuluvat Rautajärven kylän itäosan arvoalueeseen, mikä nostaa niiden kulttuurihistoriallista merkitystä, vaikkakaan kohdemerkintä ei välttämättä ole paras ja muihin kohteisiin vertailukelpoisin tapa ilmaista kyseisiä arvoja. Lisäksi kaavaan on sr-merkinnällä merkitty 3-luokkaan arvotettu Kantolan myllyn alue (kohde 57). Myllyn alueella on kuitenkin rakennettua ympäristöä laajempaa kulttuurihistoriallista arvoa, joka edellyttää kaavallista suojelua. Myllyä koskevasta kaavamääräyksestä tuleekin ilmetä, että alueella si-jaitsee myllyrakennuksen lisäksi patorakenteita ja -altaita, jotka tulee säilyttää. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että sekä sr-1 ja sr-2 -merkinnän selityk-sen otsikko olisi kaavatason huomioiden suositeltavaa muuttaa esimerkiksi muotoon ”kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus tai rakennusryhmä”. Merkinnän selityksessä tulee edellyttää kohteen arvojen säilyttämistä korjaus- ja muutoshankkeissa ja kohteisiin kuuluvien rakennusten purkuhankkeilta tulee edellyttää purkamisluvan hakemista. Tavoitteeksi olisi hyvä ottaa, että kehitetty kaavamerkintä soveltuisi sekä nykyisellä sr-1 että sr-2 -merkinnällä merkityille kohteille. Kaavamerkinnöistä voidaan tarvittaessa järjestää vielä neuvottelu Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa.

Kaavaluonnokseen on merkitty kohdemerkinnällä Kantolan eli Tuppikosken sa-han käytöstä jääneet rakenteet. Kohde merkitään osayleiskaavaan kohdemer-kinnällä s, jonka selitys ja määräys ovat Suojeltava arkeologinen kulttuuriperintö-kohde. Paikallisesti merkittävä Kantolan sahanpaikka. Kohde tulee säilyttää. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Sahanpaikan itä- ja kaakkoispuolella on raunioitumistilassa olevien rakennusten jäännöksiä, jotka ovat mahdollisesti liittyneet sahan toimintaan 1900-luvun alkupuolella. Niitä koskeva maininta on syytä vielä lisätä ko. alueen MY-1 –maa- ja metsätalousalueelle, jolla on erityisiä ympäristöarvoja.

Tuppikosken sahan jäännösten luokittelu arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi sekä sitä koskeva kaavamääräys tulee lisätä kaavaselostukseen. Kohde tulee ottaa myös huomioon kaavan vaikutuksia käsittelevässä osassa (6.2. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja arkeologiseen perintöön). Maakuntamuseo katsoo, että kaavaselostusta voisi vielä täydentää esittämällä siinä luonnehdinnan maakunnallisen arvoalueen ominaispiirteistä, joita suojelumerkintä koskee, sekä listauksen ja lyhyen luonnehdinnan suojelluista rakennetun ympäristön kohteista. Nyt kaavamerkintöjen selityksissä sr-merkintöjen kohdalla viitataan selostukseen, mutta tuo yhteenveto puuttuu selostuksesta.

Uusien rakennuspaikkojen osalta merkittävimmät ristiriidat kulttuuriympäristöar-vojen kanssa sijoittuvat Kantolan kartanolle johtavan tien varren rakentamiseen. Tietä reunustaa arvokas puurivi ja syntyneestä pientaloasutuksesta huolimatta siltä avautuu yhä molempiin suuntiin peltonäkymiä. Täysimittaisena toteutues-saan uudisrakentaminen tuhoaisi pääkulkuväylältä avautuvan kartanon ja sen viljelysmaiden välisen näkymäyhteyden, joka on erityisen tyypillinen ja tärkeä kartanoiden tilakeskusten arvojen säilymiselle. Tältä osin uudisrakentamismahdollisuuden ja sk-1 arvoalueen tavoitteiden välillä on ristiriita, jota on esim. rakennussuunnittelulla vaikea ratkaista. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että edellä mainittu vaikutus alueen kulttuuriympäristöarvoihin tulee tuoda nykyistä selvemmin esiin kaavan vaikutusten arvioinnissa.

Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon