Puukirkko, pitkäkirkko. Vesilahden nykyisen puukirkon, vanhan kivisakariston, hautausmaan ja tapulin muodostama kokonaisuus sijaitsee kirkonkylän läpi kulkevan vanhan maantien varrella. Vesilahden kirkko on muodoltaan päistään särmikäs pitkäkirkko, johon liittyy matalammat ristivarret. Ristikeskusta korostaa pieni kattoratsastaja. Suorapäätteiset ikkunat on sijoitettu kahteen kerrokseen. Puuholvin kattaman kirkkosalin maalauskoristelu on 1840-luvulta. Kirkon keskiaikaiseen esineistöön kuuluu krusifiksi 1420-luvulta. Saarnatuoli on 1600-luvulta ja alttaritaulu tuntemattoman taitelijan Jeesus Getsemanessa 1800-luvulta.

Nykyisen kirkon vierellä on keskiaikainen, aikanaan kesken jääneen kirkon, kivisakasti. Maantien toisella puolen sijaitseva kellotapuli on vuodelta 1782 (M.Lajander). Vanhan hautausmaan aita on rakennettu 1839 vanhan kivikirkon muurikivistä. Vieressä sijaitseva uusi hautausmaa on 1880-luvulta. Puinen siunauskappeli, josta on läpikäynti hautausmaalle, on samalta ajalta.

(Lähde: kyppi.fi)

Keskiaikainen kivisakaristo on 1400- luvun lopulta. Sakariston sisätilaa kattaa kahdeksanjakoinen rengasholvi. Puisesta kappelista on läpikäynti hautausmaalle.

(Tyyliltään?) Lounaissuomalainen, erillinen, puinen kolminivelinen tapuli, alin kerros neliömäinen, kellokerros ja huippu kahdeksankulmaiset. Suunnittelija: M. Lajander, rak.

(lähde: Museovirasto, rakennusperintörekisteri, 30.3.2022)