rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Vähä-Pennon kylän kantatalo Paunola on siirtynyt nykyiselle paikalleen 1800-luvulla. Tila on toiminut 1656 alkaen kappalaisen virkatalona, myöhemmin Kuhmalahden pappilana aina 1970-luvulle asti. Päärakennus on tyypillinen 1800-luvun lopun pappila ja säilyttänyt erinomaisesti uusrenessanssin tyylipiirteet ja rakennusaikansa rakennusmateriaalit. Myös pihapiirissä on nähtävissä piirteitä pappilana toimimisesta mm. tavallista komeammassa puutarhassa. Toiminut taidekeskuksena 1970-luvulta lähtien. Keskeinen sijainti mäellä Kivisalmentien varressa, avoimessa maisemassa, peltojen ympäröimänä.

Paunula sijaitsee peltojen ympäröimällä kukkulalla Kivisalmentien pohjoispuolella. Pihaan johtaa Taidetie niminen tie Kivisalmentieltä. Kuusirivin rajaamaan pihapiiriin kuuluu päärakennus, toinen asuinrakennus ja kolme talousrakennusta. Puistomaisella, hieman villiintyneellä pihamaalla kasvaa kookkaita jalopuita, sireeniä, ruusuja ja muita pensaita, omenapuita, marjapensaita ja perennoja. Sinne on tehty elämyksellinen taidepolku. Pihasta avautuu maisemat ympäröiville pelloille ja Kivisalmentielle. Pihapiiri näkyy peltojen yli maantieltä 325.

Vähä-Pennon kylän kantatalo Paunula mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa. Se on sijainnut alkujaan hieman lännempänä, nykyisen Marttalan kohdalla tiiviissä ryhmäkylässä. Paunula on toiminut 1656 alkaen kappalaisen virkatalona, myöhemmin Kuhmalahden pappilana. Aiemman inventoinnin mukaan Paunulan ja Marttalan rakennuksia tuhoutui tulipalossa 1700-luvun puolivälissä. Paunulan torpaksi on vuodesta 1840 alkaen mainittu Hakamäki. Isonjaon järjestelyn kartassa vuodelta 1872 Paunulan tontti sijaitsee jo nykyisellä paikallaan. Paunulasta on 1900-luvulla lohkottu maata seuraavasti: Hakamäki jaettu 1926, Kenkimäki ja Mansikkaniemi 1953 (siirtokarjalaisille). Nykyinen Kuhmalahden vanhan pappilan, uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1891 ja se on tilan neljäs päärakennus. Vuonna 1971 keraamikot Raija ja Teemu Luoto muuttivat rakennuksen "Taidepappilaksi". Päärakennus toimii näyttely- ja ateljeetilana, vuokraajan asunto yksityisasuntona.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1891): lohkokiviperustus, hirsirunko, satulakatto, tiilikate, poikkipäädyt etelään ja pohjoiseen, mutterimallinen lasikuisti pohjoissivulla, T-malliset ikkunat, uusrenessanssityylinen listoitus ja koristeelliset katonkannattimet, julkisivuissa vaalea vaakalaudoitus.

2 Asuinrakennus (1930-luku?, laajennettu 1980-luvulla): satulakatto, sementtitiilikate, julkisivuissa punainen vaakalaudoitus.

3 Vaja (1930-luku): satulakatto, sementtitiilikate, julkisivuissa punaruskea vaakalaudoitus.

4 Aitta/mankeli (siiretty): telttakatto, palahuopakate, laudoittamaton punamullattu hirsipinta, valkoiseksi maalatut päistä pyöristetyt ja ristikkäiset ikkunankehykset, kaksikerroksinen.

5 Sauna (1800-luvun loppu)

Raitio Raine, Kuhmalahden kunnan yleispiirteinen rakennusinventointi 2001

Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys 2006. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Tiluskartta 1762. Kansallisarkisto.

Maakirjakartta 1635. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/