Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu uutta suunnitteluaineistoa liittyen Vesilahden Naarvanjoen suulle, kiinteistölle 922-425-4-95 suunniteltuun ja otsikossa mainittuun rakennushankkeeseen. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa. 

Hankkeen kohteena olevan kiinteistön länsipuolella sijaitsee muu kulttuuriperintökohde, Narvan historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000024688). Voimassa olevassa asemakaavassa (Narva kaakkoinen, asemakaava ja asemakaavan muutos 2009) historiallinen Narvan kylänpaikka on merkitty sm-osa-alueena, joka ulottuu rakennettavaksi suunnitellun tontin alueelle. 

Nyt esitetyssä suunnitelmassa historiallinen kylätontti suoja-alueineen jää rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamista on kuitenkin suunniteltu kaavan mahdollistamalla tavalla lähes kiinni sm-osa-aluemerkintään. Rakennusten sijoittaminen suunnitelman mukaisesti saattaa tarkoittaa sitä, että esimerkiksi perustuksiin ja mahdollisiin lämmöneristeisiin liittyvää kaivuutyötä tulisi tehtäväksi myös sm-osa-aluemerkinnän alueella. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että em. tilanteessa on rakennustöiden yhteydessä tapahtuva maankaivuu syytä tehdä sm-osa-aluemerkinnän alueella arkeologin valvonnassa. Jos valvonnan aikana löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, työt pysäytetään tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten. Mikäli muualla rakennettavalla tontilla tulee maata kaivettaessa esiin voimakasta nokimaata, palaneita kiviä, rautaesineitä tai luuta, on asiasta viipymättä otettava yhteyttä Pirkanmaan maakuntamuseoon tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten (MML 14 §). 

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Rakennetun ympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että se on aiemmassa 7.7.2020 antamassaan lausunnossa (diar. 322/2020) todennut, että suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Vesilahden kulttuurimaisemaan, minkä perusteella kaikessa alueen maankäytössä tulee huolehtia maiseman arvojen säilyttämisestä. Maakuntamuseo totesi myös, että uudisrakennukset on tärkeää sijoittaa rakennuspaikan maastoon huolellisesti ja että hankkeen maisemallisten vaikutusten arvioimiseksi villojen sijainti ja sovittaminen maastoon tulee esittää juuri tälle rakennuspaikalle suunniteltuna. Nyt käsillä olevassa suunnitteluaineistossa villat on sijoitettu väljästi Parkkarintieltä rantaan laskevaan rinteeseen siten, että muodostuu korkeusasemiltaan ja yleisilmeeltään tasapainoinen näkymä sekä kyläasutuksen suunnasta että järveltä käsin tarkasteltuna. Suunnitelma on siten rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen kannalta mahdollinen. Hankkeen toteutusvaiheessa tulee huomioida arkeologiseen perintöön liittyvät ja lausunnossa aiemmin esille tuodut ehdot. 

Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu uutta suunnitteluaineistoa liittyen Vesilahden Naarvanjoen suulle, kiinteistölle 922-425-4-95 suunniteltuun ja otsikossa mainittuun rakennushankkeeseen. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa. 

Hankkeen kohteena olevan kiinteistön länsipuolella sijaitsee muu kulttuuriperintökohde, Narvan historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000024688). Voimassa olevassa asemakaavassa (Narva kaakkoinen, asemakaava ja asemakaavan muutos 2009) historiallinen Narvan kylänpaikka on merkitty sm-osa-alueena, joka ulottuu rakennettavaksi suunnitellun tontin alueelle. 

Nyt esitetyssä suunnitelmassa historiallinen kylätontti suoja-alueineen jää rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamista on kuitenkin suunniteltu kaavan mahdollistamalla tavalla lähes kiinni sm-osa-aluemerkintään. Rakennusten sijoittaminen suunnitelman mukaisesti saattaa tarkoittaa sitä, että esimerkiksi perustuksiin ja mahdollisiin lämmöneristeisiin liittyvää kaivuutyötä tulisi tehtäväksi myös sm-osa-aluemerkinnän alueella. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että em. tilanteessa on rakennustöiden yhteydessä tapahtuva maankaivuu syytä tehdä sm-osa-aluemerkinnän alueella arkeologin valvonnassa. Jos valvonnan aikana löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, työt pysäytetään tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten. Mikäli muualla rakennettavalla tontilla tulee maata kaivettaessa esiin voimakasta nokimaata, palaneita kiviä, rautaesineitä tai luuta, on asiasta viipymättä otettava yhteyttä Pirkanmaan maakuntamuseoon tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten (MML 14 §). 

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Rakennetun ympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että se on aiemmassa 7.7.2020 antamassaan lausunnossa (diar. 322/2020) todennut, että suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Vesilahden kulttuurimaisemaan, minkä perusteella kaikessa alueen maankäytössä tulee huolehtia maiseman arvojen säilyttämisestä. Maakuntamuseo totesi myös, että uudisrakennukset on tärkeää sijoittaa rakennuspaikan maastoon huolellisesti ja että hankkeen maisemallisten vaikutusten arvioimiseksi villojen sijainti ja sovittaminen maastoon tulee esittää juuri tälle rakennuspaikalle suunniteltuna. Nyt käsillä olevassa suunnitteluaineistossa villat on sijoitettu väljästi Parkkarintieltä rantaan laskevaan rinteeseen siten, että muodostuu korkeusasemiltaan ja yleisilmeeltään tasapainoinen näkymä sekä kyläasutuksen suunnasta että järveltä käsin tarkasteltuna. Suunnitelma on siten rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen kannalta mahdollinen. Hankkeen toteutusvaiheessa tulee huomioida arkeologiseen perintöön liittyvät ja lausunnossa aiemmin esille tuodut ehdot.