Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu lausuntoa varten otsikossa mainittu rakennuslupahakemus. Lamminpään kaupunginosassa, osoitteessa Vuorentaustantie 17 sijaitsevat asuin- ja piharakennus halutaan purkaa uudisrakentamisen tieltä. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.
Tampereen Lamminpään kaupunginosa on vanhoille Hyhkyn kylän takamaille 1920-luvulta alkaen muodostunut viihtyisä ja vehreä pientaloalue. Alueen rakentaminen toteutui aluksi palstoittamalla. Vuonna 1937 alue liitettiin Tampereen kaupunkiin ja vuonna 1945 alueelle hyväksyttiin koko kaupunginosan kattava asemakaava, johon tehtiin vähäisiä ullakkorakentamista koskevia kaavamuutoksia 1940-luvun lopulla.
Vuorentaustantie 17 on rakennettu palstoittamalla syntyneelle pientalotontille 1920-luvulla tai viimeistään 1930-luvun alkupuolella. Rakennus on puolitoistakerroksinen, satulakattoinen, lyhyen suorakaiteen muotoinen, noppamainen pientalo, joka vaikuttaa ulkoisesti säilyttäneen hyvin alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat, muodot ja materiaalit (mm. julkisivujen aukotus, kuusiruutuiset ikkunat ja julkisivujen pystylaudoitus). Asuinrakennus kertoo erinomaisella tavalla 1900-luvun alkupuolen rakennustekniikasta, materiaaleista, tyylistä, muodoista sekä asumisen ja elämisen tavasta. Aivan katulinjan tuntumassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on myös suuri merkitys katunäkymässä ja alueen kaupunkikuvassa. Tontti on ajalle tyypillinen väljä ja vehreä puutarhatontti, jonka perällä sijaitsee vaatimaton piharakennus. Pihapiiri rakennuksineen edustaa alueen vanhempaa, vähitellen harvalukuiseksi käyvää, ennen toista maailmansotaa ja alueen asemakaavoitusta toteutettua, kantatilan maista palstoittamalla syntynyttä pientalorakentamista.
Vuorentaustantie 17 tontilla on voimassa vuonna 1947 hyväksytty asemakaavanmuutos. Siitä puuttuvat mm. kulttuuriympäristöarvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät, joten kaava ei täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) vaatimuksia, ja onkin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vähintään näiltä osin vanhentuneeksi. Alueella on voimassa myös Tampereen Kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyväksytty 2020), jossa alue on merkitty asumisen alueeksi ilman erityisiä suojelutavoitteita.
Yleiskaavan laatimisen jälkeen on valmistunut selvitys: Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, Asemakaavoitus, 2019). Siinä Vuorentaustantie 17 on todettu herkäksi palstoitusajan rakennukseksi, joka tulisi säilyttää. Lisäksi selvitys nostaa erityisen herkiksi ja alueen yleisilmeelle tärkeiksi alueet, joilla sijaitsee useita vierekkäisiä tai vastakkaisia palstoitusajan tai jälleenrakennuskauden rakennuksia. Vuorentaustantie 17 itäpuolella Uuninperäntien varressa on useita samantyyppisiä rakennuksia, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Selvityksen mukaan purkavaan uudisrakentamiseen tulisi erityisesti näillä useampien rakennusten muodostamilla herkillä alueilla suhtautua kriittisesti ja muutokset suunnitella erityisen huolellisesti, jotta alueen palstoittamalla syntyneen puutarhamaisen pientaloalueen arvot säilyvät.
Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut useissa yhteyksissä ilmi, että Lamminpään omaleimaisuuden säilymisen kannalta on keskeistä, että alueen vanhin kerrostuma ei vähin erin häviä uudisrakentamisen tieltä, ja että em. yleiskaavaa varten laaditussa selvityksessä arvokkaiksi todettujen alueiden asemakaavat tulisi ajantasaistaa, jotta alueiden arvot olisi mahdollista turvata.
Lupahakemuksen mukaan rakennukset olisi tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle moderni, yksikerroksinen, kerrosalaltaan 234 m2 kokoinen paritalo, autokatokset ja pihavarasto. Asuinrakennus laajoine takaterasseineen sijoittuisi tontin perälle ja autokatokset sen eteen Vuorentaustantien puolelle. Rakennukset, terassit, autokatokset, autopaikat ja sorapintaiset piha-alueet täyttäisivät tontin lähes kokonaan, jolloin nykyinen vehreä ja väljä yleisilme katoaisi.
Uusi asuinrakennus poikkeaa voimakkaasti alueen rakentamistavasta, joka pääasiassa koostuu 1920-1950-luvuilla rakennetuista noppamaisista puolitoistakerroksisista pientaloista väljine puutarhamaisine tontteineen. Uudisrakentaminen poikkeaa voimassa olevan asemakaavan kattokulmasta (kattokaltevuus 1:1) ja rakennusalasta, sillä uudisrakennus sijaitsisi lähes kokonaan rakennusalan ulkopuolella. Myös rakennusoikeus ylittyy 2,4%. Olemassa olevien rakennusten purkamista ei perustella huonolla kunnolla, vaan yksikerroksisen uudisrakennuksen tarjoamalla kulkemisen ja asumisen helppoudella sekä turvallisuudella. Kattokaltevuudesta poikkeamista perustellaan sillä, että alueella ja katukuvassa on jo valmiiksi myös muita loivempia kattokaltevuuksia ja jopa tasakattoja.
Pirkanmaan maakuntamuseon kanta on, että kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuksen ainoa hyväksyttävä purkamisen peruste on sen korjauskelvottomuus, joka tulee esittää riittävin kuntoselvityksin. Lisäksi perusteeton purkava uudisrakentaminen ei ole resurssiviisasta, eikä edesauta hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemistä. Voimassaolevan asemakaavan kattokulmasta poikkeamista ei maakuntamuseon näkemyksen mukaan voi perustella aiemmin hyväksytyillä alueelle sopimattomilla ratkaisuilla. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty alueen yleisilmeestä voimakkaasti poikkeava uudisrakentaminen ei sovellu Lamminpään alueelle (MRL, §117), ja että voimassaolevasta asemakaavasta poikkeamista edellä kuvatusti ei voida katsoa vähäiseksi poikkeamiseksi, vaan uudisrakentaminen esitetyllä tavalla edellyttäisi poikkeamisluvan hakemista.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että selvityksessä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi todetun ja hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä säilyttäneen Vuorentaustantie 17 asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla rakennuslupahakemuksen myöntämistä, vaan esittää, että Vuorentaustantie 17 asuinrakennus tulisi ensisijassa säilyttää ja kunnostaa.
Mikäli asuinrakennuksen kunto kuntotutkimuksessa todetaan korjauskelvottomaksi, voidaan sen korvaamista uudisrakennuksella pitää hyväksyttävänä. Tällöin hankkeelle tulee hakea poikkeamislupaa tai uudisrakennussuunnitelmia kehittää paremmin voimassa olevan asemakaavan mukaisiksi ja alueelle sopiviksi. Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että Lamminpään selvityksessä todettujen arvoalueiden tuleva maankäyttö, suojelukysymykset ja tontinomistajien tasapuolinen kohtelu tulee ratkaista ensi sijassa koko kaupunginosaa koskevalla asemakaavamuutoksella.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa.
Mahdollinen purkamisen mahdollistava rakennuslupa valitusosoitteineen tulee toimittaa viipymättä tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu lausuntoa varten otsikossa mainittu rakennuslupahakemus. Lamminpään kaupunginosassa, osoitteessa Vuorentaustantie 17 sijaitsevat asuin- ja piharakennus halutaan purkaa uudisrakentamisen tieltä. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.
Tampereen Lamminpään kaupunginosa on vanhoille Hyhkyn kylän takamaille 1920-luvulta alkaen muodostunut viihtyisä ja vehreä pientaloalue. Alueen rakentaminen toteutui aluksi palstoittamalla. Vuonna 1937 alue liitettiin Tampereen kaupunkiin ja vuonna 1945 alueelle hyväksyttiin koko kaupunginosan kattava asemakaava, johon tehtiin vähäisiä ullakkorakentamista koskevia kaavamuutoksia 1940-luvun lopulla.
Vuorentaustantie 17 on rakennettu palstoittamalla syntyneelle pientalotontille 1920-luvulla tai viimeistään 1930-luvun alkupuolella. Rakennus on puolitoistakerroksinen, satulakattoinen, lyhyen suorakaiteen muotoinen, noppamainen pientalo, joka vaikuttaa ulkoisesti säilyttäneen hyvin alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat, muodot ja materiaalit (mm. julkisivujen aukotus, kuusiruutuiset ikkunat ja julkisivujen pystylaudoitus). Asuinrakennus kertoo erinomaisella tavalla 1900-luvun alkupuolen rakennustekniikasta, materiaaleista, tyylistä, muodoista sekä asumisen ja elämisen tavasta. Aivan katulinjan tuntumassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on myös suuri merkitys katunäkymässä ja alueen kaupunkikuvassa. Tontti on ajalle tyypillinen väljä ja vehreä puutarhatontti, jonka perällä sijaitsee vaatimaton piharakennus. Pihapiiri rakennuksineen edustaa alueen vanhempaa, vähitellen harvalukuiseksi käyvää, ennen toista maailmansotaa ja alueen asemakaavoitusta toteutettua, kantatilan maista palstoittamalla syntynyttä pientalorakentamista.
Vuorentaustantie 17 tontilla on voimassa vuonna 1947 hyväksytty asemakaavanmuutos. Siitä puuttuvat mm. kulttuuriympäristöarvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät, joten kaava ei täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) vaatimuksia, ja onkin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vähintään näiltä osin vanhentuneeksi. Alueella on voimassa myös Tampereen Kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyväksytty 2020), jossa alue on merkitty asumisen alueeksi ilman erityisiä suojelutavoitteita.
Yleiskaavan laatimisen jälkeen on valmistunut selvitys: Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, Asemakaavoitus, 2019). Siinä Vuorentaustantie 17 on todettu herkäksi palstoitusajan rakennukseksi, joka tulisi säilyttää. Lisäksi selvitys nostaa erityisen herkiksi ja alueen yleisilmeelle tärkeiksi alueet, joilla sijaitsee useita vierekkäisiä tai vastakkaisia palstoitusajan tai jälleenrakennuskauden rakennuksia. Vuorentaustantie 17 itäpuolella Uuninperäntien varressa on useita samantyyppisiä rakennuksia, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Selvityksen mukaan purkavaan uudisrakentamiseen tulisi erityisesti näillä useampien rakennusten muodostamilla herkillä alueilla suhtautua kriittisesti ja muutokset suunnitella erityisen huolellisesti, jotta alueen palstoittamalla syntyneen puutarhamaisen pientaloalueen arvot säilyvät.
Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut useissa yhteyksissä ilmi, että Lamminpään omaleimaisuuden säilymisen kannalta on keskeistä, että alueen vanhin kerrostuma ei vähin erin häviä uudisrakentamisen tieltä, ja että em. yleiskaavaa varten laaditussa selvityksessä arvokkaiksi todettujen alueiden asemakaavat tulisi ajantasaistaa, jotta alueiden arvot olisi mahdollista turvata.
Lupahakemuksen mukaan rakennukset olisi tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle moderni, yksikerroksinen, kerrosalaltaan 234 m2 kokoinen paritalo, autokatokset ja pihavarasto. Asuinrakennus laajoine takaterasseineen sijoittuisi tontin perälle ja autokatokset sen eteen Vuorentaustantien puolelle. Rakennukset, terassit, autokatokset, autopaikat ja sorapintaiset piha-alueet täyttäisivät tontin lähes kokonaan, jolloin nykyinen vehreä ja väljä yleisilme katoaisi.
Uusi asuinrakennus poikkeaa voimakkaasti alueen rakentamistavasta, joka pääasiassa koostuu 1920-1950-luvuilla rakennetuista noppamaisista puolitoistakerroksisista pientaloista väljine puutarhamaisine tontteineen. Uudisrakentaminen poikkeaa voimassa olevan asemakaavan kattokulmasta (kattokaltevuus 1:1) ja rakennusalasta, sillä uudisrakennus sijaitsisi lähes kokonaan rakennusalan ulkopuolella. Myös rakennusoikeus ylittyy 2,4%. Olemassa olevien rakennusten purkamista ei perustella huonolla kunnolla, vaan yksikerroksisen uudisrakennuksen tarjoamalla kulkemisen ja asumisen helppoudella sekä turvallisuudella. Kattokaltevuudesta poikkeamista perustellaan sillä, että alueella ja katukuvassa on jo valmiiksi myös muita loivempia kattokaltevuuksia ja jopa tasakattoja.
Pirkanmaan maakuntamuseon kanta on, että kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuksen ainoa hyväksyttävä purkamisen peruste on sen korjauskelvottomuus, joka tulee esittää riittävin kuntoselvityksin. Lisäksi perusteeton purkava uudisrakentaminen ei ole resurssiviisasta, eikä edesauta hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemistä. Voimassaolevan asemakaavan kattokulmasta poikkeamista ei maakuntamuseon näkemyksen mukaan voi perustella aiemmin hyväksytyillä alueelle sopimattomilla ratkaisuilla. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty alueen yleisilmeestä voimakkaasti poikkeava uudisrakentaminen ei sovellu Lamminpään alueelle (MRL, §117), ja että voimassaolevasta asemakaavasta poikkeamista edellä kuvatusti ei voida katsoa vähäiseksi poikkeamiseksi, vaan uudisrakentaminen esitetyllä tavalla edellyttäisi poikkeamisluvan hakemista.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että selvityksessä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi todetun ja hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä säilyttäneen Vuorentaustantie 17 asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla rakennuslupahakemuksen myöntämistä, vaan esittää, että Vuorentaustantie 17 asuinrakennus tulisi ensisijassa säilyttää ja kunnostaa.
Mikäli asuinrakennuksen kunto kuntotutkimuksessa todetaan korjauskelvottomaksi, voidaan sen korvaamista uudisrakennuksella pitää hyväksyttävänä. Tällöin hankkeelle tulee hakea poikkeamislupaa tai uudisrakennussuunnitelmia kehittää paremmin voimassa olevan asemakaavan mukaisiksi ja alueelle sopiviksi. Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että Lamminpään selvityksessä todettujen arvoalueiden tuleva maankäyttö, suojelukysymykset ja tontinomistajien tasapuolinen kohtelu tulee ratkaista ensi sijassa koko kaupunginosaa koskevalla asemakaavamuutoksella.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa.
Mahdollinen purkamisen mahdollistava rakennuslupa valitusosoitteineen tulee toimittaa viipymättä tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Jaa
Facebookissa