Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Suunnittelualue käsittää alueita Pispalan valtatien ja Pohjanmaantien varsilla Ylä-Pispalan, Ala-Pispalan ja Santalahden kaupunginosissa. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut asemakaavaan nro 8309 liittyen lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (24.3.2016, diar. 47/2016), valmisteluaineistosta (27.2.2018, diar. 16/2018) ja ensimmäisestä kaavaehdotuksesta (6.3.2019, diar. 41/2019). Nyt lausuntoa pyydetään nähtävillä olevasta toisesta tarkistetusta kaavaehdotuksesta. Tutustuttuaan aineistoon ja konsultoituaan Museovirastoa rakennussuojelulailla suojellun Rajaportin saunan kaavamääräysten osalta alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Pispalan alueen asemakaavojen uudistaminen on ollut käynnissä vuodesta 2009 lähtien. Alue on jaettu useampiin kaavoitusvaiheisiin ja useisiin erillisiin suunnittelualueisiin, joiden rajoja on paikoin muokattu prosessin kuluessa. Kaavamuutosten ensisijainen tavoite on alueen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen. Tampereen keskustan kupeessa, jyrkkärinteisellä harjulla, kahden järven välissä sijaitseva Pispalanrinne on Suomen tunnetuin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa kaavoittamattomalle maalle ilman valvontaa rakentunut työväen asuinalue. Alueen arvot perustuvat säilyneeseen rakennuskantaan, vanhoihin rakennustapoihin, niiden muodostamaan kaupunkikuvaan ja harjulta aukeaviin maisemiin.

Kulttuuriympäristön suojelusta vastaavat viranomaiset ovat alueen arvojen säilyttämiseksi edellyttäneet alueen uudisrakennusoikeuden määrää vähennettäväksi, sillä laajamittainen ja kookas uudisrakentaminen on nähty suurimmaksi uhaksi alueen kulttuurihistoriallisille ja maisemallisille arvoille. Tonttitehokkuutta on tästä johtuen kaavassa laskettu väljemmin rakentuneilla tonteilla, joilla suurempi rakennusoikeus mahdollistaisi RKY-alueen näkökulmasta merkittävän määrän täydennysrakentamista, aiheuttaen riskin pihapiirin arvoille sekä suojeltavien rakennusten ja kaupunkikuvan säilymiselle. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää ratkaisua onnistuneena ja kaavan tavoitteiden saavuttamiselle keskeisenä.

Toinen korjattu kaavaehdotus perustuu pitkälti alueen jo vahvistuneiden asemakaavanmuutosten periaatteisiin, laadittuihin selvityksiin sekä kattavaan vaikutustenarviointiin. Kaavassa osoitetaan laaditun rakennetun ympäristön inventoinnin pohjalta asianmukaiset suojeluun tähtäävät merkinnät kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmille rakennuksille, rakenteille, pihapiireille, kortteleille ja arvoalueille. Lisäksi alueen maankäyttöä ohjataan yleismääräyksin sekä rakennustapaohjeella. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavaratkaisu on pääosin erittäin onnistunut ja sen voidaan arvioida turvaavan riittävällä tavalla kulttuuriympäristön arvojen säilymisen RKY-alueella. Maakuntamuseo pyytää asemakaavoitusta kuitenkin vielä tarkistamaan seuraavia kaavamerkintöjä ja määräyksiä.

Kaava-alue on kaavakartalla osoitettu punaisella pistekatkoviivalla. Osoitteessa Mäkikatu 74 / Pispalan valtatie 53 (837-218-1350-5) ja Vähävartiankatu 1 (837-218-1078-5) sijaitsevat tontit on korjatussa ehdotuksessa rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Ne on kuitenkin osoitettu värillisinä, kuten muutkin suunnittelualueen tontit, eikä mustavalkoisina, kuten muut kaava-alueen ulkopuoliset alueet. Kyseiset tontit eivät ole kuuluneet eteläpuolisen jo hyväksytyn asemakaavan 8310 suunnittelualueeseen. Kaavan aluerajausta vaikuttaisi tältä kohdin olevan tarpeen tarkistaa ja tarvittaessa korjata.

Rakennussuojelulain nojalla suojellulle Rajaportin saunan pihapiirille (Pispalan valtatie 9) on osoitettu lakisuojelusta kertova merkintä sk-3. Museovirasto katsoo, että määräyksen loppu tulee korjata muotoon: ”Korjaus- ja muutostöitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto Museovirastolta.”

Rakennetun ympäristön inventoinnissa arvokkaimmiksi ja parhaiten perinteisen ilmeensä säilyttäneille pihapiireille tai tonteille on osoitettu kaavassa sk-piha -merkintä. Korjatun kaavaehdotuksen kaavankartalta merkintä puutuu kahdelta tontilta. Pirkanmaan maakuntamuseo pyytää vielä tarkastamaan tulisiko sk-piha -merkintä lisätä Ratakatu 31 (837-600-2-212) kiinteistölle. Toinen tontti, jolta merkintä puuttuu, on Pispalan valtatie 37, mutta tämä ratkaisu on ymmärrettävä, sillä pihan arvot on inventoinnin jälkeisten merkittävien muutosten vuoksi menetetty.

Perinteistä rakentamista ja 1900-luvun alun rakennustyylejä jäljittelevä uudisrakentaminen on noussut 2000-luvulla yhdeksi suosituksi nykyrakentamisen muoti-ilmiöksi. Korjatun kaavaehdotuksen kaavakartan yleismääräys, jossa määrätään, että alueen uudisrakentaminen on ratkaistava nykyarkkitehtuurin keinoin, eivätkä historiallista tyyliä jäljittelevät ratkaisut ole sallittuja, onkin herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää määräystä onnistuneena, ja alueen arvojen säilymisen näkökulmasta erittäin tärkeänä.

Pispalan arvot perustuvat suurelta osin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun työväen asuinrakentamiseen. Kerroksellisella ja moni-ilmeisellä alueella on lisäksi paljon myös myöhempää 1950-2010-luvuilla rakennettua, oman aikansa rakentamistapaa edustavaa rakennuskantaa, joka erottuu perinteisestä rakentamisesta selvästi esimerkiksi muodoiltaan, materiaaleiltaan ja tyylipiirteiltään.

Mikäli historiallista tyyliä jäljittelevä uudisrakentaminen sallittaisiin Pispalaan, olisi vaarana, että alueella liikkuva ei enää erottaisi vanhaa rakennuskantaa uudesta. Ympäristön luettavuus heikkenisi, kun eri aikakausina rakennetun rakennusperinnön väliset erot hämärtyisivät. Jäljitelmien salliminen myös vähentäisi aitojen vanhojen rakennusten arvoa ja merkittävyyttä sekä saattaisi vanhojen rakennusten kunnostamisen ja korjaamisen sijaan kannustaa kiinteistön omistajia purkamaan vanhoja rakennuksia ja korvaamaan ne jäljitelmillä, mitä ei voida pitää kulttuurisesti tai ekologisesti kestävänä.

Rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu niiden historiallisesta todistusvoimasta, niiden iästä, tiettynä aikana käytössä olleesta rakennustyylistä, rakennustekniikasta ja materiaaleista. Alueiden kulttuurihistoriallisia arvoja ei voida uudisrakentamisen keinoilla lisätä, ainoastaan säilyttää ennallaan tai vähentää. Pispalan asemakaavan uudistamisen tarkoitus on alusta lähtien ollut mahdollistaa kooltaan, massoittelultaan ja väritykseltään Pispalan kaupunkikuvaan sopivien, mutta modernien uudisrakennusten rakentaminen tarvittaessa. Olemassa olevan rakennuskannan lomaan on mahdollista toteuttaa uudisrakentamista, joka säilyttää ympäristön luettavuuden, lisää alueelle luonteenomaista kerroksellisuutta ja mahdollistaa alueen täydentymisen mittakaavaan sopivalla modernilla rakentamisella.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaehdotukseen asianmukaisesti osa-aluemerkinnällä sm-4. Merkintään liittyvän määräyksen viimeinen lause on syytä päivittää muotoon: "Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto."

Arkeologisia inventointiraportteja ei ole tarpeen mainita kaavamääräyksessä, koska arkeologisen perinnön suojelumääräykset perustuvat ajantasaisiin tietoihin muinaisjäännösrekisteristä ja museoviranomaisten antamiin ohjeisiin; esimerkiksi joidenkin kohteiden suojelustatus on muuttunut vuoden 2008 inventoinnin jälkeen, lisäksi kaikki kaava-alueen kohteet eivät sisältyneet määräyksessä mainittuihin vuosien 2008-2009 tutkimuksiin.

Kaava-alueen länsiosassa, Pispan kivikautisen asuinpaikan koillisosassa ja -puolella sijaitseva muu arkeologinen kulttuuriperintökohde Pättiniemenpuisto (mj-tunnus 1000018714) puuttuu kaavakartasta. Kyseessä ovat Pispan talon riihen jäännökset historialliselta ajalta, jotka on kartoitettu v. 2020 (Tampere, Pispa, arkeologinen koekaivaus 2020/ Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) ja merkitty Kantakaupungin vaiheyleiskaavaan (kohde s10). Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kohde merkitään kaavaan ark-osa-aluemerkinnällä oheisen liitekartan aluemerkinnän mukaisesti.

Kaavamerkintään ark-1 (Muu arkeologinen kohde) on liitettävä määräys: "Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa."

Kaavaselostuksen luettelosta Kaava-alueen 8309 arkeologiset kohteet (s. 18) puuttuvat kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka Pispa (837010001) ja edellä mainittu kohde Pättiniemenpuisto (1000018714). Puuttuvat kohteet perustietoineen tulisi lisätä.

Asemakaavan aineistoihin tulisi vielä tehdä edellä kuvatut tarkistukset/korjaukset ja lisäykset. Päivitetty kaavaehdotus aineistoineen pyydetään lähettämään nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseoon ennen hyväksymiskäsittelyä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Suunnittelualue käsittää alueita Pispalan valtatien ja Pohjanmaantien varsilla Ylä-Pispalan, Ala-Pispalan ja Santalahden kaupunginosissa. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut asemakaavaan nro 8309 liittyen lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (24.3.2016, diar. 47/2016), valmisteluaineistosta (27.2.2018, diar. 16/2018) ja ensimmäisestä kaavaehdotuksesta (6.3.2019, diar. 41/2019). Nyt lausuntoa pyydetään nähtävillä olevasta toisesta tarkistetusta kaavaehdotuksesta. Tutustuttuaan aineistoon ja konsultoituaan Museovirastoa rakennussuojelulailla suojellun Rajaportin saunan kaavamääräysten osalta alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Pispalan alueen asemakaavojen uudistaminen on ollut käynnissä vuodesta 2009 lähtien. Alue on jaettu useampiin kaavoitusvaiheisiin ja useisiin erillisiin suunnittelualueisiin, joiden rajoja on paikoin muokattu prosessin kuluessa. Kaavamuutosten ensisijainen tavoite on alueen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen. Tampereen keskustan kupeessa, jyrkkärinteisellä harjulla, kahden järven välissä sijaitseva Pispalanrinne on Suomen tunnetuin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa kaavoittamattomalle maalle ilman valvontaa rakentunut työväen asuinalue. Alueen arvot perustuvat säilyneeseen rakennuskantaan, vanhoihin rakennustapoihin, niiden muodostamaan kaupunkikuvaan ja harjulta aukeaviin maisemiin.

Kulttuuriympäristön suojelusta vastaavat viranomaiset ovat alueen arvojen säilyttämiseksi edellyttäneet alueen uudisrakennusoikeuden määrää vähennettäväksi, sillä laajamittainen ja kookas uudisrakentaminen on nähty suurimmaksi uhaksi alueen kulttuurihistoriallisille ja maisemallisille arvoille. Tonttitehokkuutta on tästä johtuen kaavassa laskettu väljemmin rakentuneilla tonteilla, joilla suurempi rakennusoikeus mahdollistaisi RKY-alueen näkökulmasta merkittävän määrän täydennysrakentamista, aiheuttaen riskin pihapiirin arvoille sekä suojeltavien rakennusten ja kaupunkikuvan säilymiselle. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää ratkaisua onnistuneena ja kaavan tavoitteiden saavuttamiselle keskeisenä.

Toinen korjattu kaavaehdotus perustuu pitkälti alueen jo vahvistuneiden asemakaavanmuutosten periaatteisiin, laadittuihin selvityksiin sekä kattavaan vaikutustenarviointiin. Kaavassa osoitetaan laaditun rakennetun ympäristön inventoinnin pohjalta asianmukaiset suojeluun tähtäävät merkinnät kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmille rakennuksille, rakenteille, pihapiireille, kortteleille ja arvoalueille. Lisäksi alueen maankäyttöä ohjataan yleismääräyksin sekä rakennustapaohjeella. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavaratkaisu on pääosin erittäin onnistunut ja sen voidaan arvioida turvaavan riittävällä tavalla kulttuuriympäristön arvojen säilymisen RKY-alueella. Maakuntamuseo pyytää asemakaavoitusta kuitenkin vielä tarkistamaan seuraavia kaavamerkintöjä ja määräyksiä.

Kaava-alue on kaavakartalla osoitettu punaisella pistekatkoviivalla. Osoitteessa Mäkikatu 74 / Pispalan valtatie 53 (837-218-1350-5) ja Vähävartiankatu 1 (837-218-1078-5) sijaitsevat tontit on korjatussa ehdotuksessa rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Ne on kuitenkin osoitettu värillisinä, kuten muutkin suunnittelualueen tontit, eikä mustavalkoisina, kuten muut kaava-alueen ulkopuoliset alueet. Kyseiset tontit eivät ole kuuluneet eteläpuolisen jo hyväksytyn asemakaavan 8310 suunnittelualueeseen. Kaavan aluerajausta vaikuttaisi tältä kohdin olevan tarpeen tarkistaa ja tarvittaessa korjata.

Rakennussuojelulain nojalla suojellulle Rajaportin saunan pihapiirille (Pispalan valtatie 9) on osoitettu lakisuojelusta kertova merkintä sk-3. Museovirasto katsoo, että määräyksen loppu tulee korjata muotoon: ”Korjaus- ja muutostöitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto Museovirastolta.”

Rakennetun ympäristön inventoinnissa arvokkaimmiksi ja parhaiten perinteisen ilmeensä säilyttäneille pihapiireille tai tonteille on osoitettu kaavassa sk-piha -merkintä. Korjatun kaavaehdotuksen kaavankartalta merkintä puutuu kahdelta tontilta. Pirkanmaan maakuntamuseo pyytää vielä tarkastamaan tulisiko sk-piha -merkintä lisätä Ratakatu 31 (837-600-2-212) kiinteistölle. Toinen tontti, jolta merkintä puuttuu, on Pispalan valtatie 37, mutta tämä ratkaisu on ymmärrettävä, sillä pihan arvot on inventoinnin jälkeisten merkittävien muutosten vuoksi menetetty.

Perinteistä rakentamista ja 1900-luvun alun rakennustyylejä jäljittelevä uudisrakentaminen on noussut 2000-luvulla yhdeksi suosituksi nykyrakentamisen muoti-ilmiöksi. Korjatun kaavaehdotuksen kaavakartan yleismääräys, jossa määrätään, että alueen uudisrakentaminen on ratkaistava nykyarkkitehtuurin keinoin, eivätkä historiallista tyyliä jäljittelevät ratkaisut ole sallittuja, onkin herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää määräystä onnistuneena, ja alueen arvojen säilymisen näkökulmasta erittäin tärkeänä.

Pispalan arvot perustuvat suurelta osin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun työväen asuinrakentamiseen. Kerroksellisella ja moni-ilmeisellä alueella on lisäksi paljon myös myöhempää 1950-2010-luvuilla rakennettua, oman aikansa rakentamistapaa edustavaa rakennuskantaa, joka erottuu perinteisestä rakentamisesta selvästi esimerkiksi muodoiltaan, materiaaleiltaan ja tyylipiirteiltään.

Mikäli historiallista tyyliä jäljittelevä uudisrakentaminen sallittaisiin Pispalaan, olisi vaarana, että alueella liikkuva ei enää erottaisi vanhaa rakennuskantaa uudesta. Ympäristön luettavuus heikkenisi, kun eri aikakausina rakennetun rakennusperinnön väliset erot hämärtyisivät. Jäljitelmien salliminen myös vähentäisi aitojen vanhojen rakennusten arvoa ja merkittävyyttä sekä saattaisi vanhojen rakennusten kunnostamisen ja korjaamisen sijaan kannustaa kiinteistön omistajia purkamaan vanhoja rakennuksia ja korvaamaan ne jäljitelmillä, mitä ei voida pitää kulttuurisesti tai ekologisesti kestävänä.

Rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu niiden historiallisesta todistusvoimasta, niiden iästä, tiettynä aikana käytössä olleesta rakennustyylistä, rakennustekniikasta ja materiaaleista. Alueiden kulttuurihistoriallisia arvoja ei voida uudisrakentamisen keinoilla lisätä, ainoastaan säilyttää ennallaan tai vähentää. Pispalan asemakaavan uudistamisen tarkoitus on alusta lähtien ollut mahdollistaa kooltaan, massoittelultaan ja väritykseltään Pispalan kaupunkikuvaan sopivien, mutta modernien uudisrakennusten rakentaminen tarvittaessa. Olemassa olevan rakennuskannan lomaan on mahdollista toteuttaa uudisrakentamista, joka säilyttää ympäristön luettavuuden, lisää alueelle luonteenomaista kerroksellisuutta ja mahdollistaa alueen täydentymisen mittakaavaan sopivalla modernilla rakentamisella.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaehdotukseen asianmukaisesti osa-aluemerkinnällä sm-4. Merkintään liittyvän määräyksen viimeinen lause on syytä päivittää muotoon: "Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto."

Arkeologisia inventointiraportteja ei ole tarpeen mainita kaavamääräyksessä, koska arkeologisen perinnön suojelumääräykset perustuvat ajantasaisiin tietoihin muinaisjäännösrekisteristä ja museoviranomaisten antamiin ohjeisiin; esimerkiksi joidenkin kohteiden suojelustatus on muuttunut vuoden 2008 inventoinnin jälkeen, lisäksi kaikki kaava-alueen kohteet eivät sisältyneet määräyksessä mainittuihin vuosien 2008-2009 tutkimuksiin.

Kaava-alueen länsiosassa, Pispan kivikautisen asuinpaikan koillisosassa ja -puolella sijaitseva muu arkeologinen kulttuuriperintökohde Pättiniemenpuisto (mj-tunnus 1000018714) puuttuu kaavakartasta. Kyseessä ovat Pispan talon riihen jäännökset historialliselta ajalta, jotka on kartoitettu v. 2020 (Tampere, Pispa, arkeologinen koekaivaus 2020/ Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) ja merkitty Kantakaupungin vaiheyleiskaavaan (kohde s10). Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kohde merkitään kaavaan ark-osa-aluemerkinnällä oheisen liitekartan aluemerkinnän mukaisesti.

Kaavamerkintään ark-1 (Muu arkeologinen kohde) on liitettävä määräys: "Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa."

Kaavaselostuksen luettelosta Kaava-alueen 8309 arkeologiset kohteet (s. 18) puuttuvat kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka Pispa (837010001) ja edellä mainittu kohde Pättiniemenpuisto (1000018714). Puuttuvat kohteet perustietoineen tulisi lisätä.

Asemakaavan aineistoihin tulisi vielä tehdä edellä kuvatut tarkistukset/korjaukset ja lisäykset. Päivitetty kaavaehdotus aineistoineen pyydetään lähettämään nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseoon ennen hyväksymiskäsittelyä.