Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta maakaapelointihankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Kaapeli- ja valokuitureittiin liittyvä uusi jakokaappi sijoittuu Hauralanpolun eteläpuolelle, vanhan pellon reunaan. Kapea peltokaistale on osa laajempaa peltoaluetta, joka on pääosin metsittynyt ympäristön taajamarakentamisen aikana, 1900-luvun jälkipuoliskolla. Jakokaapin lounaispuolella on Kirjakan kantatalon vanha päärakennus. Pääosin ympäristön rakennuskanta on taajama-ajalta. Ympäristöön ei liity tutkittuja tai todettuja rakennetun ympäristön arvoja. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa jakokaapin sijoituspaikasta rakennetun ympäristön ja maiseman osalta.
Maakaapelointi- ja ilmajohtopurkutyön suunnittelualueella sijaitsee kaksi ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä; rautakautiset röykkiökalmistot Kirjakka I (muinaisjäännöstunnus 418010003) ja Kirjakka II (418010004). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kohteiden alustava rajaus käy ilmi lausunnon liitekartasta 1.
Osa maakaapelireitistä ja purettavista ilmajohtopylväistä sekä alueelle suunniteltu jakokaappi sijaitsevat muinaisjäännösalueella, kohteisiin kuuluvien kiviröykkiöiden välittömässä läheisyydessä (liitekartta 2). Lisäksi rautakautisiin kalmistoihin voi liittyä maanalaisia, muinaisjäännöksenä pidettäviä kulttuurikerroksia ja rakenteita kuten muinaispeltoa, asuinpaikkaa tai ruumiskalmisto. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää ensisijaisena vaihtoehtona maakaapelilinjan ja jakokaapin sijoittamista etäämmäs röykkiöistä. Mikäli maakaapeli haluttaisiin sijoittaa nyt esitetysti kiinteään muinaisjäännökseen Kirjakka I kuuluvien röykkiöiden 7-12 lähelle, vaatii se kaapelilinjauksen sijainnin huolellista suunnittelua maastossa yhdessä maakuntamuseon tutkijan kanssa. Kaapelilinjan toteuttaminen nyt esitetysti vaatii joka tapauksessa muinaisjäännösalueiden osalta arkeologista tarkkuusinventointia ja jakokaapinpaikalla koekaivausta. Tutkimuksissa selvitetään, sijaitseeko linjauksella tai jakokaapinpaikalla kiinteää muinaisjäännöstä. Maakuntamuseo arvioi mahdollisten jatkotutkimusten (esim. pelastuskaivausten tai arkeologisen valvonnan) tai linjausmuutosten tarpeen tarkkuusinventoinnin ja koekaivauksen tulosten perusteella. Muinaisjäännösalueiden väliin jäävä linjanosa voidaan toteuttaa nyt esitetysti, kunhan kaapeliin liittyvä kaivutyö tehdään arkeologin valvonnassa. Tarkkuusinventointia, koekaivausta ja valvontaa vaativien linjanosien sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 3.
Koska osa poistettavista ilmajohtopylväistä sijoittuu suojeltujen röykkiöiden välittömään läheisyyteen, arvioidaan röykkiöitä koskevassa maastokatselmuksessa myös pylväiden poistamiseen mahdollisesti liittyvää tutkimustarvetta. Maastokatselmuksen ajankohdan sopimiseksi voitte olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Kirsi Luotoon (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281).
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimukset tekevän arkeologin tulee hakea Museovirastosta tarkkuusinventointia ja koekaivausta varten tutkimuslupa. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta maakaapelointihankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Kaapeli- ja valokuitureittiin liittyvä uusi jakokaappi sijoittuu Hauralanpolun eteläpuolelle, vanhan pellon reunaan. Kapea peltokaistale on osa laajempaa peltoaluetta, joka on pääosin metsittynyt ympäristön taajamarakentamisen aikana, 1900-luvun jälkipuoliskolla. Jakokaapin lounaispuolella on Kirjakan kantatalon vanha päärakennus. Pääosin ympäristön rakennuskanta on taajama-ajalta. Ympäristöön ei liity tutkittuja tai todettuja rakennetun ympäristön arvoja. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa jakokaapin sijoituspaikasta rakennetun ympäristön ja maiseman osalta.
Maakaapelointi- ja ilmajohtopurkutyön suunnittelualueella sijaitsee kaksi ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä; rautakautiset röykkiökalmistot Kirjakka I (muinaisjäännöstunnus 418010003) ja Kirjakka II (418010004). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kohteiden alustava rajaus käy ilmi lausunnon liitekartasta 1.
Osa maakaapelireitistä ja purettavista ilmajohtopylväistä sekä alueelle suunniteltu jakokaappi sijaitsevat muinaisjäännösalueella, kohteisiin kuuluvien kiviröykkiöiden välittömässä läheisyydessä (liitekartta 2). Lisäksi rautakautisiin kalmistoihin voi liittyä maanalaisia, muinaisjäännöksenä pidettäviä kulttuurikerroksia ja rakenteita kuten muinaispeltoa, asuinpaikkaa tai ruumiskalmisto. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää ensisijaisena vaihtoehtona maakaapelilinjan ja jakokaapin sijoittamista etäämmäs röykkiöistä. Mikäli maakaapeli haluttaisiin sijoittaa nyt esitetysti kiinteään muinaisjäännökseen Kirjakka I kuuluvien röykkiöiden 7-12 lähelle, vaatii se kaapelilinjauksen sijainnin huolellista suunnittelua maastossa yhdessä maakuntamuseon tutkijan kanssa. Kaapelilinjan toteuttaminen nyt esitetysti vaatii joka tapauksessa muinaisjäännösalueiden osalta arkeologista tarkkuusinventointia ja jakokaapinpaikalla koekaivausta. Tutkimuksissa selvitetään, sijaitseeko linjauksella tai jakokaapinpaikalla kiinteää muinaisjäännöstä. Maakuntamuseo arvioi mahdollisten jatkotutkimusten (esim. pelastuskaivausten tai arkeologisen valvonnan) tai linjausmuutosten tarpeen tarkkuusinventoinnin ja koekaivauksen tulosten perusteella. Muinaisjäännösalueiden väliin jäävä linjanosa voidaan toteuttaa nyt esitetysti, kunhan kaapeliin liittyvä kaivutyö tehdään arkeologin valvonnassa. Tarkkuusinventointia, koekaivausta ja valvontaa vaativien linjanosien sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 3.
Koska osa poistettavista ilmajohtopylväistä sijoittuu suojeltujen röykkiöiden välittömään läheisyyteen, arvioidaan röykkiöitä koskevassa maastokatselmuksessa myös pylväiden poistamiseen mahdollisesti liittyvää tutkimustarvetta. Maastokatselmuksen ajankohdan sopimiseksi voitte olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Kirsi Luotoon (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281).
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimukset tekevän arkeologin tulee hakea Museovirastosta tarkkuusinventointia ja koekaivausta varten tutkimuslupa. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.
Jaa
Facebookissa