Muu

Sisävesiväylien rakennusperintö - Väyläviraston julkaisuja 24/2021

Rakennusinventointi
Muu

Väylävirasto teetti vuosina 2015-2017 inventoinnin sisävesiväylillä säilyneistä historiallisista kohteista. Inventointityötä tekivät Pintafilmi Oy ja Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut. Inventoinneissa kuvailtiin ja valokuvattiin yhteensä 168 kanavaa, 181 loistoa ja 1567 kummelia. Väyläviraston tavoitteena on valita tästä joukosta arvokohteet, jotka säilytetään normaalia tarkemmin hoidettuina. Arvokohteiden valintaa varten katsottiin tarpeelliseksi koota ja osittain tutkia sisävesien rakennusperinnön historiaa, jotta inventoidut kohteet on mahdollista arvottaa. Raportti toimii johdantona inventoinneille, jotka on tarkoitus julkistaa väylänhoidon ja viranomaistyön avuksi ja myös suurelle yleisölle. Julkistamisen tapa on alustavasti karttasovellus.

Tässä raportissa käydään läpi Suomen sisävesiväylien rakennusperinnön historia kohteiden fyysisen ilmiasun kannalta kohdetyypeittäin. Raportissa käsitellään lyhyesti sisävesiväylien rakentamisen ja ylläpidon hallintoa. Kanavat ympäristöineen ovat keskeistä Väyläviraston rakennusperintöä. Kanavien eri rakennusajoilta ja eri kanavatyypeistä on säilynyt huomattavan paljon hyviä esimerkkejä 1840-luvulta nykypäiviin. Keskeisin Suomen kanavista on Saimaan kanava, mutta koska se on uudelleenrakennettu useaan kertaan, monista kanavarakentamisen vaiheista löytyy parempia esimerkkejä muualta.

Sisävesillä tehdyt merenmittaukset muodostavat ajallisen kontekstin sisävesien merimerkkien rakentamiselle. Kiinteiden merimerkkien ohella käsitellään Suomessa sisävesillä käytössä olleita viitoitusjärjestelmiä, vaikka niitä ei inventoitu ja käytännössä niistä säilynyt aineellinen perintö on nykyisin historiallisten museoiden kokoelmissa. Inventointien myötä on selvää, että kiinteitä merimerkkejä, eli kummeleita ja loistoja on säilynyt kaikista niiden rakennusvaiheista ja -tyypeistä sekä hyvin säilyneinä että myöhemmin muutettuina. Raportissa käydään läpi kummeleiden ja loistojen eri rakennusperiodit ja niiden alkuperäiset tyypit.

Raportti ottaa kantaa myös Väyläviraston arvokohteiden kriteeristöön (Hyvärinen 2017) ja sen soveltamiseen sisävesien rakennusperinnön alalla. Kriteeristö soveltuu hyvin myös sisävesikohteiden arvottamiseen, mutta siihen on syytä tehdä joitakin lisäyksiä, jotka on eritelty tässä raportissa.

Suomen valtion rakennuttamista sulkukanavista selvityksessä mukana Pirkanmaalta Kokemäenjoen vesistöön kuuluvat:

Lempäälä 1 (1873)

Lempäälä 2 (1897)

Lempäälä 3 (1961)

Ruovesi Murole 1 (1854)

Ruovesi Murole 2 (1898)

Ruovesi Murole 3 (1989)

Valkeakoski 1 (1869)

Valkeakoski 2 (1955)

Virrat Herraskoski (1907)

105 sivua.

Asiasanat: vesiväylät, sisävesiväylät, kanavat, merimerkit, loistot, kummelit, inventointi, kulttuuriperintö

Väylävirasto / Mikko Pentti

31.12.2021