rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Piranen on vanha kantatalo ja rakennukset sijaitsevat vanhalla kylätontilla. Lukuisa rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta; asuinrakennus, luhti, navetta, vilja-aitta, maakellari, paja ja riihi. Uusia ovat konehalli, kuivuri ja uudempi asuinrakennus. Piranen kuuluu keskeisenä elementtinä Pyhän Olavin kirkolta pohjoiseen avautuvassa maisemassa.

Pirasen laajassa pihapiirissä on useita rakennuksia vanhan maatalouden ajalta. Vanhaa, 1800-luvulta olevaa rakennuskantaa edustavat asuinrakennus, luhtiaitta, navetta, riihi, vilja-aitta, sauna, paja, puimalasuuli ja maakellari. Uudempaa ovat toinen asuinrakennus(1987), liiteri/traktorisuoja (1930-l/1960-l), kuivuri 1977 ja kalustovaja (1976)

Vanha asuinrivi (n.7x 24 m) on rakennettu laastilla saumatulle luonnonkivisokkelille. Pitkänurkkainen hirsirakennus on vuorattu peiterimavuorauksella, joka ylhäällä päättyy kaarilla koristeltuun listaan. Räystäät ovat laudoitetut, satulakatto on katettu betonitiilellä. Ikkunat ovat rakennusta uudemmat 2-ruutuiset, ei vuorilautoja. Rakennus on maalattu 1970-luvulla vaalealla lateksilla, joka on pahasti kuoriutunut. Rakennuksen eteläpuolella on pitkä satulakattoinen kuisti 1950-luvulta. Kuistissa on betonisokkeli, 1-ruutuiset ikkunat.

Uusi, rinteessä oleva asuinrakennus on puurakenteinen, sokkeli harkoista

Pihan reunalla on asuinrakennusten lisäksi pitkä kolmiosainen talousrakennus, jossa on keskellä luhtiaitta ja eteläpäässä lautarakenteinen ratashuone. Luhtiaitta on rakennettu nurkkakiville, Pitkänurkkainen hirsirakennus on maalattu punaiseksi, lautaovet ovat oranssinväriset. Yläosan solassa on valkoiseksi maalattu ristikkoaita. Satulakatto on katettu vihreällä profiilipellillä.

Otsallinen vilja-aitta on rakennettu nurkkakivien varaan. Pitkänurkkainen hirsirunko on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Satulakatto on katettu betonitiilikatteella.

Navetta on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Eteläpäässä on rakennuksen levyinen poikkipääty. Pitkänurkkainen hirsirakennus on maalattu punamullalla. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Kivirakenteinen silta.

Tynnyriholvattu maakellari on rakennettu lohkotuista kivistä. Betonilattia. Rakenteen suojana on puurakenteinen satulakatto.

Liiteri on rakennettu 1930-luvulla nurkkakiville. Lautarakenteista rakennusta on laajennettu 1960-luvulla itäpuolelta kylkiäisellä, johon tuli talli traktorille.

Pihapiirin ulkopuolella ovat vanha paririihi ja puimalasuuli. Riihi on rakennettu nurkkakiville, Rakennus on vuoraamaton, pitkänurkkainen hirsirakennus. Eteläpuolella on pieni, hirsirakenteinen kylkiäinen. Satulakatto on katettu kolmiorimalla ja huovalla. Puimalasuuli on hirsi/lautarakenteinen. Pitkänurkkaisessa hirsiosassa on seinässä jäänteitä konsoleista.

Pieni paja on rakennettu nurkkakiville, pitkänurkkainen hirsirakennus on osin huonossa kunnossa.

Nurkkakiville rakennettu sauna on pitkänurkkainen, vuoraamaton hirsirakennus. Päätykolmiot lautaa. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Rakennus on toiminut myöhemmin kuivurina ja nykyisin varastona.

Uudempaa ja kookkaampaa rakennuskantaa ovat 1970-luvulla rakennetut rankorakenteiset kuivuri ja kalustovaja.

Piranen on Kallialan kylän kantataloja. Jo 1700-luvun lopun isojakokartassa Pirasen hallussa olivat rivikylän itäisimmät kaksi tonttia.

Isännät 1954 Heikki Piranen, joka toimi isäntänä aina 1900-luvun lopulle, jonka jälkeen poika Esko Piranen on jatkanut.

Pirasen tilan rakennukset sijaitseva Kallialan kylän itälaidalla, lähellä rantaa. Rakennukset ovat pääosin matalan harjanteen itäpäässä ja rinteessä. Ranta-alueella ovat riihi ja puimalasuuli. Piha on enimmäkseen hiekka- ja nurmipintaista. Hoidettua nurmikenttää, omenapuita ja marjapensaita on asuinrakennusten itä ja pohjoispuolella.

Maisemaa leimaavat myös lukuisat aitaukset, jotka rajaavat lampaille laajan laitumen tilan etelä-, itä- ja pohjoispuolella. Eteläpuolen maisemaa hallitsee Pyhän Olavin kirkko. Pohjoispuolella aukeavat laajat, osin kiviset ja mäkiset rantapellot.

Rakennetun ympäristön säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinittää erityistä huomiota. Erityisesti pitäisi huolehtia että asuinrakennus, navetta, luhti, vilja-aitta, maakellari, riihi, puimasuuli, paja ja sauna säilyvät. Rakennusten mahdollisissa korjaustoimenpiteissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Myös ympäröivä maisema tulisi säilyttää avoimena. Uudisrakentaminen ei yleisesti ottaen ole suotavaa vanhalla kylätontilla. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee tarkkaan huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Pihapiirin mahdolliset asutushistorialliset jäänteet tulisi kartoittaa ennen mahdollisia mankäyttö- ja rakennushankkeita.

Seutu/maakuntakaava, 1997

A. Rakennetun ympäristön selvitys, Tarmo Peltonen, Vammalan - Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke/selvitysvaihe, 1997.