Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo on antanut hankkeesta aikaisemman lausunnon diar. 724/2023 (17.11.2023).

Rakennettu ympäristö ja maisema

Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että voimajohtoreitti kulkee Valkeakoskella Metsäkansan sekä Akaassa ja Urjalassa Tarpianjoen maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien kautta. Voimajohto on ollut vakiintunut osa arvoalueiden maisemakuvaa jo em. alueiden arvoja määriteltäessä. Johtoreittiin tehtävät linjausmuutokset ovat pieniä, eikä pylväskorkeus kasva hankkeessa merkittävästi. Maakuntamuseo arvioi lausunnossaan, että maisemavaikutukset vaikuttavat jäävän suhteellisen vähäisiksi.

Lausuntopyynnön liitteenä toimitettujen kartta-aineistojen mukaan uudet pylväspaikat eivät sijaitse aivan kulttuurimaisema-alueiden rakennuskulttuurin ydinkohteiden läheisyydessä. Metsäkansan kulttuurimaisema-alueella sijaitsevan Uotin pihapiirin pohjoispuolella sijaitseva pylväs siirtyy lähemmäs pihapiiriä, mutta sen eteläpuolella sijaitseva pylväs siirtyy vastaavasti kauemmaksi. Pylväiden korkeus tulee tarkempien suunnitelmien mukaan olemaan 16–24 metriä. Maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole suunnitelmista rakennetun ympäristön tai maiseman osalta huomautettavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Akaan Hirsikankaalla olemassa olevaan voimajohtolinjaan rajautuu kiinteä muinaisjäännös Hirsikangas W (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000029681). Kyseessä on yleisestä käytöstä poistunut, noin 600 metrin pituinen historiallisen Hiidentien linjauksen osa. Akaan ja Urjalan osalta linjauksella ei sijaitse muita ennestään tunnettuja arkeologisia suojelukohteita. Voimajohtolinjaa ei kuitenkaan ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti.

Akaassa ja Urjalassa voimajohtolinja kulkee osin alueilla, jotka topografiansa ja maaperänsä vuoksi ovat potentiaalisia esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten esiintymistä ajatellen. Linjauksen välittömästä läheisyydestä tunnetaan yksi kivikautisen esineen löytöpaikka (Jokihaavisto Suoranto). Lisäksi linjan läheisyydessä sijaitsee kaksi mahdollista muinaisjäännöstä, historialliset kylänpaikat Joki-Haavisto (1000041649) ja Nauli (1000041661), ja linjauksen läheisyydessä tiedetään myös olleen torppa-asutusta viimeistään 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Näin ollen myös historiallisen ajan asutus- ja elinkeinohistoriallisten suojelukohteiden löytymistä on pidettävä mahdollisena saneerattavan voimajohtolinjan alueelta. Urjalassa voimajohtolinja risteää lisäksi historiallisen Humppila-Urjala-Akaa -tielinjan kanssa, jonka käytöstä pois jääneet osat voivat täyttää arkeologisen suojelukohteen kriteerit.

Valkeakosken alueelta linjalta ei  tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita.  Voimajohtolinjaa ei kuitenkaan ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti. Valkeakoskella linja kulkee osittain alueilla, jotka ovat topografiansa ja maaperänsä vuoksi potentiaalisia esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten esiintymistä ajatellen. Linjan läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Hyrkkäänmäki historiallisen ajan kellarikuoppa (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000009745) ja mahdollinen muinaisjäännös Nikkarinhanko ( 1000047794) kivikautinen löytöpaikka. 

Edellä mainituista syistä johtuen on saneerattavalla voimajohtolinjalla tarpeellista tehdä arkeologinen inventointi, jossa tarkastetaan voimajohtolinjan suunnittelualueella oleva, ennestään tunnettu kohde Hirsikangas W sekä selvitetään, sijaitseeko suunnittelualueella uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Inventoitavat linjanosat on merkitty Akaan ja Urjalan osalta lausunnon liitekarttoihin 1-10 ja Valkeakosken osalta liitekarttaan 11. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti mahdollisiin uusiin pylväspaikkoihin. Kartoissa kuvattujen alueiden lisäksi tulee inventoida hankkeen vaatimat työalueet, joissa maastoa muokataan ja joilla on selvästi arkeologista potentiaalia. Inventoinnissa tulee ottaa huomioon niin esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan kohteet.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Inventoinnissa tulee käyttää ajantasaisinta ja tarkinta saatavana olevaa laserkeilausaineistoa; käytetyn laserkeilausaineiston lähde ja tarkkuus tulee ilmoittaa. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Maakuntamuseo arvioi muinaisjäännöksiin kajoamattoman kenttätutkimuksen raportin ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Hyväksytty raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Inventoinnin tekijän tulee olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon ennen maastotöiden aloittamista mm. saadakseen käyttöönsä ajantasaisen tiedon inventointialueen arkeologisista löydöistä. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että voimajohtoreitti kulkee Valkeakoskella Metsäkansan sekä Akaassa ja Urjalassa Tarpianjoen maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien kautta. Voimajohto on ollut vakiintunut osa arvoalueiden maisemakuvaa jo em. alueiden arvoja määriteltäessä. Johtoreittiin tehtävät linjausmuutokset ovat pieniä, eikä pylväskorkeus kasva hankkeessa merkittävästi. Maakuntamuseo arvioi lausunnossaan, että maisemavaikutukset vaikuttavat jäävän suhteellisen vähäisiksi.

Lausuntopyynnön liitteenä toimitettujen kartta-aineistojen mukaan uudet pylväspaikat eivät sijaitse aivan kulttuurimaisema-alueiden rakennuskulttuurin ydinkohteiden läheisyydessä. Metsäkansan kulttuurimaisema-alueella sijaitsevan Uotin pihapiirin pohjoispuolella sijaitseva pylväs siirtyy lähemmäs pihapiiriä, mutta sen eteläpuolella sijaitseva pylväs siirtyy vastaavasti kauemmaksi. Pylväiden korkeus tulee tarkempien suunnitelmien mukaan olemaan 16–24 metriä. Maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole suunnitelmista rakennetun ympäristön tai maiseman osalta huomautettavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Akaan Hirsikankaalla olemassa olevaan voimajohtolinjaan rajautuu kiinteä muinaisjäännös Hirsikangas W (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000029681). Kyseessä on yleisestä käytöstä poistunut, noin 600 metrin pituinen historiallisen Hiidentien linjauksen osa. Akaan ja Urjalan osalta linjauksella ei sijaitse muita ennestään tunnettuja arkeologisia suojelukohteita. Voimajohtolinjaa ei kuitenkaan ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti.

Akaassa ja Urjalassa voimajohtolinja kulkee osin alueilla, jotka topografiansa ja maaperänsä vuoksi ovat potentiaalisia esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten esiintymistä ajatellen. Linjauksen välittömästä läheisyydestä tunnetaan yksi kivikautisen esineen löytöpaikka (Jokihaavisto Suoranto). Lisäksi linjan läheisyydessä sijaitsee kaksi mahdollista muinaisjäännöstä, historialliset kylänpaikat Joki-Haavisto (1000041649) ja Nauli (1000041661), ja linjauksen läheisyydessä tiedetään myös olleen torppa-asutusta viimeistään 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Näin ollen myös historiallisen ajan asutus- ja elinkeinohistoriallisten suojelukohteiden löytymistä on pidettävä mahdollisena saneerattavan voimajohtolinjan alueelta. Urjalassa voimajohtolinja risteää lisäksi historiallisen Humppila-Urjala-Akaa -tielinjan kanssa, jonka käytöstä pois jääneet osat voivat täyttää arkeologisen suojelukohteen kriteerit.

Valkeakosken alueelta linjalta ei  tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita.  Voimajohtolinjaa ei kuitenkaan ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti. Valkeakoskella linja kulkee osittain alueilla, jotka ovat topografiansa ja maaperänsä vuoksi potentiaalisia esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten esiintymistä ajatellen. Linjan läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Hyrkkäänmäki historiallisen ajan kellarikuoppa (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000009745) ja mahdollinen muinaisjäännös Nikkarinhanko ( 1000047794) kivikautinen löytöpaikka. 

Edellä mainituista syistä johtuen on saneerattavalla voimajohtolinjalla tarpeellista tehdä arkeologinen inventointi, jossa tarkastetaan voimajohtolinjan suunnittelualueella oleva, ennestään tunnettu kohde Hirsikangas W sekä selvitetään, sijaitseeko suunnittelualueella uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Inventoitavat linjanosat on merkitty Akaan ja Urjalan osalta lausunnon liitekarttoihin 1-10 ja Valkeakosken osalta liitekarttaan 11. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti mahdollisiin uusiin pylväspaikkoihin. Kartoissa kuvattujen alueiden lisäksi tulee inventoida hankkeen vaatimat työalueet, joissa maastoa muokataan ja joilla on selvästi arkeologista potentiaalia. Inventoinnissa tulee ottaa huomioon niin esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan kohteet.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Inventoinnissa tulee käyttää ajantasaisinta ja tarkinta saatavana olevaa laserkeilausaineistoa; käytetyn laserkeilausaineiston lähde ja tarkkuus tulee ilmoittaa. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Maakuntamuseo arvioi muinaisjäännöksiin kajoamattoman kenttätutkimuksen raportin ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Hyväksytty raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Inventoinnin tekijän tulee olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon ennen maastotöiden aloittamista mm. saadakseen käyttöönsä ajantasaisen tiedon inventointialueen arkeologisista löydöistä. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.