Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tampereen kaupungin keskusvirastotalo on rakennettu kahdessa vaiheessa 1967 ja 1975, ja sen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin Aleksis Kiven kadun ja Puutarhakadun kulmaus, ja toisessa vaiheessa rakennusta jatkettiin Keskustorin reunaa myödäten. Lausunnon kohteena olevan hankkeen tavoitteena on laajentaa Keskusvirastotaloa länteen niin että rakennukseen voitaisiin siirtää virastotoimintoja esimerkiksi Frenckellin kiinteistöstä. Samalla virastotalo on tarkoitus kunnostaa. Rakennuksesta laadituissa kuntoselvityksissä on todettu, että Puutarhakadun puoleinen matala osa kärsii vakavista vaurioista, ja sitä esitetään purettavaksi hankkeen yhteydessä.

Virastotalosta on laadittu kaksi rakennetun ympäristön selvitystä, Alue- ja kohdeinventointi, Puutarhakatu 6-8 - Kaupungin keskusvirastotalo ja asuntopalvelutalo asemakaavaa varten vuonna 2008 ja sitä täydentämään Tampereen kaupungin keskusvirastotalo - Rakennushistoriallinen selvitys vuonna 2009. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-21: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen katu- tai pihasivuja tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia arvoja." Suojelumerkintä koskee myös Puutarhakadun puoleista matalaa osaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Tampereen keskusvirastotalo kuuluu kaupungin modernin arkkitehtuurin keskeisiin rakennuksiin. Sillä on myös erityistä historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Rakennuksen säilyminen on tärkeää. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt keskeisiltä piirteiltään pääosin alkuperäisenä, sen sijaan sisätiloissa on tapahtunut paljon muutoksia, jotka ovat osittain heikentäneet rakennuksen sisätilojen arkkitehtonisia arvoja. Muutosten takana on osittain tilatarpeiden muuttuminen. Rakennus on kuitenkin yhä alkuperäisessä käytössään, mikä muodostaa hienon jatkumon rakennuksen toimintahistoriaan ja tarjoaa hyvät lähtökohdat rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiselle.

Puutarhakadun puolelle rakennetussa matalassa osassa sijaitsi alkujaan asiakaspalvelutiloja. Rakennuksen ulkoasu on pääosin ennallaan, mutta sisätiloissa tilajaon muutokset, talotekniset ratkaisut ja kattoikkunoiden peittäminen ovat heikentäneet tilojen arkkitehtonista arvoa merkittävästi. Rakennuskokonaisuuden keskeisimmät, inventoinneissa todetut arvot kiinnittyvät rakennuksen Keskustoria reunustavaan korkeaan osaan, joka ilmentää lukuisia modernismin ominaispiirteitä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin kuntotutkimusraportteihin, joiden perusteella voidaan todeta seuraavaa: Virastotalon matalan osan vesikate ja sen liitosrakenteet ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä, mikä on aiheuttanut kosteusvauriota alkujaankin heikosti tuulettuviin yläpohjarakenteisiin. Piha-alueiden virheelliset kaadot keräävät pintavesiä sokkelin viereen, kellarin maanvastaisille seinille ja vuotavalle pihakannelle. Sokkelihalkaisun ja ulkoseinäelementtien lämpöeristeissä on havaittu kosteusvaurioita. Sisätiloissa riittämättömästi kuivatettu ja korjattu vesivahinko on aiheuttanut mikrobiongelmia välipohjan lattiapinnoitteissa ja väliseinien alaosissa.

Edellä esitetyn perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että virastotalon matalan osan vaurioiden kunnostaminen edellyttäisi todennäköisesti uudisrakentamiseen verrattavia toimenpiteitä ja samalla rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osittaista menettämistä. Matalan osan arvot huomioon ottaen sen purkaminen on tässä tapauksessa mahdollista. Uudisrakennusta suunniteltaessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota asemakaavanmääräykseen sj-9, jossa todetaan että "uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota", sekä rakentamistapaohjeisiin. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tampereen kaupungin keskusvirastotalo on rakennettu kahdessa vaiheessa 1967 ja 1975, ja sen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin Aleksis Kiven kadun ja Puutarhakadun kulmaus, ja toisessa vaiheessa rakennusta jatkettiin Keskustorin reunaa myödäten. Lausunnon kohteena olevan hankkeen tavoitteena on laajentaa Keskusvirastotaloa länteen niin että rakennukseen voitaisiin siirtää virastotoimintoja esimerkiksi Frenckellin kiinteistöstä. Samalla virastotalo on tarkoitus kunnostaa. Rakennuksesta laadituissa kuntoselvityksissä on todettu, että Puutarhakadun puoleinen matala osa kärsii vakavista vaurioista, ja sitä esitetään purettavaksi hankkeen yhteydessä.Virastotalosta on laadittu kaksi rakennetun ympäristön selvitystä, Alue- ja kohdeinventointi, Puutarhakatu 6-8 - Kaupungin keskusvirastotalo ja asuntopalvelutalo asemakaavaa varten vuonna 2008 ja sitä täydentämään Tampereen kaupungin keskusvirastotalo - Rakennushistoriallinen selvitys vuonna 2009. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-21: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen katu- tai pihasivuja tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia arvoja." Suojelumerkintä koskee myös Puutarhakadun puoleista matalaa osaa.Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Tampereen keskusvirastotalo kuuluu kaupungin modernin arkkitehtuurin keskeisiin rakennuksiin. Sillä on myös erityistä historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Rakennuksen säilyminen on tärkeää. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt keskeisiltä piirteiltään pääosin alkuperäisenä, sen sijaan sisätiloissa on tapahtunut paljon muutoksia, jotka ovat osittain heikentäneet rakennuksen sisätilojen arkkitehtonisia arvoja. Muutosten takana on osittain tilatarpeiden muuttuminen. Rakennus on kuitenkin yhä alkuperäisessä käytössään, mikä muodostaa hienon jatkumon rakennuksen toimintahistoriaan ja tarjoaa hyvät lähtökohdat rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiselle.Puutarhakadun puolelle rakennetussa matalassa osassa sijaitsi alkujaan asiakaspalvelutiloja. Rakennuksen ulkoasu on pääosin ennallaan, mutta sisätiloissa tilajaon muutokset, talotekniset ratkaisut ja kattoikkunoiden peittäminen ovat heikentäneet tilojen arkkitehtonista arvoa merkittävästi. Rakennuskokonaisuuden keskeisimmät, inventoinneissa todetut arvot kiinnittyvät rakennuksen Keskustoria reunustavaan korkeaan osaan, joka ilmentää lukuisia modernismin ominaispiirteitä.Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin kuntotutkimusraportteihin, joiden perusteella voidaan todeta seuraavaa: Virastotalon matalan osan vesikate ja sen liitosrakenteet ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä, mikä on aiheuttanut kosteusvauriota alkujaankin heikosti tuulettuviin yläpohjarakenteisiin. Piha-alueiden virheelliset kaadot keräävät pintavesiä sokkelin viereen, kellarin maanvastaisille seinille ja vuotavalle pihakannelle. Sokkelihalkaisun ja ulkoseinäelementtien lämpöeristeissä on havaittu kosteusvaurioita. Sisätiloissa riittämättömästi kuivatettu ja korjattu vesivahinko on aiheuttanut mikrobiongelmia välipohjan lattiapinnoitteissa ja väliseinien alaosissa.Edellä esitetyn perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että virastotalon matalan osan vaurioiden kunnostaminen edellyttäisi todennäköisesti uudisrakentamiseen verrattavia toimenpiteitä ja samalla rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osittaista menettämistä. Matalan osan arvot huomioon ottaen sen purkaminen on tässä tapauksessa mahdollista. Uudisrakennusta suunniteltaessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota asemakaavanmääräykseen sj-9, jossa todetaan että "uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota", sekä rakentamistapaohjeisiin. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.