Kiinteistö sijaitsee Kostulan ja Järvenkylän kylien rajalla ja kuuluu puoliksi kumpaankin kylään. Kiinteistö on lohkottu yhteislohkomisessa vuonna 1953 kummastakin kylästä yhtäaikaa. Manula on asutustila ja edelleen alkuperäisen asukkaan omistuksessa.

Omistaja Alice Smeds kertoo, että rakennuksia rakennettaessa tehdas toimi lainojen takaajana. Muuttokuorma tuotiin taloon tehtaan hevosella ja kärryillä. Myös materiaalien hankinnassa tehdas auttoi ja jopa edellytti, että laudat ym. tarvikkeet ostettiin tehtaan kautta. Materiaaleja hankittiin silti muualtakin ja tiilimuurien tiilet on Manulassa tehty itse. Omistaja muistaa myös, että kaikki Koulukadun eteläpuolen rakennukset rakennettiin yhtäaikaa. Piirustukset olivat samat, eikä niistä saanut ilman lupaa poiketa. Jopa Manulan toiseen kamariin sijoitettavaa keittiötä varten piti hankkia erillinen lupa. Muiden asuntojen keittiö on sijoitettu eteisen taakse. Myös huoneiden nimitykset ovat kaikissa alueen taloissa olleet samat: eteinen, keittiö, välikamari ja peräkamari. Alkuperäinen 1940-luvulla rakennettu varasto- ja saunarakennus paloi 1970-luvulla ja tilalle rakennettiin uusi.

Rakennus 1: Betoniperustainen, rankorunkoinen rakennus on vuorattu mineriittilevyin. Satulakaton katteena on betonitiili. Eteläsivun puolella on umpikuisti. Kuistin päällä on parveke ja sen yllä pulpettilappeinen kaaveli. Ikkunat ovat alkuperäisiä kaksi-ja kolmijakoisia pystyikkunoita. Rakennus on tehty samojen piirustusten mukaan kuin kaikki Koulukadun samaan aikaan rakennetut asuinrakennukset. Rakennuksessa on keittiö, eteinen ja kaksi huonetta. Vintillä on yksi huone. Manulan keittiö on alkuperäisistä piirustuksista poiketen rakennettu toisen kamarin paikalle. Vintille alunperin piirustusten mukaan suunnitelluista kahdesta huoneesta rakennettiin vain yksi. Muu osa vintistä jätettiin varastotilaksi. Eteisestä kuljetaan kellariin ja vinttiin päinvastaisessa järjestyksessä kuin piirustusten mukaan ja muissa alueen asuinrakennuksissa. Rakennuksessa tehtiin peruskorjaus 1950-60-lukujen vaihteessa. Keittiön suuri leivinuuni purettiin tuolloin ja tilalle hankittiin pienempi puuliesi. Kamareiden peltiuunit jätettiin jäljelle. Lattiamattojen alla on jäljellä alkuperäinen lautalattia. Lautakatot ja seinien pinkopahvit ovat edelleen alkuperäiset. Samoin keittiön kaapistot. Kuisti muutettiin ajanmukaiseksi 1950-60-luvulla. Rakennus vuorattiin mineriittilevyin. Ikkunat on kuitenkin säilytetty alkuperäsinä kaksi- ja kolmijakoisina pystyikkunoina.

Kiinteistö sijaitsee Koulukatu 49:ssä, nk. Keskikylän eli Kyrönkadun ja Kirkkokadun välisellä alueella. Pihapiiri avautuu etelä puolelle. Päärakennus sijaitsee tontin pohjoisreunalla ja varasto- ja saunarakennus eteläreunalla. Puutarhassa kasvaa vanhoja omenapuita, pensaita ja kukkaistutuksia. Suuri osa istutuksista on alkuperäisiä, kuten on pihapiiriä tiestä ja lännen puoleisesta naapurikiinteistöstä rajaava kuusiaitakin.

Niukko, K. Kyröskoski, Hämeenkyrö. Rakennusinventointi 2001 (osa 1)