Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Maakuntamuseo on vuonna 2020 antanut kaksi lausuntoa saman pihapiirin talousrakennuksen rakentamiseen liittyen (10.9.2020, diar. 533/2020 ja 23.9.2020, diar. 599/2020). Tutustuttuaan poikkeamislupahakemukseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Savosenmäen ja Sillanpään alue ovat osa maakunnallisesti merkittävää Mäntän keskustan ja Mäntänvuoren rakennettua kulttuuriympäristöä. Kyseessä oleva tontti kuuluu Savosenmäen koulurakennusten kokonaisuuteen, joka on mainittu yhdeksi arvoalueen ydinkohteista. Arvoalueen rajaus on esitetty voimassa olevassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa sekä tuoreessa Mänttä-Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavassa.
Alueella on voimassa myös vuonna 2006 hyväksytty Savosenmäen asemakaavan muutos, jossa tontin asuinrakennus on suojeltu (sr-9) ja pihalle on osoitettu suojeluun tähtäävä merkintä AP-6/s-4. Merkintää koskevien määräysten mukaan tontti on osa asuinpientalojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytettään. Rakentamista alueella ohjataan mm. mainitsemalla, että talousrakennusten värityksen tulee olla perinteinen ja ympäristöön sopiva, kattomuodon harjakatto ja katemateriaalin tiili- tai kolmiorimahuopa. Lisäksi määrätään, että uudisrakentamisen sovittamiseen alueen rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Suunnitelmien mukaan tontille haluttaisiin rakentaa uusi talousrakennus; polttopuiden säilyttämiseen tarkoitettu rakoliiteri, jonka pohjan ala olisi noin 2,8 x 3,8 metriä ja harjakorkeus 2,9 metriä. Rakennus sijoittuisi tontin kaakkoisosaan, asemakaavaan merkittyjen rakennusalojen ulkopuolelle. Se olisi harkkoperustainen, runko muodostuisi poikkileikkaukseltaan nelikulmaisesta, kulmittain ladotusta puutavarasta, joiden väleihin jäisi kapeat raot, julkisivut olisivat vuoraamattomat, katto olisi harjakatto ja harjan suunta sama kuin asuinrakennuksella. Katemateriaaliksi mainitaan huopa/pelti.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että valittu rakoliiteri on rakennustyypiltään, materiaaleiltaan ja rakentamistavaltaan moderni, eikä edusta tontin päärakennuksen, vuonna 1923 rakennetun alakoulun opettajien asuintalon tai läheisen Savosenmäen koulun pihapiirille tyypillistä rakentamista. 1900-luvun alussa valtaosa rakennuksista sekä maaseudulla että kaupungeissa oli puulämmitteisiä. Polttopuita säilytettiin rakennusten kellareihin tehdyissä polttoainevarastoissa tai pihan talousrakennuksessa, jossa puuvajan/liiterin lisäksi on ollut muita tiloja, kuten ulkohuone, sauna ja/tai eläinsuoja. Maakuntamuseon käsityksen mukaan erillinen puuvaja tai liiteri on maaseudulla ollut harvinainen, kaupungeissa rakennustyyppiä ei esiinny ollenkaan. Rakoliiteri liittyy uudempaan kesämökkirakentamiseen ja muistuttaa etäisesti esim. Pohjanmaalla yleisesti käytettyä heinälatoa. Pirkanmaalla latotyyppi ei ole ollut yleisesti käytössä.
Sillanpäänkadulta katsottaessa rakoliiteri sijoittuisi naapuritontilla sijaitsevan Savosenmäen koulun kokonaisuuteen kuuluvan, asemakaavassa suojellun (sr-9), vuonna 1923 valmistuneen, mutta sittemmin asuinkäyttöön muutetun ns. alakoulutalon eteen. Rakoliiiteri peittäisi osan rakennuksen itäpäädystä. Valittu sijoituspaikka ei tästä syystä ole ihanteellinen, vaan heikentää naapuritontin asuinrakennuksen kaupunkikuvallista asemaa. Tontilta ei ilmeisesti kuitenkaan ole puuston, ajotien ja johtoaluevarausten vuoksi löydettävissä rakennukselle muuta sijoituspaikkaa. Kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen näkökulmasta onnistunein ratkaisu olisi sijoittaa polttopuiden varastointi hiljattain rakennetun pihasaunan ja autosuojat sisältävän talousrakennuksen yhteyteen. Toiseksi onnistunein ratkaisu olisi noudattaa 1900-luvun talousrakennusten rakennustapaa ja toteuttaa rakennus rankorunkoisena ja julkisivuiltaan pystylaudoitettuna.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että valittu rakoliiteri ei täytä asemakaavan vaatimuksia uudisrakentamisen sovittamisesta alueen rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Rakennus on kuitenkin pienehkö, joten myös sen rakentamisen vaikutuksia voidaan luonnehtia vähäisiksi. Mikäli liiterille myönnetään poikkeamislupa, tulee lupaehdoksi kirjata, että katemateriaalina tulee käyttää asemakaavamääräyksessä mainitun mukaisesti joko tiiltä tai kolmiorimahuopaa ja rakennusten värityksen olla perinteinen ja ympäristöön sopiva.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Maakuntamuseo on vuonna 2020 antanut kaksi lausuntoa saman pihapiirin talousrakennuksen rakentamiseen liittyen (10.9.2020, diar. 533/2020 ja 23.9.2020, diar. 599/2020). Tutustuttuaan poikkeamislupahakemukseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Savosenmäen ja Sillanpään alue ovat osa maakunnallisesti merkittävää Mäntän keskustan ja Mäntänvuoren rakennettua kulttuuriympäristöä. Kyseessä oleva tontti kuuluu Savosenmäen koulurakennusten kokonaisuuteen, joka on mainittu yhdeksi arvoalueen ydinkohteista. Arvoalueen rajaus on esitetty voimassa olevassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa sekä tuoreessa Mänttä-Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavassa.
Alueella on voimassa myös vuonna 2006 hyväksytty Savosenmäen asemakaavan muutos, jossa tontin asuinrakennus on suojeltu (sr-9) ja pihalle on osoitettu suojeluun tähtäävä merkintä AP-6/s-4. Merkintää koskevien määräysten mukaan tontti on osa asuinpientalojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytettään. Rakentamista alueella ohjataan mm. mainitsemalla, että talousrakennusten värityksen tulee olla perinteinen ja ympäristöön sopiva, kattomuodon harjakatto ja katemateriaalin tiili- tai kolmiorimahuopa. Lisäksi määrätään, että uudisrakentamisen sovittamiseen alueen rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Suunnitelmien mukaan tontille haluttaisiin rakentaa uusi talousrakennus; polttopuiden säilyttämiseen tarkoitettu rakoliiteri, jonka pohjan ala olisi noin 2,8 x 3,8 metriä ja harjakorkeus 2,9 metriä. Rakennus sijoittuisi tontin kaakkoisosaan, asemakaavaan merkittyjen rakennusalojen ulkopuolelle. Se olisi harkkoperustainen, runko muodostuisi poikkileikkaukseltaan nelikulmaisesta, kulmittain ladotusta puutavarasta, joiden väleihin jäisi kapeat raot, julkisivut olisivat vuoraamattomat, katto olisi harjakatto ja harjan suunta sama kuin asuinrakennuksella. Katemateriaaliksi mainitaan huopa/pelti.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että valittu rakoliiteri on rakennustyypiltään, materiaaleiltaan ja rakentamistavaltaan moderni, eikä edusta tontin päärakennuksen, vuonna 1923 rakennetun alakoulun opettajien asuintalon tai läheisen Savosenmäen koulun pihapiirille tyypillistä rakentamista. 1900-luvun alussa valtaosa rakennuksista sekä maaseudulla että kaupungeissa oli puulämmitteisiä. Polttopuita säilytettiin rakennusten kellareihin tehdyissä polttoainevarastoissa tai pihan talousrakennuksessa, jossa puuvajan/liiterin lisäksi on ollut muita tiloja, kuten ulkohuone, sauna ja/tai eläinsuoja. Maakuntamuseon käsityksen mukaan erillinen puuvaja tai liiteri on maaseudulla ollut harvinainen, kaupungeissa rakennustyyppiä ei esiinny ollenkaan. Rakoliiteri liittyy uudempaan kesämökkirakentamiseen ja muistuttaa etäisesti esim. Pohjanmaalla yleisesti käytettyä heinälatoa. Pirkanmaalla latotyyppi ei ole ollut yleisesti käytössä.
Sillanpäänkadulta katsottaessa rakoliiteri sijoittuisi naapuritontilla sijaitsevan Savosenmäen koulun kokonaisuuteen kuuluvan, asemakaavassa suojellun (sr-9), vuonna 1923 valmistuneen, mutta sittemmin asuinkäyttöön muutetun ns. alakoulutalon eteen. Rakoliiiteri peittäisi osan rakennuksen itäpäädystä. Valittu sijoituspaikka ei tästä syystä ole ihanteellinen, vaan heikentää naapuritontin asuinrakennuksen kaupunkikuvallista asemaa. Tontilta ei ilmeisesti kuitenkaan ole puuston, ajotien ja johtoaluevarausten vuoksi löydettävissä rakennukselle muuta sijoituspaikkaa. Kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen näkökulmasta onnistunein ratkaisu olisi sijoittaa polttopuiden varastointi hiljattain rakennetun pihasaunan ja autosuojat sisältävän talousrakennuksen yhteyteen. Toiseksi onnistunein ratkaisu olisi noudattaa 1900-luvun talousrakennusten rakennustapaa ja toteuttaa rakennus rankorunkoisena ja julkisivuiltaan pystylaudoitettuna.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että valittu rakoliiteri ei täytä asemakaavan vaatimuksia uudisrakentamisen sovittamisesta alueen rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Rakennus on kuitenkin pienehkö, joten myös sen rakentamisen vaikutuksia voidaan luonnehtia vähäisiksi. Mikäli liiterille myönnetään poikkeamislupa, tulee lupaehdoksi kirjata, että katemateriaalina tulee käyttää asemakaavamääräyksessä mainitun mukaisesti joko tiiltä tai kolmiorimahuopaa ja rakennusten värityksen olla perinteinen ja ympäristöön sopiva.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa