Diar. 96/2023 Tampere, Epilänharju, Nahkatehtaankatu 7, Mahdolliset julkisivumuutokset

Hei,

Mukava kuulla, että kiinteistöstä huolehditaan. Julkisivujen kunnostus vaikuttaa oikein positiiviselta toimenpiteeltä.

Nahkatehtaan toiminta Epilässä alkoi 1916. Säilyneet tehdasrakennukset ovat 1930-luvun lopulta. Entinen Epilän Nahkatehdas on Tampereen teollisuushistorian ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä kohde. Sen arvot on tunnistettu mm. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa.

Nahkatehtaasta on suojeltu asemakaavan suojelumääräyksillä pohjoisin ja eteläisin tehdasrakennus, tehtaan piippu sekä tehtaan itäpuolella rinteessä oleva asuinrakennus. Kysymyksesi kohdistui pohjoisimpaan, asunnoiksi muutettuun entiseen tehdasrakennukseen. Sitä koskee voimassa olevassa, vuonna 2000 hyväksytyssä asemakaavassa suojelumerkintä sr-14, jonka kaavamääräys kuuluu: ”kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeän rakennuksen osan rakennusala. Rakennuksen kerrosalaa on säilytettävä vähintään merkinnän osoittama määrä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy."

Alla huomioita mainitsemiisi kunnostus- ja muutostoimenpiteisiin:
Rapautuneiden tiilisaumojen uusiminen: Saumauksessa käytetystä laastista tulisi tehdä laastianalyysi, jotta korjaukset voidaan tehdä vastaavalla materiaalilla. Näin varmistetaan, että paikkaukset sopivat ympäröiviin vanhoihin saumoihin sekä kosteusteknisen käyttäytymisensä että ulkonäkönsä puolesta.
Rikkoutuneiden tiilien uusiminen: Korvaavien tiilien tulisi muistuttaa mahdollisimman paljon nykyisiä julkisivutiiliä värityksen ja muodon osalta.
Ohutrappausten uusiminen: Uusi materiaali ei saa olla kalvoa muodostava, vaan sen tulee olla hengittävää. Koska rakennus on suojeltu, värinmuutosta ei voi suositella. Vaalean keltainen on tämän tyyppisille rakennuksille tyypillinen rappausten väri (esim. Hatanpään teollisuustalo, ent. Hyppösen kenkätehdas, os. Hatanpään valtatie 34 tai Attila, os. Yliopistonkatu 38).
Ikkunoiden kalvotukset: tulee valita mahdollisimman huomaamaton kalvotyyppi, joka ei peilaa tai muuta ikkunalasien väriä merkittävästi.
Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän asentaminen: laitteistot tulee asentaa katolle etäälle räystäslinjasta, siten ettei niitä voi nähdä kadulta.

Yleisohjeena voi sanoa, että jos suojellussa rakennuksessa on tarkoitus tehdä huolto- tai kunnostustoimenpiteitä, toimenpiteet eivät tarvitse lupaa. Mutta jos julkisivuihin kohdistuu muutoksia (esim. värin tai materiaalin muuttaminen, asennukset), niin silloin tarvitaan usein toimenpide- tai rakennuslupa. Varmuuden vuoksi neuvoisin aina varmistamaan toimenpideluvan tai rakennusluvan tarpeen Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta. Maakuntamuseo ei ole lupaviranomainen. Rava pyytää harkintansa mukaan Lupapisteen kautta museoviranomaisen lausunnon lupaprosessin yhteydessä.

Pääsisittekö näillä tiedoilla suunnittelussa eteenpäin?

yst. terv.
Miia Hinnerichsen, rakennustutkija ja Anne Uosukainen, perinnerakennusmestari

Hei,

Mukava kuulla, että kiinteistöstä huolehditaan. Julkisivujen kunnostus vaikuttaa oikein positiiviselta toimenpiteeltä.

Nahkatehtaan toiminta Epilässä alkoi 1916. Säilyneet tehdasrakennukset ovat 1930-luvun lopulta. Entinen Epilän Nahkatehdas on Tampereen teollisuushistorian ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä kohde. Sen arvot on tunnistettu mm. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa.

Nahkatehtaasta on suojeltu asemakaavan suojelumääräyksillä pohjoisin ja eteläisin tehdasrakennus, tehtaan piippu sekä tehtaan itäpuolella rinteessä oleva asuinrakennus. Kysymyksesi kohdistui pohjoisimpaan, asunnoiksi muutettuun entiseen tehdasrakennukseen. Sitä koskee voimassa olevassa, vuonna 2000 hyväksytyssä asemakaavassa suojelumerkintä sr-14, jonka kaavamääräys kuuluu: ”kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeän rakennuksen osan rakennusala. Rakennuksen kerrosalaa on säilytettävä vähintään merkinnän osoittama määrä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy."

Alla huomioita mainitsemiisi kunnostus- ja muutostoimenpiteisiin:

Rapautuneiden tiilisaumojen uusiminen: Saumauksessa käytetystä laastista tulisi tehdä laastianalyysi, jotta korjaukset voidaan tehdä vastaavalla materiaalilla. Näin varmistetaan, että paikkaukset sopivat ympäröiviin vanhoihin saumoihin sekä kosteusteknisen käyttäytymisensä että ulkonäkönsä puolesta.

Rikkoutuneiden tiilien uusiminen: Korvaavien tiilien tulisi muistuttaa mahdollisimman paljon nykyisiä julkisivutiiliä värityksen ja muodon osalta.

Ohutrappausten uusiminen: Uusi materiaali ei saa olla kalvoa muodostava, vaan sen tulee olla hengittävää. Koska rakennus on suojeltu, värinmuutosta ei voi suositella. Vaalean keltainen on tämän tyyppisille rakennuksille tyypillinen rappausten väri (esim. Hatanpään teollisuustalo, ent. Hyppösen kenkätehdas, os. Hatanpään valtatie 34 tai Attila, os. Yliopistonkatu 38).

Ikkunoiden kalvotukset: tulee valita mahdollisimman huomaamaton kalvotyyppi, joka ei peilaa tai muuta ikkunalasien väriä merkittävästi.

Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän asentaminen: laitteistot tulee asentaa katolle etäälle räystäslinjasta, siten ettei niitä voi nähdä kadulta.

Yleisohjeena voi sanoa, että jos suojellussa rakennuksessa on tarkoitus tehdä huolto- tai kunnostustoimenpiteitä, toimenpiteet eivät tarvitse lupaa. Mutta jos julkisivuihin kohdistuu muutoksia (esim. värin tai materiaalin muuttaminen, asennukset), niin silloin tarvitaan usein toimenpide- tai rakennuslupa. Varmuuden vuoksi neuvoisin aina varmistamaan toimenpideluvan tai rakennusluvan tarpeen Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta. Maakuntamuseo ei ole lupaviranomainen. Rava pyytää harkintansa mukaan Lupapisteen kautta museoviranomaisen lausunnon lupaprosessin yhteydessä.

Pääsisittekö näillä tiedoilla suunnittelussa eteenpäin?

yst. terv.

Miia Hinnerichsen, rakennustutkija ja Anne Uosukainen, perinnerakennusmestari