Varrasniemen huvilakokonaisuus 1920-1930-luvun alusta on yhtenäisenä säilynyt pihapiiri laivareitin varrella lähellä Kuhmoisten satamaa. Rakennuskantaa on kunnostettu alkuperäsiyyttä kunnioittaen. Huvilarakennus on muista aikalisistaan poikkeava rakennus; siinä on aumakatto, ssekä neliömäinen pohjakaava. Rakennus on ollut Kuhmoisten kirkonkylän ensimmäisiä huvilarakennuksia Päijänteellä, sen on rakennuttanut apteekkari Otto Andersson huvilakseen. Rakennuskanta on kuulunut Hinskalan tilalle, ennen vuonna 1999 tapahtunutta omistajanvaihdosta. Rakennuksella on maakunnallista kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista ja maisemallista merkitystä vuoden 2009 maakuntakaavan kohteena ja vuoden 2017 maakuntakaavan tarksituksessa..

Pohjaltaan neliönmuotoinen aumakattoinen huvilarakennus sijoittuu Uotilansaaren koilliskärjessä olevan Varrasniemen kärkeen, laivareitin varrelle. Pohjoisrantaan sijoittuu punamullattu lautaverhottu sunarakennus avokuistilla ja sen taakse kesäkeittiö. Saunalta johtaa polku loivasti ylös kalliota, jossa hirsirakenteinen punamullattu mökki on. Mökin pohjoisjulkisuvssa on ollut avokuisti, joka on verhottu vyöhykelaudoituksella umpeen. Mökin julksivujen keskelle sijoittuvat moniruutuiset ikkunat. Myöhempää lisää edustaa länsipuolelle sijoittuva katonlappeeseen avattu kesähuoneen ikkuna. Mökin eteläpuolelle sijoittuu aittarakennus ja varasto. Kaikki rakennukset ovat ulkoasultaan yhteneviä, punamullattuja alkuperäistä kunnioittaen kunnostettuja rakennuksia.

Varrasniemi (päivitysinventointi)

Edellisen inventoinnin mukaan Varrasniemen huvila oli Kuhmoisten apteekkari Otto Iivari Anderssonin rakennuttama kesähuvila. Åke Rantasen mukaan rakennus on tehty 1925-1932 välisenä aikana. Pihapiirissä oleva aitta on aikoinaan siirretty Kylmältä. Apteekkari Anderssonilta kiinteistö siirtyi opettaja Virkkalalle ja häneltä 1950-luvun alussa Juhani Peltoselle. Juhani Peltosen perikunta (Hinskalan suku) myi kiinteistön nykyisille omistajille 1990-luvun lopussa. Nykyisten omistajien toimesta huvila on kunnostettu perinteisisä menetelmiä ja materiaaleja kunnioittaen. Katselmuksessa paikanpäällä (6.7.1999) kävi Keski-Suomen rakennustutkija Soile Kilpi, joka antoi neuvoja päärakennuksen kunnostamiseen. Päärakennuksen yläpohjaan on tehty kunnostustöiden yhteydessä kesähuone ja puhkaistu länsilappeeseen ikkuna. Ulko-oven päällä oleva lippa vaurioitui puun kaatuessa sen päälle ja lippa on poistettu. Aittarakennus on purettu ja rakennettu uudelleen ja siihen on tehty uusi katto. Saunan katto on katettu vuonna 1999 palahuovalla.