Kiinteistö 418-408-1-19 kuuluu Säijän osayleiskaavainventoinnissa (Heiskanen Jari, 2013) laaditun rakennetun ympäristön inventoinnin mukaan Säijän Vanhan Rantatien kulttuurimaisema-alueeseen. Vanhan Rantatien ja Säijoen suuosan maisema on Säijän vanhin kulttuurimaisema, johon liittyy asutus-, mylly-, liikenne- ja kauppahistoriaa sekä rakennusperinnön arvoja. Vapaavuoren tila mainitaan inventoinnissa 1800- ja 1900-luvun vaihteen uudistilana, jonka kulttuurihistoriallinen arvo tulisi selvittää. Vapaavuoren pihapiirin rakennuksista ja maisemasta ei siis ole käytettävissä kulttuuriympäristön arvoja käsitteleviä tietoaineistoja. Tietojen puutteista johtuen maakuntamuseo ei voi ottaa kantaa kiinteistön uudisrakennusmahdollisuuksiin. Mahdollisissa muutoshankkeissa tulee varautua täydentämään näitä tietoja. Lähtökohtaisesti Säijän osayleiskaavan selvityksessä ei suositella merkittävää uudisrakentamista vanhojen pihapiirien yhteyteen tai avoimiin peltomaisemiin. Vanhojen pihapiirien täydennysrakentaminen tulee selvityksen suositusten mukaan sopeuttaa mittakaavaltaan, materiaaleiltaan, väreiltään ja sijoittelultaan vanhaan pihapiiriin.

Kiinteistöllä 418-408-1-19 sijaitsee myös muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, rautakautinen röykkiökalmisto Säijoki (muinaisjäännösrekisteritunnus 418010016). Kohteeseen kuuluu kaksi röykkiökalmistoaluetta ja niiden väliin jäävä, mahdollinen asuinpaikka. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen tai muu siihen kajoaminen ilman Museoviraston myöntämää lupaa on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 ja 4 §). Vaikka itse muinaisjäännös on rauhoitettu, on sen sijaintiympäristön vallitseva maankäyttö pääsääntöisesti sallittua.  Täten esimerkiksi jo ennestään viljellyllä pellolla voi viljely yleensä edelleen jatkua tai ennestään asuttua tilaa asua normaaliin tapaan.

Mikäli tilan alueelle suunniteltaisiin muuttuvaa maankäyttöä kuten rakennusten purkua, uudisrakentamista tai vaikkapa maakaapelin tai vesiputken rakentamista, tulee asiasta olla hyvissä ajoin yhteydessä museoviranomaiseen. Muinaisjäännökset ja muu arkeologinen kulttuuriperintö pyritään aina ensisijaisesti suojelemaan, jotta kansallinen kulttuuriperintö säilyisi tulevien sukupolvien nähtäväksi ja tutkittavaksi. Merkittävimpien muinaisjäännösten säilyttäminen tulee taata kaikissa olosuhteissa. Osa muinaisjäännöksistä on kuitenkin niin yleisiä tai tavanomaisia, että muinaismuistolain mukainen suojelu voidaan lakkauttaa riittävien kaivaustutkimusten ja dokumentoinnin jälkeen. Museoviranomainen päättää erikseen jokaisen rakennushankkeen osalta, onko sitä mahdollista toteuttaa ja jos on, niin minkälaiset tutkimukset ovat tarpeen. Mikäli kysymyksessä on pienehkö yksityinen maankäyttöhanke, Museovirasto vastaa tutkimuskustannuksista. Yleisten tai suurehkojen yksityisten työhankkeiden vuoksi tehtävien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa rakennuttaja.

Kiinteistö 418-408-1-19 kuuluu Säijän osayleiskaavainventoinnissa (Heiskanen Jari, 2013) laaditun rakennetun ympäristön inventoinnin mukaan Säijän Vanhan Rantatien kulttuurimaisema-alueeseen. Vanhan Rantatien ja Säijoen suuosan maisema on Säijän vanhin kulttuurimaisema, johon liittyy asutus-, mylly-, liikenne- ja kauppahistoriaa sekä rakennusperinnön arvoja. Vapaavuoren tila mainitaan inventoinnissa 1800- ja 1900-luvun vaihteen uudistilana, jonka kulttuurihistoriallinen arvo tulisi selvittää. Vapaavuoren pihapiirin rakennuksista ja maisemasta ei siis ole käytettävissä kulttuuriympäristön arvoja käsitteleviä tietoaineistoja. Tietojen puutteista johtuen maakuntamuseo ei voi ottaa kantaa kiinteistön uudisrakennusmahdollisuuksiin. Mahdollisissa muutoshankkeissa tulee varautua täydentämään näitä tietoja. Lähtökohtaisesti Säijän osayleiskaavan selvityksessä ei suositella merkittävää uudisrakentamista vanhojen pihapiirien yhteyteen tai avoimiin peltomaisemiin. Vanhojen pihapiirien täydennysrakentaminen tulee selvityksen suositusten mukaan sopeuttaa mittakaavaltaan, materiaaleiltaan, väreiltään ja sijoittelultaan vanhaan pihapiiriin.Kiinteistöllä 418-408-1-19 sijaitsee myös muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, rautakautinen röykkiökalmisto Säijoki (muinaisjäännösrekisteritunnus 418010016). Kohteeseen kuuluu kaksi röykkiökalmistoaluetta ja niiden väliin jäävä, mahdollinen asuinpaikka. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen tai muu siihen kajoaminen ilman Museoviraston myöntämää lupaa on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 ja 4 §). Vaikka itse muinaisjäännös on rauhoitettu, on sen sijaintiympäristön vallitseva maankäyttö pääsääntöisesti sallittua.  Täten esimerkiksi jo ennestään viljellyllä pellolla voi viljely yleensä edelleen jatkua tai ennestään asuttua tilaa asua normaaliin tapaan.Mikäli tilan alueelle suunniteltaisiin muuttuvaa maankäyttöä kuten rakennusten purkua, uudisrakentamista tai vaikkapa maakaapelin tai vesiputken rakentamista, tulee asiasta olla hyvissä ajoin yhteydessä museoviranomaiseen. Muinaisjäännökset ja muu arkeologinen kulttuuriperintö pyritään aina ensisijaisesti suojelemaan, jotta kansallinen kulttuuriperintö säilyisi tulevien sukupolvien nähtäväksi ja tutkittavaksi. Merkittävimpien muinaisjäännösten säilyttäminen tulee taata kaikissa olosuhteissa. Osa muinaisjäännöksistä on kuitenkin niin yleisiä tai tavanomaisia, että muinaismuistolain mukainen suojelu voidaan lakkauttaa riittävien kaivaustutkimusten ja dokumentoinnin jälkeen. Museoviranomainen päättää erikseen jokaisen rakennushankkeen osalta, onko sitä mahdollista toteuttaa ja jos on, niin minkälaiset tutkimukset ovat tarpeen. Mikäli kysymyksessä on pienehkö yksityinen maankäyttöhanke, Museovirasto vastaa tutkimuskustannuksista. Yleisten tai suurehkojen yksityisten työhankkeiden vuoksi tehtävien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa rakennuttaja.