rakennusperinteinen

asutushistoria

Jaakola on Raipion kylän kantatalo. Yhdessä Hulkarin kanssa muodostavat 1800-luvulla syntyneen kyläkeskustan vanhan valtatien varrella. Rakennuskanta 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta ja muodostaa hienon suljetun pihapiirin. Työväen asuinrakennus on hyvin säilynyt.

Pikku-Jaakolan suorakaiteen muotoisessa pihassa on päärakennus (1800-l) asuinrakennus (1899), navetta (1907) luhtiaitta (1900-l vaihde) ja kivirakenteinen maakellari (1900-l vaihde) Pihapiirissä on myös uudehko leikkimökki.

Tilan rakennuksiin ovat kuuluneet itäpuolella olevat vanha sauna ja pitkä liiterirakennus. Ne kuuluvat nykyisin tonttiin (1-24 Vanha-Jaakola)

Perimätiedon mukaan päärakennus on entinen pappilan rakennus ja nykyinen paikka olisi jo neljäs. Vanha maatilakirja esittää asuinrakennuksen, 8 huonetta, rakennusvuodeksi 1854. Lähellä sijaitsevan Karkun pappilan päärakennus rakennettiin 1838, jolloin vanha vietiin pois. Päärakennuksessa (n.9x21) on lohkotuista kivistä tehty kivijalka. Lyhytnurkkainen runko on vuorattu keilapontatulla vaakalaudoituksella. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, alumiinipintaiset. Niiden yläpuolella on 4-ruutuinen haukkaikkuna, jotka ovat vanhaa lasia. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Rakennukseen kuuluu satulakattoinen kuisti, ruutuikkunat. Lisäksi pohjoispäädyssä on pulpettikattoinen umpikuisti. Rakennus on korjattu vuosina 1988-91 mm. ikkunat, ulkovuori, katto ja sisätilat.

Asuinrakennus on toiminut työväen asuntona 1900-luvulla. Se on tehty n. 8x21 metriä olevalle lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu keilapontatulla vaakavuorauksella. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Seinän yläosassa on ruskean värin jäänteitä, listat valkoiset. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Umpikuistissa on ruutuikkunat. Sisätilat ovat säilyneet hyvin, peiliovet, lautalattia, pinkopahvit, tapetit peltikuorinen ja kaksi ruskeaa kaakeliuunia. Pirtissä on 4-pilarinen tiiliuuni, jonka aukkojen yläosassa on puolikaari -koriste.

Luhtiaitta/ratashuone on pitkä, lyhytnurkkainen, vuoraamaton hirsirakennus. Ovet vaakapaneloidut, punaruskeat, listat valkoiset. Ylhäällä ruutuikkunat. Rakennusaika 1900-luvun vaihde. Rakennuksessa on säilytetty lihaa, jauhoja, vaatteita ja suurta kivimankelia. Satulakatto on korjauksen alla.

Maakellari on kivirakenteinen, Satulakattoinen profiilipeltinen katos. Tynnyriholvi suurista säännöllisesti lohkotuista harkoista.

Navetassa on kivijalka ja vuoraamaton hirsirunko, Satulakatto katettu profiilipellillä. Rakennukseen on avattu uusia suuria oviaukkoja.

Sauna on lyhytnurkkainen vuoraamaton hirsirakennus, satulakatto katettu profiilipellillä. Oven yläpuolella pieni lippa. Pitkä liiteri on pitkänurkkainen ja vuoraamaton rakennus. Satulakatto on katettu huovalla.

Saunan ja liiterin läheisyydestä on purettu lammassuoja ja riihi. Samoin on työläisten asuinrakennuksen eteläpuolelta purettu kaksi aittaa. Toinen vietiin Hovimäen lavasteeksi.

Jaakola on Raipion kylän kantatalo. Aikaisemmin, 1600-luvulla talo sijaitsi Rautaveden rannalla olevalla harjanteella. Nykyiselle paikalle talo on siirtynyt 1700- tai 1800-luvulla

Talon omisti 1850-luvulla pastori Berndt Gustaf Tauler, joka perusti mm. pienen hedelmätarhan.

Talolla on ollut kolme torppaa. Nyblom on perustettu 1845 ja yhdistetty takaisin taloon vuonna 1863. Nygård (Uusitalo) perustettiin vuonna 1850 ja itsenäistyi vuonna 1920. Tyhmistö oli torppana vain vuodet 1861-66.

Talon isäntänä oli 1870-1935 Nestori Jaakola. Hänen jälkeen taloa pitivät Kalle ja Tyyne Jaakola 1935-1972. Heidän jälkeen talo oli perikunnalla ja tyhjillään muutaman vuoden. Perikunnalta talon osti viimeisen omistajan veljenpoika Urpo Isotalo. Vuodesta 1988 talossa on asunut Isotalon tytär Taina Dorn. Tilakeskus on erotettu omaksi tontiksi 1-23 Pikku-Jaakola. Muut maat ovat 1-24, Vanha Jaakola

Nykyisen omistajan aikana rakennuksia on kunnostettu ja ne pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan.

Jaakolan tilakeskus on keskellä peltoa, notkelman laidalla. Välittömästi naapurissa on toinen kylän taloista, Hulkari. Rakennusryhmä näkyy hyvin Heinoontielle. Jaakolan pihapiiri on avoin, nurmipintainen. Rakennukset reunustavat pihaa. Sisäänkäynti on Raipiontien puolelta, kiviset portinpylväät. Asuinrakennusten ympäristössä on puustoa, muutama kuusi ja lehtipuita. Työväen asunnon takana on marjapensaita. Ympäristö on avointa peltomaisemaa. Saman peltoaukean laidoilla sijaitsevat mm. Karkun kirkko, pappila ja maatila, Jassalan Väkinen ja Knuuttila, Mäenkylän Luonsi, Mäkelä ja Isotalo. Maisema on pääpiirteissään säilyttänyt agraarisen ilmeensä. Maisemaa halkoo Heinoontie, entinen vanha postitie, myöhemmin Tampere-Pori -valtatie.

Pihapiirin muodon ja vanhojen rakennusten, erityisesti päärakennuksen, työväen asuinrakennuksen, navetan ja luhtiaitan säilyminen tulisi turvata. Uudisrakentaminen pihapiiriin ei ole suotavaa. Mahdollisissa muutos- ja korjaustöissä tulee säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäisiä/vanhoja rakennusosia ja tehdä korjaus- ja muutostoimenpiteet vanhaa rakennustapaa kunniottaen. Pihaa ympäröivän maiseman säilyminen avoimena on tärkeää.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Selander Väinö, Torpparilaitos ja sen kehitys Karkussa, Tyrvään seudun museo ja kotiseutuyhdistyksen julk. VI, 1939.

Dorn Taina, haastattelu elokuussa 2003