Vanha kantatalo, joka sijaitsee lähellä 1700-luvun lopun kylätonttia. Rekola on kylän vanhimpia ja suurimpia tiloja. Tilan rakennuksista on jäljellä 1900-l vaihteessa rakennetut aitta, kivinavetta ja päärakennus, jonka ulkoinen asu on 1930-luvun laajennuksen ajalta. Rakennukset sijaitsevat maisemallisesti näkyvällä paikalla Isonmäen rinteessä raitin varrella. Rakennukset ovat ulkoisesti säilyneet suhteellisen hyvin. Päärakennukseen ja pihaan on vaikuttanut niiden muuttaminen kauppatarkoitukseen 1960-luvun alussa.

Rakennushistoriallinen

Historiallinen x

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Paikallinen.

Nykyinen päärakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa. Pohjoisosa on vuodelta 1901 ja se on rakennettu Heikki Rekolan häitä varten. Rakennuksessa on ollut suuri sali ja sen molemmin puolin kaksi kammaria. Perusta on julkisivun puolella hakattua yhtenäistä kiviperustaa, joka talon takana muuttuu epämääräisistä luonnonkivistä tehdyksi. Tässä osassa rakennusta on käytetty vanhan Rekolan kantatilan toisen puoliskon ns. Ala-Rekolan talosta olevia n. 50 cm leveitä haljaspuolikkaita lattialautoina. Uudempi puoli on rakennettu 1930-luvun alkupuolella, jolloin julkisivun puolella käytetty hyväksi vanhan osan päädyn kivijalkaa. Julkisivun takana on käytetty betonista valettua yhtenäistä perustaa. Tässä yhteydessä myös rakennuksen kattoa on korotettu ja lisätty julkisivun puolella satulakattoinen kaaveli, jossa 14-ruutuinen ikkuna. Ikkunat ovat pääasiassa 6- ja 9-ruutuiset. Kaupan tarpeisiin julkisivun puolella olevia kaupan ikkunoita on suurennettu 1970-luvulla. Myös lasikuistin alkuperäiset ikkunat on vaihdettu. Ikkunoiden vuorilautojen konsooleissa on käytetty koristelua ja otsalaudassa on sahateräkuvio, jota on vahvistettu taustan ruskealla värillä. Satulakaton tiilijäljitelmäpeltikate on 1990-luvulta. Kauppatilana toimii vanhemman puolen sali ja toimisto/ varastotiloina kamarit. Vanha huonejärjestys on osittain säilynyt. Uudelle puolelle on tehty myöhemmin sauna.

Pihapiiriin kuuluu suurista lohkotuista luonnonkivistä tehty navetta (nro 2) vuodelta 1894. 1900-luvun alkupuolella karjasuojaan on mahtunut 25 lehmää, 5 hevosen talli, karjakeittiö ja sikala. Satulakattoinen navetta on katettu vuonna 1927 tehdyissä korjauksissa betonitiilillä. Päärakennuksen länsipuolella on kivinavetan rakentamisesta ylijäänyttä materiaalia kahdessa kasassa. Niiden läheisyydessä on kivisen maakellarin jäännökset. Navetan länsipuolella on ns. ukonkivi, jonka onkalossa poltettiin vainajan alla olleet oljet.

Talon rakennuksiin kuulunut vilja-aitta(3) raitin varrella on säilynyt. Lyhytnurkkaisen nurkkakiville rakennetussa hirsirakennuksessa on säilytetty viljaa. Puutikkalan raitin puoleisessa seinässä on ylhäällä keskellä suuri ikkuna, joka katkaisee räystään nousten aina katon yläpuolelle.

Myös raitin varrella oleva riihi on säilynyt. Nykyään se kuuluu Yli-Anttilan tilaan.

Nykyiset rakennukset ovat olleet osa suorakaiteen pihaa, jonka navetta, riviaitta, vanha ja uusi päärakennus ovat muodostaneet nurkista auki olevan neliöpihan. Vanhassa muodossa ollut vielä ennen talvisotaa. Päärakennuksen laajennuksen jälkeen Rekolan vanha päärakennus vuodelta 1847, (nro 4) purettiin pois. Maatilan tiluksien vähittäisen myymisen jälkeen ei maatalous toiminta ollut enää mahdollista, oli myös suurelle päärakennukselle löydettävä uutta käyttöä. 1960-luvun alussa alkanut kauppatoiminta on hävittänyt päärakennuksen edessä olleen puutarhan Samaan aikaan hävisi pihan pohjoisosasta pitkä riviaitta (nro 5). Aitan itäpäädyssä oli ollut pieni asunto ja jossain vaiheessa myös kylän posti. Pieni saunarakennus (nro 6) purettiin n. vuonna 1972.

Rekolan tila on yksi Puutikkalan vanhimpia maatiloja. Tila on lohkottu Jussilan kantatilasta jo vuonna 1553. Isojakokartassa, joka on 1700-luvun lopulla Rekola on ollut kooltaan noin 180 hehtaaria. Nykyisen Rekolan asuintontiksi on tällöin merkitty nykyisen kivinavetan eteläpuoleinen tontti. Rekolan vanhan kantatilan toisen puoliskon tilakeskus on sijainnut lähellä Kyläjärven rantaa, mutta purettiin jo 1800-luvun loppupuolella. Rekolan suku on viljellyt tilaa 1700-luvun lopulta alkaen. Vielä toisen maailmansodan jälkeen tila on ollut kooltaan vielä noin 170 hehtaaria ja siihen kuului 7 suurempaa ja 16 pienempää saarta Kukkiajärvessä. Rekolan nuoren isännän Väinö Rekolan kaatuminen jatkosodan alussa jätti nuorelle leskelle liian suuren tehtävän. Vähitellen tilan koko pieneni ja vuonna 1960 kun tila ja sen rakennukset myytiin Miina ja Toivo Juntuselle oli Rekolasta myytävää enää vain noin 8 hehtaaria. Elinkeinoissa tapahtui suuri muutos seuraavana vuonna kun 1.4.1961 Rekolan päärakennuksessa avattiin kyläkauppa. Sen hoitajaksi houkuttelivat uudet omistajat Aulikki Salmen, joka aikaisemmin oli ollut kauppa-apulaisena Ahmalan kaupassa. Hänen pitkä kauppiasura päättyi vuonna 1989, jonka jälkeen kauppaa pitivät Laaksot. Vuodesta 1999 kaupanhoitajana on ollut Pirkko Syrjänen

Rekolassa on ollut myös muuta kuin maanviljelystoimintaa. 1800-luvulla talon isäntä on toiminut mm. lautamiehenä. Rekolan talo on tällöin myös toiminut ns. ”vankinvyörärinä”, jolloin siinä on ollut tilat kylän kautta kuljetettaville rikollisille yöpymistä varten. Tunnettuja rikollisia olivat mm. Matti Haapoja ja Hallin komeat ja kauniit pojat, jotka ovat Rekolassa yöpyneet. Tämä kaikki päättyi kun Opatiia niminen rikollinen pääsi karkuun Rekolasta, jonka seurauksena menetti talo toimen ja sai vielä 500 mk sakkoa.

Kiinteistö sijaitsee näkyvällä paikalla Isonmäen rinteessä ja raitin varrella Pihapiiri on avoin ja edessä aukeavat peltovainiot. Takapihalta alkaa Isonmäen kivikkoinen rinne. Eteläpuolella, suuren kivinavetan takana on Anttilan tiivis pihapiiri, jossa tätä kirjoittaessa oli vielä sonnit laitumella. Pohjoispuolella on Aulikki Salmisen omistama 1990-luvulla rakennettu uusi asuinrakennus.

Maakuntakaava

Hämeenmaa IV, Hämeenlinna 1934

Suomen maatilat, 1931

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan isojako- ja uusjakokartat (1795 ja 1915), Hämeen maanmittauslaitoksen arkisto, Hämeenlinna