Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Vesilahden Suomelan tilan rakennushankkeesta tilalla 438-1-48. Tarkoituksena on rakentaa vanhan pihapiirin lounaisnurkkaan uusi asuinrakennus. Rakennuspaikka sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Vesilahden kulttuurimaisema-alueella, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kansallisena kulttuuriperintönämme ja jossa maankäyttö tulee huolellisesti sovittaa alueen arvoihin. Vesilahden maisema-alueen arvot koostuvat laajoista avoimista maisematiloista, perinteisestä rakennuskannasta ja historiallisesta kyläasutuksesta maaston muotoja seurailevien teiden varsilla. Suomelan tilakeskus on yksi historiallisesti keskeisistä kylän kantataloista, joka on toiminut 1600-luvulta alkaen ratsutilana ja pappien virkatalona. Tilakeskus on ollut nykyisellä paikallaan 1800-luvun lopulta ja sen rakennuskanta tuhoutunut merkittäviltä osiltaan vuoden 1918 taisteluissa. Pihassa on jäljellä vanhaa puutarhakasvillisuutta ja rakennusten perustusten jäänteitä sekä 1920-luvulla rakennettu asuinrakennus ja vanha aitta. Kohde on inventoitu vuonna 2004. Inventoinnin toimenpidesuosituksessa esitetään pihapiirin asutushistoriallisten jäänteiden kartoittamista ennen mahdollisia rakennushankkeita. Lisäksi on syytä huomioida pihan vanha kasvillisuus sekä muut arvokkaat historialliset piirteet.

Aiottu uudisrakentaminen sijoittuu pihapiirin lounaiskulmaan, puuston suojiin. Asemapiirrokseen tulee merkitä kaikkien em. asutushistoriallisten jäänteiden sijainti sekä säilytettävät vanhat puut. Uudisrakentamiseen on valittu uusvanha, klassisen puuarkkitehtuurin piirteitä kopioiva tyyli. Suositeltavaa valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella olisi käyttää alueelle tyypillisiä materiaaleja ja muotoja, mutta nykypäivän rakentamisen tapaa käyttäen. Yksinkertainen muoto ja aidot materiaalit, oikeat puuikkunat oikeine välipuitteineen sekä rakennuksen sijoittaminen huolellisesti rakennuspaikan ominaispiirteisiin vanhoja asutushistoriallisia jäänteitä väistäen olisi tässä tapauksessa paras ja kestävin ratkaisu. Mikäli esitetty uusvanha tyyli kuitenkin säilytetään on huolehdittava, että rakennuksen ympärille jää riittävä puusto suojaksi ja ettei rakennus sijoitu avoimeen peltomaisemaan. Pihan pinnoissa ja muissa järjestelyissä tulee käyttää ympäristöön sopivia hiekka- ja nurmipintoja. Asfaltointia tai laajoja kiveyksiä ei tule käyttää. Tieyhteys uudisrakennukseen tulee toteuttaa siten, että em. asutushistorialliset rakenteet eivät vahingoitu.

Pihapiirissä sijaitsee muinaismuistolailla (259/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, Suomela (mj.rek.nro 922010005). Kyseessä on rautakautinen polttokalmisto, josta ei ole havaittavissa maan päälle näkyviä merkkejä. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, poistaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty (1 §). Kalmistoa koskevat tiedot ovat peräisin vuonna 1939 ja 1995 tehdyistä arkeologisista inventoinneista eikä kalmiston tarkkaa maanalaista laajuutta ole selvitetty aiemmin riittävästi. Kalmiston aluetta on vuosikymmenten aikana tasattu ja maapohjaa rikottu. Pihan alueelta on 1800-luvun lopulla tehty kalmistoon kuuluvia merkittäviä viikinki- ja ristiretkiaikaisia esinelöytöjä, mm. keihäänkärkiä, miekan osia, kirveitä ja solki. Esineiden tarkkoja löytöpaikkoja ei kuitenkaan tunneta.

Uusi asuinrakennus jätevesijärjestelmineen, autokatos ja pihatie sijoittuvat pihapiirin länsi- ja eteläosaan. Tällä alueella on ollut osa edellä mainitusta vanhemmasta rakennuskannasta sekä tilan aiempi pihapiiri. Suunniteltaessa uudisrakentamista tämän kaltaiseen ympäristöön, jossa on useita merkittäviä kulttuuriympäristön arvoja, suunnitelma edellyttää ensin museoviranomaisen tekemää maastokatselmusta. Siinä arvioidaan, voidaanko rakentaminen toteuttaa suunniteltuihin kohtiin vai tuleeko rakennusten ja pihatien paikkaa vielä siirtää. Lisäksi arvioidaan, minkälaisia arkeologisia tutkimuksia suunnitelma edellyttää. Kyseeseen tulee joko rakentamisen aikana tapahtuva kaivutöiden arkeologinen valvonta tai etukäteen tehtävä koekaivaus, jonka tuloksen perusteella ratkaistaan suunnitelman toteutusmahdollisuus. Valvontaa tehtäessä on otettava huomioon, että mikäli valvonnassa löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, työt pysäytetään tarvittavien jatkotoimenpiteiden ratkaisemiseksi. Valvonnassa on syytä varautua myös tarkempiin arkeologisiin tutkimuksiin, joiden aikataulu arvioidaan erikseen. Katselmusajan sopimiseksi hakijan tulee olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon, missä asiaa hoi-taa tutkija Ulla Lähdesmäki (p. 040-5201281).

Katselmuksen perusteella museo ottaa vielä erikseen kantaa lausunnolla siihen, mitä arkeologisia tutkimuksia suunnitelma edellyttää. Rakentamista ei voi aloitaa ennen katselmusta ja lausuntoa nyt esitetyn suunnitelman pohjalta. Arkeologisten tutkimusten kustannuksista museo toteaa, että tässä tapauksessa on kyse yksityisen pienehköstä rakennushankkeesta, jossa tutkimusten kustannuksista vastaa museoviranomainen. Tutkimuksia tekee valtion kustannuksella Museovirasto (koekaivausryhmä), erikseen sovittavalla aikataululla. Arkeologisia tutkimuksia voi myös tilata nopeammalla aikataululla maksullisena asiantuntijatyönä. Pirkanmaan maakuntamuseolta saa tarvittaessa tarkempia tietoja koekaivausryhmän ohjelmaan ilmoittautumisesta ja arkeologisten tutkimusten tekijöistä.

Kulttuuriympäristön arvoja koskevat tiedot sekä katselmus ja muut suunnitelman toteutusta koskevat ehdot tulee ilmetä lupapäätöksestä, joka tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon.