Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun purkamislupaan. Lupahakemuksen mukaan osoitteessa Lauttalanmutka 7 sijaitseva rintamamiestalotyyppinen, puolitoistakerroksinen asuinrakennus on valmistunut vuonna 1953. Rakennuksen kerrotaan vaurioituneen korjauskelvottomaksi viemärin tulvittua rakennuksen kellarikerrokseen vuonna 2019 ja sen oltua siitä lähtien kylmillään. Hakijan tavoitteena on purkaa rakennus ja rakentaa tontille uusi asuinrakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Lauttalanmutka on pieni kolmenkymmenen pientalon asuinalue Lauttalanpuiston, Jyränmaan teollisuusalueen, sille vievän pistoraiteen ja Nokian valtatien välissä. Paperitehtaankatu jakaa alueen kahteen osaan. Alueen nimi juontaa juurensa hieman pohjoisempana, Nokian valtatien kohdilla sijainneesta Lauttalan puustellista. Lauttalanmutka 7 sijaitsee kadun mutkassa rajautuen kahdelta sivulta Lauttalanpuistoon.

Alueella on voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan 2040 maakuntakaava, jossa Lauttalanmutka 7 on merkitty osaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Nokian asemanseutu ja asuinalueet / Asemanseutu, valtatien ja Kylmäojanpuiston ympäristö. (Merkinnän peruste: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Aluetta koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Lisäksi alueella on voimassa vuonna 2012 hyväksytty Nokian keskustan osayleiskaava 2030, jossa Lauttalanmutka 7 on merkitty osaksi kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Sitä koskeva kaavamääräys kuuluu: Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohta on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Merkinnän perusteena on kaavaa varten laadittu kulttuuriympäristöselvitys (Teija Ahola, 2010).

Yleiskaavan selvityksen mukaan Lauttalanmutkan pientaloalue on ilmeeltään yhtenäinen. Sen keskeisen rakennustyypin muodostavat jälleenrakennuskauden tyyppitalot. Alue on perustettu paperitehtaan maille ja se on edelleen edustava oman aikakautensa asuinympäristö, joka kertoo sotien jälkeisestä keskusjohtoisesta tyyppitalosuunnittelusta. Etenkin Lauttalanmutkan ulkokaarteessa, tonttien perällä sijaitsevat päätykuistilliset talot muodostavat yhtenäisen katunäkymän. Lauttalanmutka 7 on yksi edellä mainituista ulkokaarteen tyyppitaloista. Selvitys esittää, että alueen säilyttämismahdollisuudet tulisi arvioida asemakaavan uudistamisen yhteydessä.

Alueella on voimassa ikääntynyt, vuonna 1947 hyväksytty asemakaava, josta luonnollisesti puuttuvat nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) edellyttämät kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Asemakaava onkin vähintään näiltä osin katsottava vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt kohteeseen 25.8.2022 maastotarkastuksen, jossa oli läsnä kohteen omistaja. Tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todeta, että koko kellarikerros on vakavasti kosteusvaurioitunut. Saadun tiedon mukaan edellä mainitun kosteusvaurion kuivatus ja korjaaminen on laiminlyöty sekä rakennus jätetty kylmilleen, joten vauriot ovat edenneet ja ulottuvat todennäköisesti kellarin lisäksi ainakin alemman välipohjan rakenteisiin. Asuinkerroksissa ei tarkasteluhetkellä ollut aistinvaraisesti havaittavia merkkejä kosteusvaurioista, joskin suora yhteys kellaritiloihin ja esimerkiksi korvausilmaventtiilien puuttuminen ovat lisänneet vaurioitumisen riskiä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että viemärivuodon ja useaksi vuodeksi kylmilleen jättämisen seurauksena syntyneiden laajojen vaurioiden korjaamista ei voida enää pitää kiinteistönomistajalle kohtuullisena vaatimuksena. Lisäksi vaurioiden korjaaminen edellyttäisi niin laajoja kunnostustoimia, että niiden myötä menetettäisiin myös suuri osa rakennuksen rakentamistapaan ja materiaaleihin sitoutuneista kulttuurihistoriallisista arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta rakennuksen purkamista, vaikka pitääkin sitä erittäin valitettavana. Purkamisen yhteydessä tulee pyrkiä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennuksen osat, kuten alkuperäiset ovet.

Tontin uudisrakentaminen tulee toteuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, alueen ilmeeseen sovittaen, välttäen laajoja maanmuokkauksia ja säästäen mahdollisuuksien mukaan tontin kasvillisuutta. Uudisrakennuksen tulee sijoittua rakennusalalle, olla runkomuodoltaan selkeä, noppamainen, puolitoistakerroksinen ja satulakattoinen. Julkisivuiltaan rakennus voi olla joko puuverhoiltu tai rapattu ja  ilmeeltään hillityn moderni, mutta suuria lasipintoja, runsaita ulokkeita ja terasseja tulee välttää. Jälleenrakennuskauden alueelle eivät sovellu kookkaat usean auton autotallit, joten mahdollisen talousrakennuksen tulee olla kooltaan pieni ja sitä ei tule sijoittaa katuun rajautuvaksi.

Edellä kuvatusta alueelle sopivasta ja kaavanmukaisesta uudisrakentamisesta poikkeava ratkaisu edellyttää maakuntamuseon näkemyksen mukaan asemakaavan muutosta. Rakennuslupahakemus aineistoineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun purkamislupaan. Lupahakemuksen mukaan osoitteessa Lauttalanmutka 7 sijaitseva rintamamiestalotyyppinen, puolitoistakerroksinen asuinrakennus on valmistunut vuonna 1953. Rakennuksen kerrotaan vaurioituneen korjauskelvottomaksi viemärin tulvittua rakennuksen kellarikerrokseen vuonna 2019 ja sen oltua siitä lähtien kylmillään. Hakijan tavoitteena on purkaa rakennus ja rakentaa tontille uusi asuinrakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Lauttalanmutka on pieni kolmenkymmenen pientalon asuinalue Lauttalanpuiston, Jyränmaan teollisuusalueen, sille vievän pistoraiteen ja Nokian valtatien välissä. Paperitehtaankatu jakaa alueen kahteen osaan. Alueen nimi juontaa juurensa hieman pohjoisempana, Nokian valtatien kohdilla sijainneesta Lauttalan puustellista. Lauttalanmutka 7 sijaitsee kadun mutkassa rajautuen kahdelta sivulta Lauttalanpuistoon.

Alueella on voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan 2040 maakuntakaava, jossa Lauttalanmutka 7 on merkitty osaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Nokian asemanseutu ja asuinalueet / Asemanseutu, valtatien ja Kylmäojanpuiston ympäristö. (Merkinnän peruste: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Aluetta koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Lisäksi alueella on voimassa vuonna 2012 hyväksytty Nokian keskustan osayleiskaava 2030, jossa Lauttalanmutka 7 on merkitty osaksi kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Sitä koskeva kaavamääräys kuuluu: Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohta on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Merkinnän perusteena on kaavaa varten laadittu kulttuuriympäristöselvitys (Teija Ahola, 2010).

Yleiskaavan selvityksen mukaan Lauttalanmutkan pientaloalue on ilmeeltään yhtenäinen. Sen keskeisen rakennustyypin muodostavat jälleenrakennuskauden tyyppitalot. Alue on perustettu paperitehtaan maille ja se on edelleen edustava oman aikakautensa asuinympäristö, joka kertoo sotien jälkeisestä keskusjohtoisesta tyyppitalosuunnittelusta. Etenkin Lauttalanmutkan ulkokaarteessa, tonttien perällä sijaitsevat päätykuistilliset talot muodostavat yhtenäisen katunäkymän. Lauttalanmutka 7 on yksi edellä mainituista ulkokaarteen tyyppitaloista. Selvitys esittää, että alueen säilyttämismahdollisuudet tulisi arvioida asemakaavan uudistamisen yhteydessä.

Alueella on voimassa ikääntynyt, vuonna 1947 hyväksytty asemakaava, josta luonnollisesti puuttuvat nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) edellyttämät kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Asemakaava onkin vähintään näiltä osin katsottava vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt kohteeseen 25.8.2022 maastotarkastuksen, jossa oli läsnä kohteen omistaja. Tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todeta, että koko kellarikerros on vakavasti kosteusvaurioitunut. Saadun tiedon mukaan edellä mainitun kosteusvaurion kuivatus ja korjaaminen on laiminlyöty sekä rakennus jätetty kylmilleen, joten vauriot ovat edenneet ja ulottuvat todennäköisesti kellarin lisäksi ainakin alemman välipohjan rakenteisiin. Asuinkerroksissa ei tarkasteluhetkellä ollut aistinvaraisesti havaittavia merkkejä kosteusvaurioista, joskin suora yhteys kellaritiloihin ja esimerkiksi korvausilmaventtiilien puuttuminen ovat lisänneet vaurioitumisen riskiä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että viemärivuodon ja useaksi vuodeksi kylmilleen jättämisen seurauksena syntyneiden laajojen vaurioiden korjaamista ei voida enää pitää kiinteistönomistajalle kohtuullisena vaatimuksena. Lisäksi vaurioiden korjaaminen edellyttäisi niin laajoja kunnostustoimia, että niiden myötä menetettäisiin myös suuri osa rakennuksen rakentamistapaan ja materiaaleihin sitoutuneista kulttuurihistoriallisista arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta rakennuksen purkamista, vaikka pitääkin sitä erittäin valitettavana. Purkamisen yhteydessä tulee pyrkiä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennuksen osat, kuten alkuperäiset ovet.

Tontin uudisrakentaminen tulee toteuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, alueen ilmeeseen sovittaen, välttäen laajoja maanmuokkauksia ja säästäen mahdollisuuksien mukaan tontin kasvillisuutta. Uudisrakennuksen tulee sijoittua rakennusalalle, olla runkomuodoltaan selkeä, noppamainen, puolitoistakerroksinen ja satulakattoinen. Julkisivuiltaan rakennus voi olla joko puuverhoiltu tai rapattu ja  ilmeeltään hillityn moderni, mutta suuria lasipintoja, runsaita ulokkeita ja terasseja tulee välttää. Jälleenrakennuskauden alueelle eivät sovellu kookkaat usean auton autotallit, joten mahdollisen talousrakennuksen tulee olla kooltaan pieni ja sitä ei tule sijoittaa katuun rajautuvaksi.

Edellä kuvatusta alueelle sopivasta ja kaavanmukaisesta uudisrakentamisesta poikkeava ratkaisu edellyttää maakuntamuseon näkemyksen mukaan asemakaavan muutosta. Rakennuslupahakemus aineistoineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.