rakennusperinteinen

Tilan muodostuminen kertoo Vesilahden asutushistoriasta ja isojaon vaikutuksesta kylärakenteeseen.

Yhtenäinen pihapiiri, jossa maatilan eri rakennukset ryhmittyvät maastonmuotojen mukaan.

Tila sijaitsee metsäisellä mäellä etelään avautuvan peltoaukean laidalla.

Päärakennus (1) hirsirakenteinen, muodoltaan pitkänomainen. Punamullattu rimalaudoitus, tiilikatto. Ikkunallinen kuisti lisätty myöhemmin. Kaksiväriset päädyt, joissa koristerimat. Ikkunat uusittu.

Kulmittain vieressä tiilirunkoinen navetta (2). Yläosassa punmullattu rimalaudoitus. Tiilikatto, ajosilta keskellä.

Päärakennusta vastapäätä korkea kaksitasoinen piharakennus (3), jossa muun muassa pannuhuone. Tiilirunko, yläosassa punamullattu rimlaudoitus, tiilikatto. Alakerroksessa ikkunat.

Päärakennuksen takakulmalla sauna (4) tiiltä ja puuta. Tiilikatto.

Alapihalla pellon laidassa harkoille rakennettu konehalli (5), ei näy kartassa. Loiva harjakatto peltiä, lautaverhous.

Palstatila on lohkottu kirkonkylässä sijainneesta Pyörnin tilasta vuonna 1788. Kantatila esiintyy vanhoissa rekisteritiedoissa sekä Pyörnin että Pyörnyn nimellä. Samassa lohkomisessa erotettu Yli-Pyörny sijaitsee Vähäjärven alueella, Rimmintien varressa (ei inventoitu). Ali-Pyörnyn tila itsenäistynyt 1927.

Päärakennus on rakennettu 1915 (remontoitu 1967) ja navetta vuonna 1938, kun edellinen oli palanut. Navetta ja piharakennus ovat 1950-luvulta, sauna mahdollisesti 1930-luvulta.

Sorapintainen pihatie kiertää ympyrän. Rakennukset sijoittuvat vapaasti rinteeseen, välille muodostuu istutusalueita ja pihapolkuja. Nurmikkoa, pihakiviä, hedelmäpuita ja kukkaistutuksia. Tontin takana metsän rajassa lautarakenteinen aitta (ei inventoitu).

Talon isäntä.