Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Ritvalan entisen kyläkaupan kiinteistö sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla Ritvalanraitin vanhan maantien varressa. Alue kuuluu Sääksmäen - Tarttilan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, johon esihistorialliselta ajalta jatkunut asutus ja maatalous ovat luoneet monikerroksisen kulttuurimaiseman. Ritvalan kylälle ominaisia ovat Vanajaveden rantoihin yhdistyvät avarat peltomaisemat. Alueella on voimassa Valkeakosken rantojen osayleiskaava vuodelta 1992. Kaavassa kiinteistölle ei ole osoitettu suojelumerkintöjä, mutta kaava on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia eikä se huomioi alueen maiseman valtakunnallisia arvoja. Näin ollen kaavan voidaan katsoa olevan tältä osin vanhentunut. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa:

Alueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita, mutta sen läheisyydestä on saatu useita irtolöytöjä, joten on mahdollista, että myös tällä alueella sijaitsee kiinteää muinaisjäännöstä. Tämän perusteella, jos kiinteistöllä kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Lisätietoja saa Pirkanmaan maakuntamuseon tutkijalta (Kreetta Lesell, puh. 040 763 1841, sähköposti kreetta.lesell@tampere.fi).

Kyläkaupan maalaus alkuperäisellä värillä on suositeltava ja kulttuuriympäristön arvoja vaaliva toimenpide. Maalityypiksi soveltuu parhaiten perinteinen pellavaöljymaali, joka sukupolvien mittaisen käyttökokemuksensa perusteella on turvallinen valinta iäkkäälle, ilman tuuletusrakoa toteutetulle puuverhoukselle.

Kiinteistön vanha piharakennus on jukisivuiltaan osin vaaka-, osin pystylaudoitettu. Tämä piirre ei ole harvinainen näissä pienehköissä piharakenuksissa ja kertoo osaltaan rakennuksen historiasta. Rakennus näkyy nykyisessä muodossaan jo 1950-luvun ilmakuvassa, mutta laudoitusratkaisu voi viitata esimerkiksi rakennuksen laajennukseen jossain sen historian vaiheessa. Maakuntamuseo suosittelee laudoituksen säilyttämistä nykyisellään, vain tarpeellisilta osin kunnostaen. Piharakennuksen katon osalta maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta suositeltava ratkaisu on nykyisen kolmiorimahuopakatteen uusiminen. Siinä muodossa toimenpiteeseen olisi mahdollista hakea myös Museoviraston tai ELY-keskuksen myöntämiä, rakennetun kulttuuriperinnön hoitoon tarkoitettuja avustuksia. Tiilikuvioitua peltikatetta maakuntamuseo ei pidä vaatimattomalle piharakennukselle mahdollisena ratkaisuna. Tiilikate ei ole tyypillinen kyseiselle rakennustyypille, joten sitä imitoiva, selkeästi moderni kate heikentäisi merkittävästi rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaupparakennuksessa on sen arvon mukainen tiilikate, piharakennukselle tiilikate ei rakennusten keskinäisessä arvohierarkiassa sovellu. Mikäli hankkeessa kuitenkin päädytään profiilipeltikatteeseen, maakuntamuseo suosittelee valitsemaan aaltopeltikatteen, jonka käyttö on vastaavissa rakennuksissa muotoutunut jo vuosikymmenten ajan vallitsevaksi käytännöksi ja jonka avulla on pelastettu tuholta suuri määrä maaseudun talousrakennuskantaa. 

Aurinkopanelien sijoittaminen kaupparakennuksen Ritvalanraitin puoleiselle lappeelle on alueen maisemallisten arvojen osalta mahdollista, mikäli panelit kattavat noin puolet lappeen alasta. Tällöin ne olisivat selkeästi rakennuksen ulkoasuun lisätty uusi ja irrallinen osa, joka jäisi alisteiseksi rakennuksen kokonaisilmeelle. Maakuntamuseo esittää kuitenkin harkittavaksi panelien sijoittamista piharakennuksen pihan puoleiselle lappeelle. Myös sen suuntaus olisi todennäköisesti otollinen aurinkokeräimille, ja koska panelit eivät juurikaan näkyisi pihapiirin ulkopuolelle ja ne istuvat päärakennusta paremmin talousrakennuksen luonteeseen, paneleita voisi sijoittaa myös koko lappeen leveydeltä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että terassit ja patiot ovat vieraita elementtejä kyläkaupan tyyppisten kohteiden pihapiireissä. Terassin tai pation rakentaminen on mahdollista, mutta se tulee toteuttaa irti rakennuksesta ja matalana, vain portaan verran pihamaalta nousevana rakenteena. Maltillisen kokoinen ja enemmänkin pihamaan päällysteenä toimiva patio voidaan sijoittaa rakennuksen yhteyteen, kun taas laajempi ja korkeampia kiinteitä rakenteita omaava patio tai terassi tulisi sijoittaa selkeästi omaksi kokonaisuudekseen piha-alueelle.

Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää hanketta Ritvalan kylälle keskeisen, valtakunnallisesti arvokasta kylämiljöötä tukevan pihapiirin kunnostamisesta. Kaupalla ja sen ominaispirteiden säilyttämisellä on tärkeä rooli maisemassa, ja myös vanha piharakennus sijaitsee näkyvällä paikalla ja luo alueelle ajallista syvyyttä. Varsinkin nämä yksinkertaisen funktionaaliset piharakennukset jäävät, kuten tässäkin tapauksessa on tähän asti käynyt, helposti vaille aktiivista huolenpitoa. Vanhan rakennuksen kunnostaminen ja käyttöön ottaminen ovat osoitus kiitettävästä kulttuuritahdosta. Maakuntamuseo toivoo saavansa nähtäväksi hankkeen rakennuslupasuunnitelmat mahdollista lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Ritvalan entisen kyläkaupan kiinteistö sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla Ritvalanraitin vanhan maantien varressa. Alue kuuluu Sääksmäen - Tarttilan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, johon esihistorialliselta ajalta jatkunut asutus ja maatalous ovat luoneet monikerroksisen kulttuurimaiseman. Ritvalan kylälle ominaisia ovat Vanajaveden rantoihin yhdistyvät avarat peltomaisemat. Alueella on voimassa Valkeakosken rantojen osayleiskaava vuodelta 1992. Kaavassa kiinteistölle ei ole osoitettu suojelumerkintöjä, mutta kaava on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia eikä se huomioi alueen maiseman valtakunnallisia arvoja. Näin ollen kaavan voidaan katsoa olevan tältä osin vanhentunut. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa:

Alueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita, mutta sen läheisyydestä on saatu useita irtolöytöjä, joten on mahdollista, että myös tällä alueella sijaitsee kiinteää muinaisjäännöstä. Tämän perusteella, jos kiinteistöllä kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Lisätietoja saa Pirkanmaan maakuntamuseon tutkijalta (Kreetta Lesell, puh. 040 763 1841, sähköposti kreetta.lesell@tampere.fi).

Kyläkaupan maalaus alkuperäisellä värillä on suositeltava ja kulttuuriympäristön arvoja vaaliva toimenpide. Maalityypiksi soveltuu parhaiten perinteinen pellavaöljymaali, joka sukupolvien mittaisen käyttökokemuksensa perusteella on turvallinen valinta iäkkäälle, ilman tuuletusrakoa toteutetulle puuverhoukselle.

Kiinteistön vanha piharakennus on jukisivuiltaan osin vaaka-, osin pystylaudoitettu. Tämä piirre ei ole harvinainen näissä pienehköissä piharakenuksissa ja kertoo osaltaan rakennuksen historiasta. Rakennus näkyy nykyisessä muodossaan jo 1950-luvun ilmakuvassa, mutta laudoitusratkaisu voi viitata esimerkiksi rakennuksen laajennukseen jossain sen historian vaiheessa. Maakuntamuseo suosittelee laudoituksen säilyttämistä nykyisellään, vain tarpeellisilta osin kunnostaen. Piharakennuksen katon osalta maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta suositeltava ratkaisu on nykyisen kolmiorimahuopakatteen uusiminen. Siinä muodossa toimenpiteeseen olisi mahdollista hakea myös Museoviraston tai ELY-keskuksen myöntämiä, rakennetun kulttuuriperinnön hoitoon tarkoitettuja avustuksia. Tiilikuvioitua peltikatetta maakuntamuseo ei pidä vaatimattomalle piharakennukselle mahdollisena ratkaisuna. Tiilikate ei ole tyypillinen kyseiselle rakennustyypille, joten sitä imitoiva, selkeästi moderni kate heikentäisi merkittävästi rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaupparakennuksessa on sen arvon mukainen tiilikate, piharakennukselle tiilikate ei rakennusten keskinäisessä arvohierarkiassa sovellu. Mikäli hankkeessa kuitenkin päädytään profiilipeltikatteeseen, maakuntamuseo suosittelee valitsemaan aaltopeltikatteen, jonka käyttö on vastaavissa rakennuksissa muotoutunut jo vuosikymmenten ajan vallitsevaksi käytännöksi ja jonka avulla on pelastettu tuholta suuri määrä maaseudun talousrakennuskantaa. 

Aurinkopanelien sijoittaminen kaupparakennuksen Ritvalanraitin puoleiselle lappeelle on alueen maisemallisten arvojen osalta mahdollista, mikäli panelit kattavat noin puolet lappeen alasta. Tällöin ne olisivat selkeästi rakennuksen ulkoasuun lisätty uusi ja irrallinen osa, joka jäisi alisteiseksi rakennuksen kokonaisilmeelle. Maakuntamuseo esittää kuitenkin harkittavaksi panelien sijoittamista piharakennuksen pihan puoleiselle lappeelle. Myös sen suuntaus olisi todennäköisesti otollinen aurinkokeräimille, ja koska panelit eivät juurikaan näkyisi pihapiirin ulkopuolelle ja ne istuvat päärakennusta paremmin talousrakennuksen luonteeseen, paneleita voisi sijoittaa myös koko lappeen leveydeltä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että terassit ja patiot ovat vieraita elementtejä kyläkaupan tyyppisten kohteiden pihapiireissä. Terassin tai pation rakentaminen on mahdollista, mutta se tulee toteuttaa irti rakennuksesta ja matalana, vain portaan verran pihamaalta nousevana rakenteena. Maltillisen kokoinen ja enemmänkin pihamaan päällysteenä toimiva patio voidaan sijoittaa rakennuksen yhteyteen, kun taas laajempi ja korkeampia kiinteitä rakenteita omaava patio tai terassi tulisi sijoittaa selkeästi omaksi kokonaisuudekseen piha-alueelle.

Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää hanketta Ritvalan kylälle keskeisen, valtakunnallisesti arvokasta kylämiljöötä tukevan pihapiirin kunnostamisesta. Kaupalla ja sen ominaispirteiden säilyttämisellä on tärkeä rooli maisemassa, ja myös vanha piharakennus sijaitsee näkyvällä paikalla ja luo alueelle ajallista syvyyttä. Varsinkin nämä yksinkertaisen funktionaaliset piharakennukset jäävät, kuten tässäkin tapauksessa on tähän asti käynyt, helposti vaille aktiivista huolenpitoa. Vanhan rakennuksen kunnostaminen ja käyttöön ottaminen ovat osoitus kiitettävästä kulttuuritahdosta. Maakuntamuseo toivoo saavansa nähtäväksi hankkeen rakennuslupasuunnitelmat mahdollista lausuntoa varten.