Pirkanmaan maakuntamuseolle on välitetty metsänkäyttöilmoitus nro 1-2021-5444, joka koskee Hämeenkyrössä sijaitsevia kiinteistöjä 108-409-6-23 Ahrola ja 108-418-6-0 Varesoja. Metsänkäyttöilmoitus on lähetetty, koska kuvioiden 747.1 ja 749.1 alueilla sijaitsee muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös Tampere-Vaasa tielinja (mj-tunnus 1000037337). Kyseessä on historiallisen Kyrönkankaantien jakso, joka on säilynyt maastossa metsätienä. Tielinjaus kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Tielinjauksen kulku on merkitty metsänkäyttöilmoituksen liitekarttaan. 

Kyrönkankaantie (tie tunnetaan myös nimillä Hämeenkankaantie ja Pohjankankaantie) on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja on ollut myös ainoa reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle, jota on voitu kulkea kesäaikaan. Yhdessä Ylisen Viipurintien kanssa se muodosti myös lyhimmän reitin Pohjanmaalta Viipuriin. Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1459, raivattuna Hämeenkankaan tienä 1556. Vuosina 1645–1675 se toimi postitienä Turusta pohjoiseen. Tien merkitys väheni postilinjan siirtyessä vuonna 1675 rantatielle sekä Ruovedeltä Pohjanmaalle johtavan tien valmistuttua. 

Kyseessä oleva historiallisen tielinjan jakso on määritelty kiinteäksi muinaisjäännökseksi vuonna 2010 tehdyn inventoinnin perusteella (Hämeenkyrö, Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010/Mikroliitti Oy), jonka jälkeen kohde on inventoitu uudestaan ja koko tiejakson pituudelta vuonna 2017 (Hämeenkyrö, keskustan yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017/Mikroliitti Oy). Vuoden 2017 raportissa inventoija toteaa tien olevan hoitamaton metsätie, joka miljööltään tuntuisi vaikuttavan ”alkuperäiseltä” 1500-luvun tieltä. 

Pirkanmaan maakuntamuseo tekee keväällä 2021 (viimeistään toukokuussa) kohteella tarkastuksen, jonka tarkoituksena on tarkastaa historiallisen tielinjan kunto arkeologisena kohteena ja arvioida sen suojelustatus tarkemmin. Lisäksi etsitään keinoja, joilla historiallisesti merkittävä tielinjaus voidaan huomioida metsänhakkuissa sekä tielinjan mahdollisissa kunnostustöissä. Tarkastuksen ajankohdasta sovitaan yhdessä maanomistajan kanssa.

Hakkuiden toteutus

Kuviolla 747.1. on tarkoitus toteuttaa uudistushakkuu avohakkuuna. Taimikon perustamistoimenpiteenä on kaivurilaikutus ja männyn kylvö. Kuviolla 749.1 on tarkoitus toteuttaa uudistushakkuu avohakkuuna. Taimikon perustamistoimenpiteenä on laikkumätästys ja kuusen istutus.

Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Lain edellyttämä suoja-alueen leveys on vähintään 2 m vanhojen tierakenteiden (esim. tiepenkan, tieojan) näkyvistä ulkoreunoista (MML 1 ja 4 §). Suunnitellut hakkuut voidaan toteuttaa seuraavilla ehdoilla:

- Historiallisen tien rakenteita ja vanhoja rakennekerroksia ei saa rikkoa. Ajourat on suunniteltava etukäteen ottaen huomioon kiinteä muinaisjäännös suojavyöhykkeineen. Muinaisjäännöksen kohdalla työt on pyrittävä suorittamaan kantavan maan aikana; tarvittaessa ajourat on suojattava oksa- ja latvuskerroksella.

- Äestys, laikutus tai muu maanmuokkaus sekä kantojennosto historiallisen tien alueella on kielletty, eikä alueelle saa myöskään rakentaa metsäteitä tai kaivaa ojia.

- Muinaisjäännösaluetta tai suoja-aluetta ei saa käyttää puun tai energiapuun varastointiin. Hakkuutähteet on suositeltavaa kerätä alueelta energiapuuksi. Puut voidaan varastoida tiellä nykyisin olevalla kääntöpaikkalla. Asiasta on sovittu puhelimitse metsänkäyttöilmoituksen laatijan kanssa. Asiasta tulee tiedottaa myös hakkuu-urakoitsijaa.

- Ennen töiden aloittamista on varmistettava, että muinaisjäännös suoja-alueineen on merkitty maastoon ja on kaikkien alueella toimivien tiedossa.

Maakuntamuseo suosittelee tutustumaan Museoviraston verkkosivuilla oleviin metsänkäsittelyohjeisiin: https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-suojelu/metsankaytto-ja-arkeologiset-kohteet. 

 Lisätietoja antaa Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Piritta Häkälä (piritta.hakala@tampere.fi, puh. 040 806 4139).

Pirkanmaan maakuntamuseolle on välitetty metsänkäyttöilmoitus nro 1-2021-5444, joka koskee Hämeenkyrössä sijaitsevia kiinteistöjä 108-409-6-23 Ahrola ja 108-418-6-0 Varesoja. Metsänkäyttöilmoitus on lähetetty, koska kuvioiden 747.1 ja 749.1 alueilla sijaitsee muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös Tampere-Vaasa tielinja (mj-tunnus 1000037337). Kyseessä on historiallisen Kyrönkankaantien jakso, joka on säilynyt maastossa metsätienä. Tielinjaus kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Tielinjauksen kulku on merkitty metsänkäyttöilmoituksen liitekarttaan. 

Kyrönkankaantie (tie tunnetaan myös nimillä Hämeenkankaantie ja Pohjankankaantie) on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja on ollut myös ainoa reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle, jota on voitu kulkea kesäaikaan. Yhdessä Ylisen Viipurintien kanssa se muodosti myös lyhimmän reitin Pohjanmaalta Viipuriin. Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1459, raivattuna Hämeenkankaan tienä 1556. Vuosina 1645–1675 se toimi postitienä Turusta pohjoiseen. Tien merkitys väheni postilinjan siirtyessä vuonna 1675 rantatielle sekä Ruovedeltä Pohjanmaalle johtavan tien valmistuttua. 

Kyseessä oleva historiallisen tielinjan jakso on määritelty kiinteäksi muinaisjäännökseksi vuonna 2010 tehdyn inventoinnin perusteella (Hämeenkyrö, Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010/Mikroliitti Oy), jonka jälkeen kohde on inventoitu uudestaan ja koko tiejakson pituudelta vuonna 2017 (Hämeenkyrö, keskustan yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017/Mikroliitti Oy). Vuoden 2017 raportissa inventoija toteaa tien olevan hoitamaton metsätie, joka miljööltään tuntuisi vaikuttavan ”alkuperäiseltä” 1500-luvun tieltä. 

Pirkanmaan maakuntamuseo tekee keväällä 2021 (viimeistään toukokuussa) kohteella tarkastuksen, jonka tarkoituksena on tarkastaa historiallisen tielinjan kunto arkeologisena kohteena ja arvioida sen suojelustatus tarkemmin. Lisäksi etsitään keinoja, joilla historiallisesti merkittävä tielinjaus voidaan huomioida metsänhakkuissa sekä tielinjan mahdollisissa kunnostustöissä. Tarkastuksen ajankohdasta sovitaan yhdessä maanomistajan kanssa.

Hakkuiden toteutus

Kuviolla 747.1. on tarkoitus toteuttaa uudistushakkuu avohakkuuna. Taimikon perustamistoimenpiteenä on kaivurilaikutus ja männyn kylvö. Kuviolla 749.1 on tarkoitus toteuttaa uudistushakkuu avohakkuuna. Taimikon perustamistoimenpiteenä on laikkumätästys ja kuusen istutus.

Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Lain edellyttämä suoja-alueen leveys on vähintään 2 m vanhojen tierakenteiden (esim. tiepenkan, tieojan) näkyvistä ulkoreunoista (MML 1 ja 4 §). Suunnitellut hakkuut voidaan toteuttaa seuraavilla ehdoilla:

- Historiallisen tien rakenteita ja vanhoja rakennekerroksia ei saa rikkoa. Ajourat on suunniteltava etukäteen ottaen huomioon kiinteä muinaisjäännös suojavyöhykkeineen. Muinaisjäännöksen kohdalla työt on pyrittävä suorittamaan kantavan maan aikana; tarvittaessa ajourat on suojattava oksa- ja latvuskerroksella.

- Äestys, laikutus tai muu maanmuokkaus sekä kantojennosto historiallisen tien alueella on kielletty, eikä alueelle saa myöskään rakentaa metsäteitä tai kaivaa ojia.

- Muinaisjäännösaluetta tai suoja-aluetta ei saa käyttää puun tai energiapuun varastointiin. Hakkuutähteet on suositeltavaa kerätä alueelta energiapuuksi. Puut voidaan varastoida tiellä nykyisin olevalla kääntöpaikkalla. Asiasta on sovittu puhelimitse metsänkäyttöilmoituksen laatijan kanssa. Asiasta tulee tiedottaa myös hakkuu-urakoitsijaa.

- Ennen töiden aloittamista on varmistettava, että muinaisjäännös suoja-alueineen on merkitty maastoon ja on kaikkien alueella toimivien tiedossa.

Maakuntamuseo suosittelee tutustumaan Museoviraston verkkosivuilla oleviin metsänkäsittelyohjeisiin: https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-suojelu/metsankaytto-ja-arkeologiset-kohteet. 

 Lisätietoja antaa Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Piritta Häkälä (piritta.hakala@tampere.fi, puh. 040 806 4139).