Rakennettu ympäristö ja maisema

Kaava-alueen kulttuuriympäristö on moni-ilmeinen ja iältään monikerroksinen ja sitä leimaavat niin 1800-luvun lopulla Mänttään asettunut teollinen toiminta kuin agraarimaiseman halkaisseen rautatien tulo Vilppulaan ja asemayhdyskunnan syntyminen. Alueella on lukuisia valtakunnallisesti merkittäviksi luokiteltuja arvoalueita sekä maakunnallisissa selvityksissä osoitettuja arvokkaita aluekokonaisuuksia. Yksittäisten rakennuskohteiden ja pihapiirien valtakunnallista tai maakunnallista arvoa ei näissä selvityksissä ole määritelty. Näin ollen myöskään kaavamerkinnöissä ja määräyksissä ei voida viitata yksittäisten kohteiden (rakennusten tai pihapiirien) valtakunnalliseen tai maakunnalliseen arvoon. Kohteet voidaan kuitenkin osoittaa kartalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaina ja niille voidaan antaa yleiskaavan ja selvitysten tarkkuus ja tavoitteet huomioon ottavia määräyksiä. Yksityiskohtaisiin suojelumääräyksiin tulee liittyä riittävän yksityiskohtainen inventointi, mikä kaava-aineistossa oleva selvitys ei ole. Kaiken kaikkiaan suojelutavoitteissa painopisteen tulisi olla alueiden ominaispiirteissä. Museoviranomaisen lausunnonantotarve on syytä rajata merkittäviin hankkeisiin. Asiantuntijaviranomaisen lausunto on pyydettävä hyvän hallintotavan mukaan eikä kaava ohjaa menettelyä ensisijaisesti.

Osayleiskaavaa varten laadittuun rakennetun ympäristön selvitykseen liittyy laajahko arvottamisapparaatti, jonka perusteella paikallisesti arvokkaaksi arvioitua rakennettua ympäristöä on tarkemmin arvotettu pisteyttämällä. Menetelmä voi toimia aineiston jäsentämisessä työkaluna, mutta ottaen huomioon, mitä edellä esitettiin valtakunnallisista ja maakunnallisista arvoista suhteessa rakennuksiin ja pihapiireihin, syntyy tällaisen arvottamistavan kautta painotuksiltaan epätasainen listaus rakennetun ympäristön arvokohteista. Arvottamisen tulisi kattaa koko inventointiaineisto jos sitä halutaan käyttää perustellulla tavalla. Inventointiraportista tulisi myös käydä yksiselitteisesti ilmi kunkin kohteen arvoperusteet. Lähteistä on syytä heti alussa mainita RKY 2009:n lisäksi Museoviraston inventointi joka liittyi teollisuusperinnön suojelusta tehtyyn sopimukseen (Kantonen 2002)

Inventoinnissa on luetteloitu arvoalueiden sisälle jääviä kohteita, mutta täsmällisempää kuvaa kunkin arvoalueen erityisistä arvokkaista piirteistä ei ole löydettävissä aineistosta. Kaavamääräysten kohdentamiseksi tulee olla helposti saatavilla tieto siitä mitä keskeiset, kaavamääräyksessä tarkoitetut arvot ovat. Inventoinnissa on mainittu alueita, joilla ei ole selvityksen tekijän mukaan rakennustaiteellista arvoa (MQ Isoniemi). Alueista ei kuitenkaan esitetä mitään tietoja yhtä rakennuskohdetta lukuun ottamatta. Näiltä osin selvitys jää keskeneräiseksi ja sitä tulisi täydentää. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että vuoden 1990 Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet -julkaisu on vanhentunut eikä siinä käytettyjä toimenpidesuosituksia ole syytä sellaisenaan käyttää.

Arvokkaiksi kokonaisuuksiksi merkittyjen alueiden kaavamääräykseen tulee liittää tieto, mihin selvitykseen ne perustuvat. Alueiden rajausmerkintään on syytä liittää indeksi, jonka avulla kohde on yksilöitävissä ja arvoperusteet löydettävissä inventoinneista. Koska yleiskaavalla on tarkoitus ohjata Mänttä-Vilppulan kehittymistä, ei ole tarpeen korostaa valtakunnallisten ja maakunnallisten arvojen sekä paikallisten arvokkaiden ominaispiirteiden välistä eroa. Yleiskaava ratkaisee kehityksen suunnan ja kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen joka tapauksessa nimenomaan paikallisella tasolla.

Yleiskaavan ratkaisuissa ristiriitoja kulttuuriympäristön arvojen kanssa saattaa nousta esiin Ajostaipaleen ja Ajoskannaksen arvoalueilla, jotka on osoitettu potentiaalisiksi täydennysrakentamisen alueiksi. Merkintää ja sen rajausta tulee tarkistaa ottaen huomioon alueen arvokkaat ominaispiirteet. Samoin Vuohijoen arvokkaaksi osoitetun alueen täydennysrakentaminen ja osin merkittävä uudisrakentaminen on selvässä ristiriidassa alueen arvojen kanssa. Valtakunnallisesti merkittävän Joenniemen maisemallinen arvo perustuu kohteen sijaintiin metsäisessä maastossa. Lähialueen osoittaminen rakentamiseen uhkaa kokonaisuuden maisema-arvojen säilymistä. Samankaltainen ristiriita syntyy Tenniskeskuksen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön viereen osoitetun uudisrakentamisalueen vuoksi. Aluemerkintää tulee tarkistaa siten, että siinä huomioidaan vieressä olevat arvot. Mäntän keskustan kaupunkimaiselle rakennetulle ympäristölle hienon kontrastin luo heti keskustan pohjoispuolella aukeava Rusinselän ja Vuolleselän maisema lähes rakentamattomana järvimaisemana. Maiseman arvot eivät kestä Tarttasensaareen ja Vuolleniemeen osoitettua uudisrakentamista. Alueen arvoa ja haavoittuvuutta lisää vielä Vuolleniemen muinaisjäännösalue - kivikautinen asuinpaikka, jonka ymmärrettävyydelle alueen järvi- ja metsämaisema on tärkeä.

Kulttuuriympäristön intensiivisimmät alueet, Mäntän ja Vilppulan keskustat, on osoitettu C-merkinnällä. Merkintään liittyvässä määräyksessä edellytetään nykyisen kaupunkikuvan kehittämistä ympäristön laadun parantamista. Tavoite jää varsin yleispiirteiseksi. Jotta määräyksellä olisi merkitystä, tulisi tarkemmin vielä määritellä mitä kaupunkikuvaa halutaan kehittää. Mäntän keskustan teollinen kaupunkimaisema ja kaupunkimaisuus ovat sen vetovoimatekijöitä, kun taas Vilppulan aseman ja entisen kunnan hallinnollisen keskustan muodostama akseli voisi toimia kaupunkikuvan kehittämisen lähtökohtana Vilppulan keskustassa, esimerkiksi rakentamisen mittakaavaa ohjaavana tekijänä.

Lisäksi on syytä huomioida, että kaikkien tehtyjen selvitysten painotukset ovat olleet 1970-lukua edeltäneessä ajassa. Uudempi, moderni rakennusperintö jää pääosin selvitysten ja kaavallisten suojelutavoitteiden ulkopuolelle. Tämä rajaus on syytä kirjata kaava-aineistoon. Ko. alueiden arvot on syytä kuitenkin jatkossa selvittää ja määritellä keinot miten arvoja voidaan vaalia.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavahankkeen johdosta alueella on tehty arkeologinen inventointi v. 2013-2014 ja täydennysinventointi v. 2015. Jälkimmäisestä Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu vain luonnos. Lopullinen inventointiraportti tulee vielä lähettää maakuntamuseoon. Raportissa v. 2013-14 inventoinnista kohteiden nimissä on paljon vaihtelua: sama kohde saattaa esiintyä eri nimellä raportin eri kohdissa (kohdeluettelossa, kartoissa, kohdekuvauksen otsikossa, kohdetiedoissa, kuvatiedoissa). Raportista puuttuvat kohdekohtaiset, riittävän suuressa mittakaavassa piirretyt kartat suurimmasta osasta kohteita, mikä vaikeuttaa rajausten ja inventointihavaintojen tarkastelua kartalla sekä niiden vertailua kaavamerkintöihin. Raporttia tulee korjata tai täydentää näiltä sekä alempana erikseen mainituilta osin.

Kaavaselostuksessa arkeologiset kohteet on esitetty mm. eriaikaisten inventointien mukaisina luetteloina (s. 28, 64-65), mikä lisää tiedon sekavuutta. Kohdenumerointi puuttuu taulukoista 5-7. Taulukossa 6 on lisäksi kohteita tai kohdenimiä, jotka puuttuvat inventointiraportista (Reetunahonmäki, Isosalmi, Iso-Kälvi 1, 2 ja 3). Kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet on syytä listata yhtenäisenä luettelona erittelemättä niitä inventointien tai vanhojen ja uusien löytöjen mukaisesti. Kohteet on selvyyden vuoksi numeroitava kaavakartalla ja kohdeluettelossa. Kaavaselostuksen taulukon 5 (s. 64) otsikko tulee korjata (”sm-merkintä”). Liitekarttaan 5A tulee lisätä siitä puuttuvat arkeologiset kohteet, mikäli ne on tarkoitus esittää muun kulttuuriympäristön rinnalla.

Kaavakartalla kiinteiden muinaisjäännösten merkinnöissä tulisi käyttää vakiintunutta, ympäristöministeriön asetuksen mukaista turkoosia väriä. Monista muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden merkinnöistä puuttuu kirjaintunnus (sm tai kp). Irtolöytöpaikkoja ei tule merkitä kaavaan (inv. kohteet 23-29).

Muun arkeologisen kulttuuriperintökohteen alue- ja kohdemerkinnän (kp) selitystä ja määräystä on muutettava muotoon: Muu arkeologinen kulttuuriperintökohde. Alueella sijaitsevien historiallisten rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta/kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.

Kohdekohtaisina kommentteina arkeologisista kohteista maakuntamuseo toteaa seuraavaa:

Kirkkosalmi, kivikautinen asuinpaikka (inventointikohde 2/2013-14). Muinaisjäännösalueen keskiosassa kaavaluonnoksen EH-aluevaraus ulottuu nykyisen hautausmaan ja pysäköintialueen länsipuolelle, rakentamattomalle alueelle. Merkintä on tältä osin ristiriidassa muinaismuistolain kanssa. Aluevarauksen länsirajaa on korjattava siten, ettei hautausmaa-aluetta laajenneta sm-rajauksen sisällä.

Vuollenimen kivikautisen asuinpaikan (kohde 8/2013-14) alueelle on kaavaluonnokseen merkitty kevyen liikenteen yhteystarve. Kaavan toteuttaminen ko. merkinnän osalta tarkoittaisi kajoamista kiinteään muinaisjäännökseen, mikä on kielletty ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa. Asiasta tulee neuvotella MML 13 §:n edellyttämällä tavalla.

Ajostaipale Vilppula, historiallinen asuinpaikka (kohde 10/2013-14). Tien pohjoispuolella olevaan muinaisjäännösalueen osaan on kaavaluonnokseen merkitty AP-alue. Maakuntamuseo muistuttaa, että kiinteän muinaisjäännöksen alueelle ja suoja-alueelle ei voida osoittaa rakentamista tai muuta kohteen säilymistä ja arvoa vaarantavaa maankäyttöä. Aluevarauksen rajausta on korjattava tältä osin.

Inventointikohteiden 10 ja 13 rajaukset on syytä merkitä yhtenäiseksi sm-alueeksi kartan luettavuuden vuoksi ja siksi, että ko. asuinpaikat ovat raportin mukaan osittain päällekkäisiä.

Vilppula Poukka, historiallinen asuinpaikka (sama raportti, s. 35). Kulttuuriperintökohteen lähiympäristö on pyrittävä säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Kohteen eteläpuolella sijaitseva vanha pelto on tärkeä osa historiallisen asuinpaikan ympäristöä. Maakuntamuseo esittää, että LV-aluevaraus poistetaan ko. kohdasta tai sen pohjoisrajaa siirretään etelämmäksi.

Joenniemi (kohde 16). Kohteeseen kuuluvien suojeltavien rakenteiden sijainti ei käy ilmi raportin kartoista.

Ajostaipaleen (Ajoksen) historiallisen kylätontin (kohde 19) alueelle ja eteläpuolelle on merkitty AP- ja P-aluevaraus. Maakuntamuseo katsoo, että historiallisen asuinpaikan eteläpuoleinen pelto tulisi säilyttää osana kylän historiallista ympäristöä ja merkitä esimerkiksi samalla merkinnällä (MA) kuin kylätontin pohjoispuoleinen pelto. Kaavaluonnoksessa käytetyn maankäyttömerkinnän sopivuutta arkeologiseen kulttuuriperintökohteeseen tulee myös arvioida.

Vilppulan puuhiomo (kohde 20) on Museoviraston ohjeen perusteella tulkittava kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja merkittävä kaavaan sm-rajauksena. Inventointiraportin mukaan tehtaaseen liittyviä rakenteita on myös koskessa ja sen pohjoisrannalla. Muinaisjäännöksen rajausta on siten täsmennettävä näiltä osin ja tarvittaessa korjattava sekä raporttiin että kaavaan.

Keuruu (Mänttä) (kohde 21), Pättiniemen historiallinen talonpaikka. Kulttuuriperintökohteena säilytettävä historiallinen asuinpaikka on syytä käsitellä raportissa erikseen tuhoutuneesta Mäntän talonpaikasta. Kulttuuriperintökohteen luettelotiedoista on poistettava sana ”tuhoutunut”. Kohteen alueelle ja ympäristöön merkityn T-aluevarauksen laajuutta on tarkistettava ko. kohdalta.

Kohteen Hangasmäki 2 (nro 1.1/2015) koillispuolelle on kaavaluonnokseen merkitty kaksi sm-kohdetta, joista ei ole inventointiraportissa tietoja.

Iso-Kälvi, historiallinen asuinpaikka (kohde 1.3/2015). Kyseessä on muu arkeologinen kulttuuriperintökohde, joten merkintöjen kirjaintunnukset on korjattava. Yksi kohteeseen kuuluvista alakohteista on jäänyt merkitsemättä kaavaan.

Kälvinmäki, historiallinen rajamerkki (kohde 1.4./2015) on inventointiraportissa virheellisesti merkitty kivikautiseksi asuinpaikaksi. Rakenteen ikää ei ole selvitetty eikä rajapisteen historiallista merkitystä ole tuotu raportissa esille. Kohteen suojelustatusta on syytä arvioida tarkemmin em. tietojen täydentämisen jälkeen.

Arkeologiset kulttuuriperintökohteet, historialliset asuinpaikat Hangasmäki (kohde 1.5/2015) ja Vanha-Kälvi (kohde 1.6/2015) on virheellisesti merkitty kaavaan sm-merkinnällä. Myös kohde 1.8 (2015) Lemmenpolku on merkittävä kaavaan Muu arkeologinen kulttuuriperintökohde -merkinnällä.

Mänttä-Vilppulan alueella on parhaillaan käynnissä vapaaehtoisvoimin ns. liikamaiden rajamerkkien kartoitus, jossa maastossa paikannetaan 1800-luvun lopun karttoihin merkittyjä kivirakenteisia rajamerkkejä. Yhteyshenkilönä maakuntamuseoon ja vapaaehtoistyön vetäjänä tässä hankkeessa on Markku Pohja. Rajamerkkejä on Lietun jakokunnassa runsaasti ja työ on vielä kesken, mm. paikannettuja rajamerkkejä ei ole vielä arvotettu eikä kartoituksesta ole laadittu loppuraporttia. Osa kartoitettavista liikamaiden rajamerkeistä sijaitsee osayleiskaava-alueella, esimerkiksi Mäkelänvuoren ympäristössä. Kaava-aineiston täydentämisestä ko. kohteiden osalta ja niiden merkitsemisestä kaavaan tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa.

Vaikutusten arviointi

Kaavan kulttuuriympäristöä koskevien vaikutusten arviointi on vielä kesken. Kaavaselostuksessa on lähinnä kuvattu alueen arvoja sekä pohdittu miten arvot tulisi huomioida. Kaavaratkaisun vaikutuksia kulttuuriympäristöön ei ole selvitetty. Kulttuuriympäristön kannalta tärkeää olisi pohtia miten kaksinapainen, rautatien ja teollisuuden leimaama taajama-alue tarjoaa lähtökohtia kaupungin kehittämiselle ja toisaalta miten kaavaratkaisu vaikuttaa näihin kulttuuriympäristön perusrakenteisiin. Kaava-aineistoa tulee täydentää näiltä osin. Lisäksi vaikutusten arviointia käsittelevään lukuun tulee lisätä kiinteisiin muinaisjäännöksiin ja muihin arkeologisiin kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvat vaikutukset.

Kaavaehdotus sekä täydennetyt ja korjatut selvitysaineisto ja kaavaselostus tulee lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten.