Kuvaus:
Rakennelmat betonisina ja ränsistyneinä luovat ihmisille kuvan enemmänkin armeijan rakenteista kuin " Roomalaisesta kylpylästä ". Tontilla on yhä havaittavissa jälkiä kuuluisasta " porrastetusta puutarhasta ", jonka eri portaissa kasvatettiin erilaisia lajikkeita kaalista pähkinäpensaisiin. Tienoolla kulkee useita polkuja, jotka ovat muodostuneet eri aikakausina. Saarekkeella varustettu lampi on kivetty luonnonkivillä ympäri. Saareen johtaa luonnonkivistä tehty polku Porin radan puolelta. Lännessä on perunamaasta nostetuista kivistä tehty puhujanpönttö.
Historia:
Etelässä Porin rata on otettu käyttöön vuonna 1895, saanut lisäraiteen 1926. Idässä Lielahden kaasuvoimalan nimen kaavamuutoksella saaneen voimalan rakennustyöt tapahtuivat 1985-87. Harju on toiminut sotanäyttämönä 1918 sekä 1939-44 sodissa. Kylpylän pohjoispuolelta on kulkenut Ruminpundari-tie, jota pitkin aina Teiskon suunnilta veneillä tuodut vainajat kannettiin Lielahden Hiedan satamasta Epilän harjun yli kirkkomaahan. Ruminpundarista on yhä jälkiä olemassa. Kantajat olivat " ruumiinpuntareita ", josta tie on saanut nimensä. Itse kylpylä sai alkunsa Porin radan rakentamisen aikoihin harjun notkelmaan syntyneestä vesilammikosta. Tästä Sixtus Syrjänen sai vaimonsa Selman kanssa idean rakentaa kylpylä. Kylpylää rakensi 10 miestä, joita Sixtus ei halunnut laittaa kilometritehtaalle yleismaailmallisen pulavuosien saavuttua Epiläänkin. Rakentaminen tapahtui 1930-luvun aikana, noin vuodesta 1934 alkaen Sahanterällä alkoi vaurastumisen aika, tällöin laajennettiin huomattavasti tehdasrakennuksia.
Ympäristö ja pihapiiri:
Tontin länsipuolella on yhä tallella Syrjäsen Rauhalinna-huvilan pihapiirin junallevilkutuspaikka sekä kylpylään johtanut betoninen kaarisilta.
Kirjalliset lähteet:
Epilä eilen, Eläköön Epilä, Sanomalehti-artikkelit
Suulliset lähteet:
Seija Marjamäki, Rauni, Taru ja Satu Syrjänen.