Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Purettavaksi aiottu konevajarakennus on osa Kennon kantatilan pihapiiriä. Tilakeskus on inventoitu osana Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen rakennusinventointia (Pirkanmaan maakuntamuseo 2011). Kenno on yksi Lohnattilan kylän kantataloista, joka on rekisteröity Kennon nimellä 1839 ja siirretty nykyiselle paikalleen 1930-luvulla. Pihapiiriin kuuluu mm. päärakennus vuodelta 1934, sen kanssa saman ikäinen navetta, entiseltä sijaintipaikalta siirretty aitta sekä lähinnä tietä puurakenteinen konevaja, jossa tiilinen poikkisiipi tielle päin.
Pihapiiri on yksi maakunnallisesti arvokkaan Koskenkylän-Saarikunnan-Mantereen kulttuurimaiseman ydinkohteista (Kulttuurimaisemat 2016 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet / Pirkanmaan liitto) ja sijaitsee lisäksi Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella (Pirkanmaa, Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021 / Ympäristöministeriö ja Syke).
Koskenkylän ympäristön osayleiskaavassa (2015) Karstuntien itäpuolella sijaitsevalle pihapiirille on osoitettu pääkäyttötarkoitus AM: maatilojen talouskeskusten alue. Kaavamääräyksen mukaan uudisrakentamisessa tulee muutoinkin huomioida peltonäkymien säilyttäminen sekä rakentamisen soveltuvuus maisemaan. Lisäksi pihapiirille on osoitettu suojelumääräys /s, johon liittyy määräys: Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde. Kohde on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävä, ja se tulisi säilyttää. Korjausrakentamisessa tulee kiinnittää huomiota kohteen kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Mahdollisessa muutostilanteessa on haettava purkulupa.
Konevajarakennuksen maisemallinen merkitys on suuri, sillä se sijaitsee kaikkein näkyvimmällä paikalla Karstuntien varressa. Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu konevajasta valokuvia, joiden perusteella se ei vaikuta olevan erityisen huonokuntoinen. Hakijalta puhelimitse saadun lisätiedon mukaan rakennuksessa on useita kuntohaasteita. Vesikaton kantavat rakenteet ovat liikkuneet ja kattotiilet ovat hapertuneet, minkä vuoksi vesikatto tulisi uusia. Lisäksi rakennus on perustettu kevyesti ja liikkuu roudan vaikutuksesta vuosittain. Käytettävissä olevan tiedon perusteella rakennus olisi korjattavissa, joskin melko laajoin toimenpitein. Maakuntamuseo ei puolla rakennuksen purkamista, vaan esittää, että uusi halli rakennetaan toiselle sijaintipaikalle pihapiirin läheisyyteen. Sen sijoittamisessa ja rakentamisessa tulee huomioida osayleiskaavan määräyksissä ja kaavaan liittyvässä rakentamistapaohjeessa annettu ohjaus.
Ulkovaipan, kantavien rakenteiden ja alkuperäisten tulisijojen kunnostamiseen sekä korjaussuunnitteluun on mahdollista hakea valtion avustusta, mikäli työt toteutetaan perinteisin menetelmin ja materiaalein. Avustusmuotoja ovat ELY-keskuksen Avustus rakennusperinnön hoitoon sekä Museoviraston Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustus. Molempien hakuaika on vuosittain syksyllä, yleensä päättyen marraskuun loppuun. Yksityiskohtaiset ehdot ja ohjeet löytyvät avustusten verkkosivuilta: https://www.ely-keskus.fi/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon sekä https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset. Neuvontaa ja lisätietoa perinteisistä rakentamismenetelmistä sekä niihin liittyvistä avustuksista saa myös Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta, jonka palvelu on maksutonta: anne.uosukainen@tampere.fi / puh. 044 430 9654. Hyvää tietoa rakennusten korjaamisesta perinteisin menetelmin ja materiaalein löytyy myös Museoviraston Korjaustaito-sivustolta ja korjauskorteilta: https://www.korjaustaito.fi/fi/
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Purettavaksi aiottu konevajarakennus on osa Kennon kantatilan pihapiiriä. Tilakeskus on inventoitu osana Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen rakennusinventointia (Pirkanmaan maakuntamuseo 2011). Kenno on yksi Lohnattilan kylän kantataloista, joka on rekisteröity Kennon nimellä 1839 ja siirretty nykyiselle paikalleen 1930-luvulla. Pihapiiriin kuuluu mm. päärakennus vuodelta 1934, sen kanssa saman ikäinen navetta, entiseltä sijaintipaikalta siirretty aitta sekä lähinnä tietä puurakenteinen konevaja, jossa tiilinen poikkisiipi tielle päin.
Pihapiiri on yksi maakunnallisesti arvokkaan Koskenkylän-Saarikunnan-Mantereen kulttuurimaiseman ydinkohteista (Kulttuurimaisemat 2016 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet / Pirkanmaan liitto) ja sijaitsee lisäksi Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella (Pirkanmaa, Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021 / Ympäristöministeriö ja Syke).
Koskenkylän ympäristön osayleiskaavassa (2015) Karstuntien itäpuolella sijaitsevalle pihapiirille on osoitettu pääkäyttötarkoitus AM: maatilojen talouskeskusten alue. Kaavamääräyksen mukaan uudisrakentamisessa tulee muutoinkin huomioida peltonäkymien säilyttäminen sekä rakentamisen soveltuvuus maisemaan. Lisäksi pihapiirille on osoitettu suojelumääräys /s, johon liittyy määräys: Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde. Kohde on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävä, ja se tulisi säilyttää. Korjausrakentamisessa tulee kiinnittää huomiota kohteen kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Mahdollisessa muutostilanteessa on haettava purkulupa.
Konevajarakennuksen maisemallinen merkitys on suuri, sillä se sijaitsee kaikkein näkyvimmällä paikalla Karstuntien varressa. Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu konevajasta valokuvia, joiden perusteella se ei vaikuta olevan erityisen huonokuntoinen. Hakijalta puhelimitse saadun lisätiedon mukaan rakennuksessa on useita kuntohaasteita. Vesikaton kantavat rakenteet ovat liikkuneet ja kattotiilet ovat hapertuneet, minkä vuoksi vesikatto tulisi uusia. Lisäksi rakennus on perustettu kevyesti ja liikkuu roudan vaikutuksesta vuosittain. Käytettävissä olevan tiedon perusteella rakennus olisi korjattavissa, joskin melko laajoin toimenpitein. Maakuntamuseo ei puolla rakennuksen purkamista, vaan esittää, että uusi halli rakennetaan toiselle sijaintipaikalle pihapiirin läheisyyteen. Sen sijoittamisessa ja rakentamisessa tulee huomioida osayleiskaavan määräyksissä ja kaavaan liittyvässä rakentamistapaohjeessa annettu ohjaus.
Ulkovaipan, kantavien rakenteiden ja alkuperäisten tulisijojen kunnostamiseen sekä korjaussuunnitteluun on mahdollista hakea valtion avustusta, mikäli työt toteutetaan perinteisin menetelmin ja materiaalein. Avustusmuotoja ovat ELY-keskuksen Avustus rakennusperinnön hoitoon sekä Museoviraston Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustus. Molempien hakuaika on vuosittain syksyllä, yleensä päättyen marraskuun loppuun. Yksityiskohtaiset ehdot ja ohjeet löytyvät avustusten verkkosivuilta: https://www.ely-keskus.fi/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon sekä https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset. Neuvontaa ja lisätietoa perinteisistä rakentamismenetelmistä sekä niihin liittyvistä avustuksista saa myös Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta, jonka palvelu on maksutonta: anne.uosukainen@tampere.fi / puh. 044 430 9654. Hyvää tietoa rakennusten korjaamisesta perinteisin menetelmin ja materiaalein löytyy myös Museoviraston Korjaustaito-sivustolta ja korjauskorteilta: https://www.korjaustaito.fi/fi/
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa