Keskinen on hyvin säilynyt esimerkki alueella olleesta mökkiasutuksesta. Sen synty ja yhteys lähistön suurehkoon värjärin/karvarin verstaaseen on ilmeinen. Kokonaisuudessa on rakennushistoriallista merkitystä mökkeihin usein kuuluneesta 1-2 lehmän navetasta, joka Keskisessä on poikkeuksellisesti rakennettu kivestä. Maisemallisesti rakennus sijoittuu myös näkyvälle paikalle Susimäen päälle ja sen etelärinteeseen.

Rakennushistoriallinen x

Historiallinen x

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

paikallinen

Mäen päälle ja rinteeseen sijoittuva rakennusryhmä sijoittuu kahdelle tontille.

Päärakennus (1) on yhtenäiselle hakatulle kivijalalle tehty pitkänurkkainen hirsirakennus. Ulkoverhoiluina on pystylaudoitus peiterimoin. Nurkat ovat laudoituksella suojatut. Väriltään rakennus on valkoinen. Ikkunat ovat 6-ruutuiset postipuulla varustettuna. Päätykolmioissa ovat lunetti-ikkunat. Rakennukseen kuuluu kookas 4-ruutuisilla ikkunoilla varustettu umpikuisti. Ulko-oven yläpuolella on leveä ja matala pieniruutuinen ikkuna. Satulakaton katteena on betonitiilistä tehty katto. Ennen sotia rakennuksen ulkoverhouksena on ollut rappaus. Sisätiloiltaan asuinrakennus on paritupa. Huoneiden välissä on pieni keittiö.

Pihapiiriin kuuluva pienehkö navetta (2), kooltaan noin 6 x 7.5 metriä, muodostuu noin 4 x 5 metriä olevasta kiviosasta ja sitä kahdelta sivulta jatkavasta rankorakenteisesta osasta. Verhoilu on pystylautaa peiterimoin, joka on ollut punamullalla maalattu. Nykyään väri on kulunut lähes pois. Vuoraamaton kiviosa on tehty siististi säännöllisenmuotoisista harkkokivistä, joiden välit on saumattu. Kiviosassa on on yksi 4-ruutuinen ikkuna pystyjaolla ja matala lautaovi. Lisäksi länsiseinässä on sontaluukku. Lisäksi eteläpään rankorakenteisessa osassa on ulkohuone. Satulakaton ja kivirakenteen välissä on lyhytnurkkainen hirsisalvos, johon kattotuolit kiinnittyvät. Rakennus on katettu rautapeltisillä aaltopeltilevyillä. Ulkopinta on muuttunut ruosteisen ruskeaksi, mutta vanha musta väri, ehkä kivihiilitervan tms. on säilynyt pellin sisäpuolella. Kalle Helgrenin poika Väinö on muuttanut navetan kiviosan asuinhuoneeksi.

Tonteilla sijaitsevat myös aitta/puuvaja, lato, sauna ja maakellari. Näistä aitta/puuvaja on nurkkakiville tehty rankorakenteinen rakennus. Ulkoverhoilu on pystylautaa peiterimoin, joka on maalattu punaiseksi, listojen ollessa valkoiset. Rungon sisällä on pieni kuisti. Aitta/puuvaja on ehkä 1950-luvulta.

Ladon (4) yhden nurkan muodostaa pyöreästä puutavarasta, koirankaulanurkilla oleva rakennus, jota on laajennettu rankorakenteisella osalla. Hirsissä näkyy merkkejä siitä, että rakennus on siirretty joskus. Rankorakenteinen osa verhoiltu peiterimoilla varustetulla pystylaudoituksella, joka on maalattu punamullalla. Satulakaton katteena on päre. Rakennus on huonossa kunnossa. Katto vuotaa ja hirsiosan ulkonurkka on sahattu pois, jolloin katto on siltä osin romahtanut. Rakennus on ehkä 1900-luvun alkupuolelta.

Sauna (5) on nurkkakiville rakennettu osin hirsirakenteinen rakennus. Varsinaisen saunaosan jatkeena on rankorakenteinen eteinen, jossa on mm. muuripata. Runko on maalattu punamullalla, listojen ollessa valkoiset. Satulakatto on tehty betonitiilistä. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Rakennus on painunut ja kallistunut. Länsipäässä on ulko- ja sisäpuolella suurikokoinen muurahaispesä. Sauna on ehkä 1900-luvun alkupuolelta.

Tontin edustalla järvessä on pieni luoto, johon Kalle Helgren rakensi 1950/60-luvulla saunan(9). Rakennukseen kuuluu betonisokkelille tehty lyhytnurkkainen hirsiosa ja nurkkakiville tehty rankorakenteinen lautaosa. Hirsiosan nurkat on suojattu laudoituksella. Väri on kauhtunutta punamultaa. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Pohjoispäässä oleva ulko-ovi on yksinkertainen lautaovi. Saranat ovat sepän takomat. Oven yläpuolelle on kirjattu talon nimeksi ”Löylykivi”. Satulakaton katteena on huopa.

Rannassa on yhteismaalla venevalkama, jonka lähellä on romahtanut lautarakennus. Kalle Hellgren on ilmeisesti harjoittanut pajatoimintaa.

Keskinen on lohkottu Luopioisten kunnan omistamasta Rajalasta v. 1922. Keskinen I on lohkottu Rajalasta v. 1933. Talossa on asunut 1900-luvulla Helgrenin suku. Vuosisadan alkupuolella mökissä asui rakennusmies Kalle Helgren ja hänen vaimonsa Maria. Lapsia oli Kalle, Lauri, Maria, Vilhelmiina, Amanda ja Johanna. Poika Kalle Hellgren oli töissä lähellä olevassa karvarin verstaassa aina sen lopettamiseen saakka 1920-luvulla. Tämän jälkeen Kalle Helgren teki rakennustöitä oppien myös kiven käsittelyn taidon. Keskiseen kuuluva pieni kivinavetta on hänen tekemänsä 1920/30-luvulla. Myöhemmin hän toimi Luopioisten kunnan metsätyönjohtajana. Monitaitoinen mies harrasti myös valokuvausta ja laulamista.

Keskinen sijaitsee Susimäellä ja sen rantaan viettävässä rinteessä. Rakennukset muodostavat laajan pihapiirin, jolla kasvaa runsaasti omenapuita. Lähistöllä on vanhaan mökkiasutukseen liittyviä korjailtuja rakennuksia, mutta myös 1950-luvulla rakennettu kauppa/huoltamo ja 1990-luvulla rakennettu omakotitalo.

Asemakaava vuodelta 1973

Toivo Rekolaisen muistelmat(julkaisemattomat) , om. Osmo Rekolainen

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan uusjakokartta (1915), Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna