Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kaava-alueen täydennysrakentaminen siten, että rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät arvot säilyvät. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Väinämöisenkadun itäpäässä on ennen 1. maailmansotaa sijainnut Näsin tiilitehdas. Ennen Näsi-nimistä tehdasta siellä ovat toimineet 1800- ja 1900-luvun taitteessa perustetut Harjun ja Wigeliuksen tiilitehtaat. Vuoden 1942 asemakartan perusteella rajattu tiilitehtaan alue nykyisen Sammonkadun kaakkoisosan varrella on tiiviisti rakennettua ja laajasti asfaltoitua. Tiilitehtaasta tuskin on säilynyt merkittäviä maanalaisia jäännöksiä. Alueen tiilitehtaat tulee mainita kaavaselostuksessa, kaava-alueen taustaa/lähtötietoja esittelevässä kohdassa. Arkeologista selvitystarvetta tiilitehtaaseen ja kaavahankkeeseen ei kuitenkaan liity.
Kaava-alueelle on rakennettu vuosina 1960-63 kahdeksan kuusikerroksista lamellitaloa, ja kokonaisuutta on täydennetty vuonna 1999 yhdellä kerrostalolla. Rakennukset edustavat oman aikansa elementtirakentamista, mutta etenkin 60-luvun rakennusten portaittainen sekä Sammonkatuun nähden viistoon koordinaatistoon sijoiteltu suunnitelma muodostaa harkitun kokonaisuuden. Kaavaa varten on tarkoitus laatia kaupunkikuvallinen selvitys ja rakennusinventointi, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hyvänä lähtökohtana alueen suunnittelulle. Kaava-alueen itäpuolella on Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön lukeutuva Kauppaoppilaitos, mikä on syytä huomioida kaavan vaikutuksia arvioitaessa.
Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kaava-alueen täydennysrakentaminen siten, että rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät arvot säilyvät. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Väinämöisenkadun itäpäässä on ennen 1. maailmansotaa sijainnut Näsin tiilitehdas. Ennen Näsi-nimistä tehdasta siellä ovat toimineet 1800- ja 1900-luvun taitteessa perustetut Harjun ja Wigeliuksen tiilitehtaat. Vuoden 1942 asemakartan perusteella rajattu tiilitehtaan alue nykyisen Sammonkadun kaakkoisosan varrella on tiiviisti rakennettua ja laajasti asfaltoitua. Tiilitehtaasta tuskin on säilynyt merkittäviä maanalaisia jäännöksiä. Alueen tiilitehtaat tulee mainita kaavaselostuksessa, kaava-alueen taustaa/lähtötietoja esittelevässä kohdassa. Arkeologista selvitystarvetta tiilitehtaaseen ja kaavahankkeeseen ei kuitenkaan liity.
Kaava-alueelle on rakennettu vuosina 1960-63 kahdeksan kuusikerroksista lamellitaloa, ja kokonaisuutta on täydennetty vuonna 1999 yhdellä kerrostalolla. Rakennukset edustavat oman aikansa elementtirakentamista, mutta etenkin 60-luvun rakennusten portaittainen sekä Sammonkatuun nähden viistoon koordinaatistoon sijoiteltu suunnitelma muodostaa harkitun kokonaisuuden. Kaavaa varten on tarkoitus laatia kaupunkikuvallinen selvitys ja rakennusinventointi, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hyvänä lähtökohtana alueen suunnittelulle. Kaava-alueen itäpuolella on Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön lukeutuva Kauppaoppilaitos, mikä on syytä huomioida kaavan vaikutuksia arvioitaessa.
Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa