Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tampereen kaupunki, Pirkkalan kunta sekä Kangasalan ja Ylöjärven kaupungit aloittivat keväällä 2019 selvitystyön Tampereen raitiotiejärjestelmän tulevaisuuden mahdollisten laajennusten varauksista neljällä ratasuunnalla: Lielahti - Ylöjärvi, Tampereen linja-autoasema - Härmälä - Pirkkala, TAYS - Linnainmaa - Kangasalan Lamminrahka ja Hervanta - Kangasalan Saarenmaa. Työn tavoitteena on tammikuun 2021 loppuun mennessä määrittää jokaisella ratahaaralla yksi raitiotieradan sijaintivaraus pysäkkeineen katuverkolla pohjatyöksi yleis- ja asemakaavoitusta, liikennejärjestelmän suunnittelua, katusuunnitelmien laatimista sekä kunnallistekniikan sijoittamissuunnittelua varten. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Raitiotielinjat ja niihin liittyvät rakenteet, kuten pysäkit, sillat, muuntamot, liityntäpysäköintialueet ja varikot, vaikuttavat kulttuuriympäristöön sekä suoranaisesti sijoittuessaan arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin että epäsuorasti vaikuttaessaan esimerkiksi täydennysrakentamiseen tai uusien asuinalueiden syntymiseen raitiotiereitin varrelle. Seudullisen raitiotieyleissuunnitelman tavoitteisiin onkin asianmukaisesti kirjattu, että suunnittelussa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet.
TAYS-Linnainmaa-Lamminrahka -linja
Tällä linjalla nyt esillä olevat vaihtoehtoiset reitit eivät kulje arvokkaiksi tunnistettujen rakennetun ympäristön alueiden läpi. Linjausten läheisyyteen jäävä Ruotulan varhainen lähiöalue kuuluu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016), mikä on huomioitu suojelumerkinnällä myös Tampereen kantakaupungin strategisessa yleiskaavassa. Ruotulan arvoalueella merkittävä täydennysrakentaminen ei ole mahdollista. Lisäksi raitiotielinja kulkee Linnainmaan arvokkaaksi inventoidun (Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1960-1980 -luvut) Saukonmäki, Kaarilan aukio, Haukiluoma ja Linnainmaa) 1980-luvun lähiöalueen pohjoispuolitse. Myös kyseisellä Linnainmaan arvoalueella muutokset tulee sopeuttaa alueen rakennetun ympäristön arvoihin, mikä rajoittaa alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia.
Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että linjan länsipään vaihtoehdoista pohjoisempi, VE Tenniskatu, kulkee hyvin läheltä Toimelankadun kivikautista irtolöytöpaikkaa (liitekartta 3). Lisäksi linjauksen lähistöllä sijaitsee kaksi historialliselle ajalle ajoittuvaa kivirakennetta: Myllypellon rajamerkki ja Kaupin kivirakenne 1, joista jälkimmäisen ajoitus ja funktio ovat epäselvät. Edellä mainituista syistä johtuen maakuntamuseo katsoo, että mikäli linjaus VE Tenniskatu valittaisi toteutettavaksi, tulisi linjauksella tehdä arkeologinen inventointi. Asiasta tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon, mikäli kyseinen linjaus valitaan toteutettavaksi.
Heikkilänkadun eteläpuolella sijaitsee Heikkilänpuiston kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000036686, liitekartta 3), suureen maakiveen/kallioon tehty hakkaus. Kohde on otettava huomioon kyseisen linjan jatkosuunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa, ja linjausta koskevat tarkemmat suunnitelmat on lähetettävä maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Linjan itäpäähän, Risson asuinalueen viereen suunniteltu varikko voi edellyttää alueen arkeologista inventointia. Asiasta tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon, mikäli kyseinen varikon sijoitusvaihtoehto valitaan.
Kangasalan Lamminrahkan alueella on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2012 (Lamminrahkan osayleiskaavan arkeologinen inventointi/Mikroliitti Oy). Ehdotetulta linjalta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita, mutta koska kyseessä oli yleiskaavatason inventointi, sen tarkkuus ei välttämättä riitä raitiotielinjaukselle. Museo ottaa kantaa arkeologiseen selvitystarpeeseen suunnitelmien tarkennettua.
Hervanta-Saarenmaa -linja
Tampereen puolella raitiotie on suunniteltu kulkevaksi joko Hermiankadun päästä kohti itää (VE Kauhakorvenkatu) tai tulevalta Hervantajärven päätepysäkiltä itään mahdollisen kehätien linjausta myötäillen (VE Kehätie). Arkeologisen ja rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman arvojen suhteen vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja.
Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että linjan VE Kauhakorvenkatu länsiosassa on tehty arkeologinen inventointi v. 2015 (Tampere Rusko. Raitiotien varikkoalueen asemakaavan nro 8600 arkeologinen selvitys ja sen täydennys/Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Inventoinissa ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä eikä muita arkeologisia kohteita, jotka tulisi ottaa huomioon. Linjan länsiosassa on mahdollinen selvitystarve, johon museo ottaa kantaa suunnitelmien tarkennettua.
Linjalla VE Kehätie ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Linjan länsiosassa on mahdollinen selvitystarve, johon museo ottaa kantaa suunnitelmien tarkennettua.
Kangasalan puolella raitiotie sijoittuisi nykyiselle metsäiselle haja-asutusalueelle. Raitiotie liittyy alueelle suunniteltuun merkittävään muutokseen, joka johtaisi laajan asuin- ja työpaikka-alueen kehittymiseen Saarenmaan alueelle. Alueelle on valmisteilla yleiskaava, jonka yhteydessä on selvitetty alueen kulttuuriympäristön arvoja (Saarenmaan kulttuurimaisema: rakennetun ympäristön ja peltoalueiden muutokset 1909-2018). Alueelta on löydetty joitakin yksittäisiä kulttuurihistoriallisia arvoja omaavia kohteita, jotka sijoittuvat raitiotielinjausten läheisyyteen. Kohteista Takalan torppa on sellainen, joka saattaa vaikuttaa lähimmän ympäristönsä rakentamisen volyymiin. Takalan torppa ei kuitenkaan sijoitu aivan suunnitellun raitiotiereitin viereen, jolloin sillä tuskin on merkittävää vaikutusta raitiotielinjaukseen tai sitä seuraaviin keskeisimpiin maankäytön tavoitteisiin.
Kangasalan Saarenmaalla on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2018 (Kangasala Saarenmaa, osayleiskaavahankkeen suunnittelualueen arkeologinen inventointi/Pirkanmaan maakuntamuseo). Ehdotetuilta linjausvaihtoehdoilta ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita, mutta koska kyseessä oli yleiskaavatason inventointi, sen tarkkuus ei välttämättä riitä raitiotielinjaukselle. Museo ottaa kantaa arkeologiseen selvitystarpeeseen suunnitelmien tarkennettua.
Linja-autoasema-Härmälä-Pirkkala -linja
Pirkkalan ratahaaran vaikutus kohdistuu useisiin arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Hatanpään valtatiellä linjaus sivuaisi maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon halli (Pirkanmaan maakuntakaava 2040). Alueeseen olennaisesti kuuluva, vuonna 1915 rakennettu Lokomon johtajan talo sijaitsee aivan Hatanpään valtatien ääressä. Asemakaavassa suojellun rakennuksen säilyminen ja maisemallinen asema on turvattava myös mahdollisissa katutilan muutoksissa.
Hatanpäältä Pirkkalaan kulkevalle osuudelle on esitetty kahta vaihtoehtoista linjausta, VE Nuolialantie pohjoisessa ja VE Ilmailunkatu etelässä. Ilmailunkadun länsipäälle on lisäksi kaksi vaihtoehtoista linjausta, joista toinen Messukeskuksen kautta (VE Messukeskus).
Nuolialantien linjaus kulkisi pitkän jakson maakunnallisesti arvokkaiden Rantaperkiön ja Härmälän rakennettujen kulttuuriympäristöjen (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) läpi. Nuolialantietä pitkin kulkeva raitiotie ei toisi merkittävää maankäytön lisäystä jo nyt tiheästi rakennetulle alueelle. Raitiotien vaatima tila katutilasta ja pysäkkijärjestelyt kuitenkin toisivat jossain määrin ahtautta katutilaan ja vaikuttaisivat siten Nuolialantien herkkäpiirteiseen, pientaloasumisesta ja maltillisista palvelurakennuksista mittakaavansa saaneeseen kaupunkikuvaan. Vaikutusta ei kuitenkaan voida pitää erityisen merkittävänä muutoksena nykyiseen joukko- ja muuhun liikenteeseen verrattuna. VE Nuolialantiessä on raitiotien pysäkkirakenteet ja muut liikennerakenteet sovitettava huolellisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Yksittäisistä arvokkaista rakennusperintökohteista Nuolialantien varressa tai aivan sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Rantaperkiön kansakoulu ja Pirkanmaan yhteiskoulu, Koivukujan kenttä ja asuinkerrostalot, Rantaperkiön 1950-1960 –lukujen pienkerrostalot, Nuolialantien asuin- ja liiketalot, Lepolan huvila, Härmälän kansakoulu ja Toivonkadun-Tuomaankadun puukerrostalot. Näiden maisemallinen asema tulee turvata myös raitiotiestä johtuvan rakentamisen yhteydessä.
Ilmailunkadun ja Messukeskuksen vaihtoehtoisten linjauksien vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön tai maisemaan ovat vähäiset. Kaikki kolme vaihtoehtoa nivoutuvat Partolassa, alueen keskelle suunnitellun pysäkin kohdalla. Pirkkalassa on vireillä Partolan osayleiskaava (1004), joka tulee merkittävästi muokkaamaan alueen maisemakuvaa. Raitiotien solmukohta soveltuu luontevasti palveluiden, työpaikkojen ja asumisen kasvualueeksi kehittyvään Partolaan.
Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että Tampereen alueella linja-autoasema-Härmälä -vaihtoehtojen linjoilla tiedossa olevat irtolöytöpaikat on tarkastettu. Museon tämän hetkisten tietojen mukaan kummassakaan vaihtoehdossa ei ole inventointitarvetta.
Pirkkalan ratahaara kulkisi Partolasta länteen Naistenmatkantietä pitkin. Linjaus rajautuisi Naistenmatkantien pohjoispuolella sijaitsevaan maakunnallisesti arvokkaaseen Pereen-Nuolialan kulttuurimaisemaan (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) ja kulkisi maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön Haikan asuinalue, tanssilava ja kartanon alue (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) halki. Maisemallista vaikutusta tai vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön ei kuitenkaan näissä kohdissa voida pitää erityisen merkittävänä, sillä alueiden rakentaminen ei samalla tavalla ole keskittynyt tiiviisti tienvarteen kuin esimerkiksi Nuolialantiellä Rantaperkiössä ja Härmälässä. Avoimista näkymistä Naistenmatkantieltä asuinalueille ja laadukkaasta katurakentamisesta on kuitenkin huolehdittava sekä Nuolialan ja Haikan avoimien peltoaukeiden säilymisestä. Pirkkalan keskustassa (Suupantorin ympäristö) on huolehdittava yhdyskuntarakenteen eheydestä ja keskustamaisen yleisilmeen säilymisestä ja kehittämisestä myös raitiotien vaatimien ratkaisujen yhteydessä.
Yleissuunnitelmassa on esitetty myös vaihtoehdot jatkolinjaukselle ja varikolle Pirkkalan keskustan eteläpuolelle (VE Terveyskeskus) tai länsipuolelle (VE Turri). Molemmat vaihtoehdot sivuavat rakennussuojelulailla suojeltua Ollilan tilaa. Pinnanmuodostuksesta ja maisemallisista tekijöistä johtuen linjausvaihtoehdoilla ei ole merkittäviä vaikutuksia Ollilaan.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kyseisen linjan jatkosuunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon Naistenmatkantien eteläpuolella sijaitseva muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, rautakautinen ja/tai historiallinen kiviröykkiöryhmä Kirkkoveräjä (mj-tunnus 604010017). Kohteen muinaisjäännösrekisterin mukainen rajaus on merkitty oheiseen liitekarttaan 1 punaisella vinoviivoituksella. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Tarkemmat suunnitelmat ko. linjaosuudesta on lähetettävä hyvissä ajoin maakuntamuseolle lausuntoa varten. Suunnitelmasta on tarvittaessa neuvoteltava muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti.
Lännempänä, Naistenmatkantien pohjoispuolella, kiinteistön Rantaniityntie 26 pihapiirissä sijaitsee kulttuuriperintökohde, kiviaita, joka liittyy Naistenmatkan historialliseen kylään ja torppa-asutukseen (mj-tunnus 1000020976). Myös tämä kohde on otettava huomioon suunnittelussa (ks. liitekartta 2). Suunnitelma alueelle merkitystä liityntäpysäköinnistä pyydetään lähettämään maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Varikon suunnittelu Niemenmaalle, Naistenmatkantien pohjoispuolelle voi edellyttää alueen arkeologista inventointia. Asiasta tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon, mikäli kyseinen varikon sijoitusvaihtoehto valitaan.
Lielahti-Ylöjärvi -linja
Suunnitellulla luoteisella ratahaaralla seuturatikka jatkaisi Lielahden liikekeskusalueelta Ylöjärven keskustaan. Ratahaaran alkuosan sekä keskiosan linjausvaihtoehdoilla ei rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman arvojen suhteen ei ole merkittäviä eroja. VE Ryydynpohja kulkee läheltä Ryydynpohjan jälleenrakennuskauden omakotialuetta, mutta sijoittuu kuitenkin luontevasti sen länsipuoliselle puistoalueelle. Teivon alueella linjausvaihtoehdot kulkevat läheltä Vihattulan pientaloaluetta sekä Teivon ravirataa. VE Kantatien koillispuolelle jää Keijärven - Mäkkylän maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema (Kulttuurimaisemat 2016, Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet) ja VE Mikkolantien lounaispuolelle Teivaalanharju, joka on osa valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettyä Pirkanmaan harjumaisemat -nimistä maisema-alueetta (Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013–14). Olemassa olevaan katutilaan rakennettavalla raitiotiellä ei kuitenkaan voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia edellä mainittujen kohteiden arvoihin. Alueella on vireillä osayleiskaavanmuutos, jossa on suunnitteilla merkittäviä maankäytönmuutoksia. Kaavaan liittyen on tekeillä rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys, jonka tulokset tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida myös raitiotien suunnittelussa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa vaihtoehdon VE Mikkolantie kulkevan pitkin historiallista Kyrönkankaantien linjausta. Jo keskiaikaisissa kirjallisissa lähteissä mainittu tie noudattelee nykyisen Mikkolantien linjausta. Tien alkuperäinen luonne on muuttunut sen modernisoinnin yhteydessä. Mikkolantietä koskevat suunnitelmat pyydetään lähettämään lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Soppeenmäessä raitiotien linjaus kulkee kiinteän muinaisjäännöksen Mikkola (mj-tunnus 980010024) välittömässä läheisyydessä. Rautakautinen kalmisto sijaitsee Mikkolantien koillispuolella, nykyään päiväkotina toimivan kiinteistön alueella (liitekartta 4). Kohde on otettava huomioon linjauksen suunnittelussa ja vaikutustenarvioinnissa. Tarkemmat suunnitelmat kohteen lähellä sijaitsevasta linjaosuudesta on lähetettävä hyvissä ajoin maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Ylöjärven keskustassa raitiotien pääteasemalle on kaksi vaihtoehtoa: VE asema ja VE Leijapuisto. Näistä rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen suhteen edullisempi olisi VE asema. VE Leijapuisto seuraa Kuruntietä, jonka varressa levittäytyy Ylöjärven kirkko ja ympäristö -niminen maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Sen ydinkohteisiin lukeutuvat Pietilän maatalon pihapiiri ja vuonna 1859 rakennettu Pietilän makasiini sijaitsevat aivan Kuruntien tuntumassa, tien molemmin puolin. Mikäli pääteasemaksi valitaan Leijapuisto, tulee näiden kohteiden maisemallinen asema turvata raitiotiestä johtuvan rakentamisen yhteydessä. Lisäksi kyseisellä arvoalueella tulee muutkin muutokset sopeuttaa alueen rakennetun ympäristön arvoihin, mikä rajoittaa alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia. VE Leijapuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös kaksi kulttuuriperintökohdetta, Ylöjärven historiallisen kylän Räikän ja Pietilän sekä Siukolan ja Loilon talojen yhä asutut kylätontit (liitekartta 4). Myös nämä kohteet on otettava huomioon suunnittelussa. Kohteita sivuavat suunnitelmat pyydetään lähettämään maakuntamuseoon lausuntoa varten. Leijapuiston liityntäpysäköintialueen suunnittelu Kuruntien länsipuolelle voi edellyttää alueen arkeologista inventointia. Asiasta tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon, mikäli kyseinen varikon sijoitusvaihtoehto valitaan.
Lopuksi
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että hankkeen vaikutusten arviointia kulttuuriympäristön ja -perinnön osalta tulee täydentää ja myös korjata edellä mainituilta osin. Lisäksi vaikutusten arviointitaulukoita tulisi selkiyttää kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tampereen kaupunki, Pirkkalan kunta sekä Kangasalan ja Ylöjärven kaupungit aloittivat keväällä 2019 selvitystyön Tampereen raitiotiejärjestelmän tulevaisuuden mahdollisten laajennusten varauksista neljällä ratasuunnalla: Lielahti - Ylöjärvi, Tampereen linja-autoasema - Härmälä - Pirkkala, TAYS - Linnainmaa - Kangasalan Lamminrahka ja Hervanta - Kangasalan Saarenmaa. Työn tavoitteena on tammikuun 2021 loppuun mennessä määrittää jokaisella ratahaaralla yksi raitiotieradan sijaintivaraus pysäkkeineen katuverkolla pohjatyöksi yleis- ja asemakaavoitusta, liikennejärjestelmän suunnittelua, katusuunnitelmien laatimista sekä kunnallistekniikan sijoittamissuunnittelua varten. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Raitiotielinjat ja niihin liittyvät rakenteet, kuten pysäkit, sillat, muuntamot, liityntäpysäköintialueet ja varikot, vaikuttavat kulttuuriympäristöön sekä suoranaisesti sijoittuessaan arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin että epäsuorasti vaikuttaessaan esimerkiksi täydennysrakentamiseen tai uusien asuinalueiden syntymiseen raitiotiereitin varrelle. Seudullisen raitiotieyleissuunnitelman tavoitteisiin onkin asianmukaisesti kirjattu, että suunnittelussa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet.
TAYS-Linnainmaa-Lamminrahka -linja
Tällä linjalla nyt esillä olevat vaihtoehtoiset reitit eivät kulje arvokkaiksi tunnistettujen rakennetun ympäristön alueiden läpi. Linjausten läheisyyteen jäävä Ruotulan varhainen lähiöalue kuuluu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016), mikä on huomioitu suojelumerkinnällä myös Tampereen kantakaupungin strategisessa yleiskaavassa. Ruotulan arvoalueella merkittävä täydennysrakentaminen ei ole mahdollista. Lisäksi raitiotielinja kulkee Linnainmaan arvokkaaksi inventoidun (Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1960-1980 -luvut) Saukonmäki, Kaarilan aukio, Haukiluoma ja Linnainmaa) 1980-luvun lähiöalueen pohjoispuolitse. Myös kyseisellä Linnainmaan arvoalueella muutokset tulee sopeuttaa alueen rakennetun ympäristön arvoihin, mikä rajoittaa alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia.
Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että linjan länsipään vaihtoehdoista pohjoisempi, VE Tenniskatu, kulkee hyvin läheltä Toimelankadun kivikautista irtolöytöpaikkaa (liitekartta 3). Lisäksi linjauksen lähistöllä sijaitsee kaksi historialliselle ajalle ajoittuvaa kivirakennetta: Myllypellon rajamerkki ja Kaupin kivirakenne 1, joista jälkimmäisen ajoitus ja funktio ovat epäselvät. Edellä mainituista syistä johtuen maakuntamuseo katsoo, että mikäli linjaus VE Tenniskatu valittaisi toteutettavaksi, tulisi linjauksella tehdä arkeologinen inventointi. Asiasta tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon, mikäli kyseinen linjaus valitaan toteutettavaksi.
Heikkilänkadun eteläpuolella sijaitsee Heikkilänpuiston kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000036686, liitekartta 3), suureen maakiveen/kallioon tehty hakkaus. Kohde on otettava huomioon kyseisen linjan jatkosuunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa, ja linjausta koskevat tarkemmat suunnitelmat on lähetettävä maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Linjan itäpäähän, Risson asuinalueen viereen suunniteltu varikko voi edellyttää alueen arkeologista inventointia. Asiasta tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon, mikäli kyseinen varikon sijoitusvaihtoehto valitaan.
Kangasalan Lamminrahkan alueella on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2012 (Lamminrahkan osayleiskaavan arkeologinen inventointi/Mikroliitti Oy). Ehdotetulta linjalta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita, mutta koska kyseessä oli yleiskaavatason inventointi, sen tarkkuus ei välttämättä riitä raitiotielinjaukselle. Museo ottaa kantaa arkeologiseen selvitystarpeeseen suunnitelmien tarkennettua.
Hervanta-Saarenmaa -linja
Tampereen puolella raitiotie on suunniteltu kulkevaksi joko Hermiankadun päästä kohti itää (VE Kauhakorvenkatu) tai tulevalta Hervantajärven päätepysäkiltä itään mahdollisen kehätien linjausta myötäillen (VE Kehätie). Arkeologisen ja rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman arvojen suhteen vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja.
Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että linjan VE Kauhakorvenkatu länsiosassa on tehty arkeologinen inventointi v. 2015 (Tampere Rusko. Raitiotien varikkoalueen asemakaavan nro 8600 arkeologinen selvitys ja sen täydennys/Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Inventoinissa ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä eikä muita arkeologisia kohteita, jotka tulisi ottaa huomioon. Linjan länsiosassa on mahdollinen selvitystarve, johon museo ottaa kantaa suunnitelmien tarkennettua.
Linjalla VE Kehätie ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Linjan länsiosassa on mahdollinen selvitystarve, johon museo ottaa kantaa suunnitelmien tarkennettua.
Kangasalan puolella raitiotie sijoittuisi nykyiselle metsäiselle haja-asutusalueelle. Raitiotie liittyy alueelle suunniteltuun merkittävään muutokseen, joka johtaisi laajan asuin- ja työpaikka-alueen kehittymiseen Saarenmaan alueelle. Alueelle on valmisteilla yleiskaava, jonka yhteydessä on selvitetty alueen kulttuuriympäristön arvoja (Saarenmaan kulttuurimaisema: rakennetun ympäristön ja peltoalueiden muutokset 1909-2018). Alueelta on löydetty joitakin yksittäisiä kulttuurihistoriallisia arvoja omaavia kohteita, jotka sijoittuvat raitiotielinjausten läheisyyteen. Kohteista Takalan torppa on sellainen, joka saattaa vaikuttaa lähimmän ympäristönsä rakentamisen volyymiin. Takalan torppa ei kuitenkaan sijoitu aivan suunnitellun raitiotiereitin viereen, jolloin sillä tuskin on merkittävää vaikutusta raitiotielinjaukseen tai sitä seuraaviin keskeisimpiin maankäytön tavoitteisiin.
Kangasalan Saarenmaalla on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2018 (Kangasala Saarenmaa, osayleiskaavahankkeen suunnittelualueen arkeologinen inventointi/Pirkanmaan maakuntamuseo). Ehdotetuilta linjausvaihtoehdoilta ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita, mutta koska kyseessä oli yleiskaavatason inventointi, sen tarkkuus ei välttämättä riitä raitiotielinjaukselle. Museo ottaa kantaa arkeologiseen selvitystarpeeseen suunnitelmien tarkennettua.
Linja-autoasema-Härmälä-Pirkkala -linja
Pirkkalan ratahaaran vaikutus kohdistuu useisiin arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Hatanpään valtatiellä linjaus sivuaisi maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon halli (Pirkanmaan maakuntakaava 2040). Alueeseen olennaisesti kuuluva, vuonna 1915 rakennettu Lokomon johtajan talo sijaitsee aivan Hatanpään valtatien ääressä. Asemakaavassa suojellun rakennuksen säilyminen ja maisemallinen asema on turvattava myös mahdollisissa katutilan muutoksissa.
Hatanpäältä Pirkkalaan kulkevalle osuudelle on esitetty kahta vaihtoehtoista linjausta, VE Nuolialantie pohjoisessa ja VE Ilmailunkatu etelässä. Ilmailunkadun länsipäälle on lisäksi kaksi vaihtoehtoista linjausta, joista toinen Messukeskuksen kautta (VE Messukeskus).
Nuolialantien linjaus kulkisi pitkän jakson maakunnallisesti arvokkaiden Rantaperkiön ja Härmälän rakennettujen kulttuuriympäristöjen (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) läpi. Nuolialantietä pitkin kulkeva raitiotie ei toisi merkittävää maankäytön lisäystä jo nyt tiheästi rakennetulle alueelle. Raitiotien vaatima tila katutilasta ja pysäkkijärjestelyt kuitenkin toisivat jossain määrin ahtautta katutilaan ja vaikuttaisivat siten Nuolialantien herkkäpiirteiseen, pientaloasumisesta ja maltillisista palvelurakennuksista mittakaavansa saaneeseen kaupunkikuvaan. Vaikutusta ei kuitenkaan voida pitää erityisen merkittävänä muutoksena nykyiseen joukko- ja muuhun liikenteeseen verrattuna. VE Nuolialantiessä on raitiotien pysäkkirakenteet ja muut liikennerakenteet sovitettava huolellisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Yksittäisistä arvokkaista rakennusperintökohteista Nuolialantien varressa tai aivan sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Rantaperkiön kansakoulu ja Pirkanmaan yhteiskoulu, Koivukujan kenttä ja asuinkerrostalot, Rantaperkiön 1950-1960 –lukujen pienkerrostalot, Nuolialantien asuin- ja liiketalot, Lepolan huvila, Härmälän kansakoulu ja Toivonkadun-Tuomaankadun puukerrostalot. Näiden maisemallinen asema tulee turvata myös raitiotiestä johtuvan rakentamisen yhteydessä.
Ilmailunkadun ja Messukeskuksen vaihtoehtoisten linjauksien vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön tai maisemaan ovat vähäiset. Kaikki kolme vaihtoehtoa nivoutuvat Partolassa, alueen keskelle suunnitellun pysäkin kohdalla. Pirkkalassa on vireillä Partolan osayleiskaava (1004), joka tulee merkittävästi muokkaamaan alueen maisemakuvaa. Raitiotien solmukohta soveltuu luontevasti palveluiden, työpaikkojen ja asumisen kasvualueeksi kehittyvään Partolaan.
Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että Tampereen alueella linja-autoasema-Härmälä -vaihtoehtojen linjoilla tiedossa olevat irtolöytöpaikat on tarkastettu. Museon tämän hetkisten tietojen mukaan kummassakaan vaihtoehdossa ei ole inventointitarvetta.
Pirkkalan ratahaara kulkisi Partolasta länteen Naistenmatkantietä pitkin. Linjaus rajautuisi Naistenmatkantien pohjoispuolella sijaitsevaan maakunnallisesti arvokkaaseen Pereen-Nuolialan kulttuurimaisemaan (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) ja kulkisi maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön Haikan asuinalue, tanssilava ja kartanon alue (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) halki. Maisemallista vaikutusta tai vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön ei kuitenkaan näissä kohdissa voida pitää erityisen merkittävänä, sillä alueiden rakentaminen ei samalla tavalla ole keskittynyt tiiviisti tienvarteen kuin esimerkiksi Nuolialantiellä Rantaperkiössä ja Härmälässä. Avoimista näkymistä Naistenmatkantieltä asuinalueille ja laadukkaasta katurakentamisesta on kuitenkin huolehdittava sekä Nuolialan ja Haikan avoimien peltoaukeiden säilymisestä. Pirkkalan keskustassa (Suupantorin ympäristö) on huolehdittava yhdyskuntarakenteen eheydestä ja keskustamaisen yleisilmeen säilymisestä ja kehittämisestä myös raitiotien vaatimien ratkaisujen yhteydessä.
Yleissuunnitelmassa on esitetty myös vaihtoehdot jatkolinjaukselle ja varikolle Pirkkalan keskustan eteläpuolelle (VE Terveyskeskus) tai länsipuolelle (VE Turri). Molemmat vaihtoehdot sivuavat rakennussuojelulailla suojeltua Ollilan tilaa. Pinnanmuodostuksesta ja maisemallisista tekijöistä johtuen linjausvaihtoehdoilla ei ole merkittäviä vaikutuksia Ollilaan.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kyseisen linjan jatkosuunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon Naistenmatkantien eteläpuolella sijaitseva muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, rautakautinen ja/tai historiallinen kiviröykkiöryhmä Kirkkoveräjä (mj-tunnus 604010017). Kohteen muinaisjäännösrekisterin mukainen rajaus on merkitty oheiseen liitekarttaan 1 punaisella vinoviivoituksella. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Tarkemmat suunnitelmat ko. linjaosuudesta on lähetettävä hyvissä ajoin maakuntamuseolle lausuntoa varten. Suunnitelmasta on tarvittaessa neuvoteltava muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti.
Lännempänä, Naistenmatkantien pohjoispuolella, kiinteistön Rantaniityntie 26 pihapiirissä sijaitsee kulttuuriperintökohde, kiviaita, joka liittyy Naistenmatkan historialliseen kylään ja torppa-asutukseen (mj-tunnus 1000020976). Myös tämä kohde on otettava huomioon suunnittelussa (ks. liitekartta 2). Suunnitelma alueelle merkitystä liityntäpysäköinnistä pyydetään lähettämään maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Varikon suunnittelu Niemenmaalle, Naistenmatkantien pohjoispuolelle voi edellyttää alueen arkeologista inventointia. Asiasta tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon, mikäli kyseinen varikon sijoitusvaihtoehto valitaan.
Lielahti-Ylöjärvi -linja
Suunnitellulla luoteisella ratahaaralla seuturatikka jatkaisi Lielahden liikekeskusalueelta Ylöjärven keskustaan. Ratahaaran alkuosan sekä keskiosan linjausvaihtoehdoilla ei rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman arvojen suhteen ei ole merkittäviä eroja. VE Ryydynpohja kulkee läheltä Ryydynpohjan jälleenrakennuskauden omakotialuetta, mutta sijoittuu kuitenkin luontevasti sen länsipuoliselle puistoalueelle. Teivon alueella linjausvaihtoehdot kulkevat läheltä Vihattulan pientaloaluetta sekä Teivon ravirataa. VE Kantatien koillispuolelle jää Keijärven - Mäkkylän maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema (Kulttuurimaisemat 2016, Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet) ja VE Mikkolantien lounaispuolelle Teivaalanharju, joka on osa valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettyä Pirkanmaan harjumaisemat -nimistä maisema-alueetta (Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013–14). Olemassa olevaan katutilaan rakennettavalla raitiotiellä ei kuitenkaan voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia edellä mainittujen kohteiden arvoihin. Alueella on vireillä osayleiskaavanmuutos, jossa on suunnitteilla merkittäviä maankäytönmuutoksia. Kaavaan liittyen on tekeillä rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys, jonka tulokset tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida myös raitiotien suunnittelussa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa vaihtoehdon VE Mikkolantie kulkevan pitkin historiallista Kyrönkankaantien linjausta. Jo keskiaikaisissa kirjallisissa lähteissä mainittu tie noudattelee nykyisen Mikkolantien linjausta. Tien alkuperäinen luonne on muuttunut sen modernisoinnin yhteydessä. Mikkolantietä koskevat suunnitelmat pyydetään lähettämään lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Soppeenmäessä raitiotien linjaus kulkee kiinteän muinaisjäännöksen Mikkola (mj-tunnus 980010024) välittömässä läheisyydessä. Rautakautinen kalmisto sijaitsee Mikkolantien koillispuolella, nykyään päiväkotina toimivan kiinteistön alueella (liitekartta 4). Kohde on otettava huomioon linjauksen suunnittelussa ja vaikutustenarvioinnissa. Tarkemmat suunnitelmat kohteen lähellä sijaitsevasta linjaosuudesta on lähetettävä hyvissä ajoin maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Ylöjärven keskustassa raitiotien pääteasemalle on kaksi vaihtoehtoa: VE asema ja VE Leijapuisto. Näistä rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen suhteen edullisempi olisi VE asema. VE Leijapuisto seuraa Kuruntietä, jonka varressa levittäytyy Ylöjärven kirkko ja ympäristö -niminen maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Sen ydinkohteisiin lukeutuvat Pietilän maatalon pihapiiri ja vuonna 1859 rakennettu Pietilän makasiini sijaitsevat aivan Kuruntien tuntumassa, tien molemmin puolin. Mikäli pääteasemaksi valitaan Leijapuisto, tulee näiden kohteiden maisemallinen asema turvata raitiotiestä johtuvan rakentamisen yhteydessä. Lisäksi kyseisellä arvoalueella tulee muutkin muutokset sopeuttaa alueen rakennetun ympäristön arvoihin, mikä rajoittaa alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia. VE Leijapuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös kaksi kulttuuriperintökohdetta, Ylöjärven historiallisen kylän Räikän ja Pietilän sekä Siukolan ja Loilon talojen yhä asutut kylätontit (liitekartta 4). Myös nämä kohteet on otettava huomioon suunnittelussa. Kohteita sivuavat suunnitelmat pyydetään lähettämään maakuntamuseoon lausuntoa varten. Leijapuiston liityntäpysäköintialueen suunnittelu Kuruntien länsipuolelle voi edellyttää alueen arkeologista inventointia. Asiasta tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon, mikäli kyseinen varikon sijoitusvaihtoehto valitaan.
Lopuksi
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että hankkeen vaikutusten arviointia kulttuuriympäristön ja -perinnön osalta tulee täydentää ja myös korjata edellä mainituilta osin. Lisäksi vaikutusten arviointitaulukoita tulisi selkiyttää kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta.
Jaa
Facebookissa