Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Valkeakosken Ulvajanniemen pientaloalueella osoitteessa Kaaritie 25 sijaitsevan asuinrakennuksen julkisivurappaus halutaan muuttaa vaaka- ja pystypaneloinniksi. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Kaaritie 25 sijaitsee Ulvajanniemessä, joka on osa Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museoviraston RKY-inventointi, 2009). Ulvajanniemi on Säteri Oy:n työväelleen rakennuttama asuinalue, jossa on kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa. Ulvajanniemen kolme pientalotyyppiä ovat Ragnar Ypyän ja kerrostalot arkkitehtitoimisto Ypyä-Martikainen-Malmion suunnittelemia. Ulvajanniemen pientalot ovat rakentuneet 1940-luvun jälkipuolella ja tehtaan rakennuttamat kerrostalot 1950-luvulla. RKY-alueita koskevat Valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL) määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Niiden mukaisesti alueita koskevissa toimenpiteissä tulee huolehtia, että kohteiden arvot säilyvät.

Kaaritie 25 tontilla on voimassa alueen alkuperäinen arkkitehti Heimo Kautosen suunnittelema vuonna 1947 hyväksytty asemakaava. Siitä puuttuvat voimassa olevan MRL:n edellyttämät kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät, mistä johtuen asemakaava on katsottava vähintään näiltä osin maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi.

Ulvajanniemen valtakunnallista arvoaluetta koskee kuitenkin myös Valkeakosken rakennusjärjestyksen 24 § Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä arvoja. Sen mukaan suunnittelun ja rakentamisen laatutasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja rakennuskantaa ja pihapiirejä tulee säilyttää ja korjata perinteitä vaalien. Lisäksi Ulvajanniemen alueelle on laadittu rakennuslautakunnan 16.4.2002 hyväksymät rakennustapaohjeet (§ 26), joiden tarkoituksena on pyrkiä säilyttämään alueen yhtenäinen ilme. Ohjeissa neuvotaan alueelle sopivia korjaustapoja sekä painotetaan alkuperäisten rakennusosien, työtapojen ja materiaalien käyttöä. Rakennustapaohjeen mukaan alueella pitää mm. säilyttää alkuperäiset ikkunatyypit ja julkisivumateriaalit.

Kaaritie 25:ssa sijaitsee alueelle tyypillinen, satulakattoinen, rapattupintainen asuinrakennus, joka on pääosin säilyttänyt alkuperäistä vastaavan ilmeen ja julkisivumateriaalit. Harkotuksin koristeltu julkisivurappaus on tyypiltään harvinainen. Rakennuksen sijainti Kaaritien varressa, kadulta etelään nousevassa rinteessä, osana ilmeeltään yhtenäisten vaaleiden rapattujen noppamaisten talojen rivistöä on kaupunkikuvallisesti merkittävä.

Lupahakemuksen mukaan Kaaritie 25 asuinrakennuksen julkisivurappaus halutaan muuttaa harmaalla maalatuksi (Tikkurila Q845) puupaneloinniksi, joka pääkerroksen osalla olisi vaaka- ja ullakkokerroksen osalla pystypanelointi. Lupahakemuksesta ei käy ilmi nykyisen rappauksen kunto, eivätkä perusteet julkisivumateriaalin ja -värin muutokselle.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että esitetty julkisivumuutos ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Valkeakosken rakennusjärjestyksen 24 §, eikä Ulvajanniemen rakennustapaohjeen mukainen. Arvoalueella sijaitsevan rakennuksen alkuperäisen julkisivumateriaalin muutos rappauksesta puuverhoukseksi heikentäisi selvästi rakennuksen ja yhtenäisenä säilyneen kadunvarren arvoja. Valittu väri ja panelointitapa ei myöskään ole jälleenrakennuskaudelle ja Ulvajanniemen alueelle tyypillinen, vaan ilmeeltään moderni.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla rakennuksen alkuperäisen julkisivumateriaalin ja värityksen muuttamista, vaan toteaa, että lähtökohtana tulisi olla alkuperäisen rappauksen säilyttäminen ja korjaaminen, tai mikäli rappaus on erittäin huonokuntoinen, rappauksen uusiminen mahdollisimman paljon alkuperäistä rappausta ja väritystä mukailevana perinteisenä kolmikerroskalkkirappauksena. Harvinaisesta harkotetusta pinnasta on mahdollista luopua, sillä ammattitaitoista tekijää voi olla vaikea löytää. Korjatut suunnitelmat pyydetään lähettämään nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Valkeakosken Ulvajanniemen pientaloalueella osoitteessa Kaaritie 25 sijaitsevan asuinrakennuksen julkisivurappaus halutaan muuttaa vaaka- ja pystypaneloinniksi. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Kaaritie 25 sijaitsee Ulvajanniemessä, joka on osa Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museoviraston RKY-inventointi, 2009). Ulvajanniemi on Säteri Oy:n työväelleen rakennuttama asuinalue, jossa on kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa. Ulvajanniemen kolme pientalotyyppiä ovat Ragnar Ypyän ja kerrostalot arkkitehtitoimisto Ypyä-Martikainen-Malmion suunnittelemia. Ulvajanniemen pientalot ovat rakentuneet 1940-luvun jälkipuolella ja tehtaan rakennuttamat kerrostalot 1950-luvulla. RKY-alueita koskevat Valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL) määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Niiden mukaisesti alueita koskevissa toimenpiteissä tulee huolehtia, että kohteiden arvot säilyvät.

Kaaritie 25 tontilla on voimassa alueen alkuperäinen arkkitehti Heimo Kautosen suunnittelema vuonna 1947 hyväksytty asemakaava. Siitä puuttuvat voimassa olevan MRL:n edellyttämät kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät, mistä johtuen asemakaava on katsottava vähintään näiltä osin maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi.

Ulvajanniemen valtakunnallista arvoaluetta koskee kuitenkin myös Valkeakosken rakennusjärjestyksen 24 § Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä arvoja. Sen mukaan suunnittelun ja rakentamisen laatutasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja rakennuskantaa ja pihapiirejä tulee säilyttää ja korjata perinteitä vaalien. Lisäksi Ulvajanniemen alueelle on laadittu rakennuslautakunnan 16.4.2002 hyväksymät rakennustapaohjeet (§ 26), joiden tarkoituksena on pyrkiä säilyttämään alueen yhtenäinen ilme. Ohjeissa neuvotaan alueelle sopivia korjaustapoja sekä painotetaan alkuperäisten rakennusosien, työtapojen ja materiaalien käyttöä. Rakennustapaohjeen mukaan alueella pitää mm. säilyttää alkuperäiset ikkunatyypit ja julkisivumateriaalit.

Kaaritie 25:ssa sijaitsee alueelle tyypillinen, satulakattoinen, rapattupintainen asuinrakennus, joka on pääosin säilyttänyt alkuperäistä vastaavan ilmeen ja julkisivumateriaalit. Harkotuksin koristeltu julkisivurappaus on tyypiltään harvinainen. Rakennuksen sijainti Kaaritien varressa, kadulta etelään nousevassa rinteessä, osana ilmeeltään yhtenäisten vaaleiden rapattujen noppamaisten talojen rivistöä on kaupunkikuvallisesti merkittävä.

Lupahakemuksen mukaan Kaaritie 25 asuinrakennuksen julkisivurappaus halutaan muuttaa harmaalla maalatuksi (Tikkurila Q845) puupaneloinniksi, joka pääkerroksen osalla olisi vaaka- ja ullakkokerroksen osalla pystypanelointi. Lupahakemuksesta ei käy ilmi nykyisen rappauksen kunto, eivätkä perusteet julkisivumateriaalin ja -värin muutokselle.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että esitetty julkisivumuutos ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Valkeakosken rakennusjärjestyksen 24 §, eikä Ulvajanniemen rakennustapaohjeen mukainen. Arvoalueella sijaitsevan rakennuksen alkuperäisen julkisivumateriaalin muutos rappauksesta puuverhoukseksi heikentäisi selvästi rakennuksen ja yhtenäisenä säilyneen kadunvarren arvoja. Valittu väri ja panelointitapa ei myöskään ole jälleenrakennuskaudelle ja Ulvajanniemen alueelle tyypillinen, vaan ilmeeltään moderni.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla rakennuksen alkuperäisen julkisivumateriaalin ja värityksen muuttamista, vaan toteaa, että lähtökohtana tulisi olla alkuperäisen rappauksen säilyttäminen ja korjaaminen, tai mikäli rappaus on erittäin huonokuntoinen, rappauksen uusiminen mahdollisimman paljon alkuperäistä rappausta ja väritystä mukailevana perinteisenä kolmikerroskalkkirappauksena. Harvinaisesta harkotetusta pinnasta on mahdollista luopua, sillä ammattitaitoista tekijää voi olla vaikea löytää. Korjatut suunnitelmat pyydetään lähettämään nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.