212306

YLÖJÄRVI

Mj-alueen likimääräinen rajaus (ääripisteet; X/p ja Y/i ilmoitettu 5 m:n tarkkuudella).

Noin 135 m (NW-SE) x 110 m. Rajauksen perusteella aikaisemmat (2003) tarkastushavainnot, historiallinen kartta-analyysi (asemoinnin virhemarginaali +/- 15 m) ja maaston topografia.

Kohde sijaitsee Ylöjärven kirkosta 1,25 km SE, Keijärven (114,0 m mpy) itärannalla, pienellä mäellä ja loivasti lounaaseen, järveen viettävällä rinteellä, Keijärventien molemmin puolin, sen jyrkän mutkan kohdalla. Kohteen SW-reunalla ja NW-puolella on omakotitalotontteja, itäpuolella on peltoja.

Keijärven kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä 1400-luvulta lähtien, mutta on voinut syntyä jo rautakaudella. Lähteiden mukaan vuonna 1540 se oli jo Ylöjärven seudun suurin kylä, johon kuului yhdeksän taloa (Suvanto 2001, 688; 1973, 214). Vanhin kylää esittävä kartta on vuodelta 1765 (MML, Ylöjärvi 3:a, e). Karttaan on merkitty kaksi tai kolme (?) taloa (yksi mahdollinen talon merkki on muita pienempi) järven ja tien väliselle vyöhykkeelle. Vuoden 2003 tarkastuksessa todettu muinaisjäännösalueen osa sijaitsee tien NE-puolella. Kyseessä on kylätontin osa, joka on autioitunut ennen vuotta 1765. Kylätontti on autioitunut kokonaan 1900-luvun alkuun mennessä. Kylä on vielä merkitty 1800-luvun pitäjänkarttaan, mutta v. 1909 kartassa sitä ei enää ole (KA, Senaatin kartasto, r. XIX-XX, l. 22-23). 1950-luvun peruskartan mukaan vanhan kylätontin NW- ja S-rajalle oli todennäköisesti 1900-luvun alkupuolella rakennettu kaksi uutta taloa (tontit 1:466 ja 2:41, viimeksi mainittu on KTJ:n mukaan muodostettu v. 1929). Nykyisen tilan 1:237 päärakennus on tehty vanhan tonttialueen länsireunaan 1970-luvulla.

Muinaisjäännösalue sijoittuu suureksi osaksi Keijärventien mutkan SW- ja S-puolelle, rantavyöhykkeelle. 1900-luvun rakennustoiminnasta huolimatta suuri osa tästä muinaisjäännösalueen osasta on todennäköisesti säilynyt.

Pidetään voimassa nykyinen luokitus (luokka 2). Osittain tuhoutunut ja osaksi edelleen käytössä oleva historiallisen ajan asuinpaikka. Muinaisjäännöksen tarkempi rajaus, vanhimpien kulttuurikerrosten tai rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia (koekaivauksia).

20 m oletetusta muinaisjäännöksen rajasta.

Ollila Kotivainio (980010019), kivikautinen asuinpaikka, n. 50 m SE. Paikalta löytynyt pieni keramiikanpala saattaa olla rautakautinen.