212108

KARKKU

Noin 400 m Karkun kirkosta itään on 1600- ja 1700-luvun autioitunut kylätontti, joka on nykyisin osin peltoa, osin pusikkoista metsää. Tontin alueella, sen länsilaidalla on pellon reunassa vanha lato ja sen kupeessa komea kiviaita. Kylänpaikan tarkkaa laajuutta ei tunneta. Erillisenä muinaisjäännöksenä rekisterissä esiintyvä työ- ja valmistuspaikka Koskenoja kuuluu samaan kokonaisuuteen. Vuoden 1999 inventoinnissa kohde Koski [numero 68] kattaa molempien kohteiden alueet pohjoisemman pellon länsiosassa sijaitsevaa kiviaitaa myöten.

Kosken kylä on muodostunut todennäköisesti myöhäiskeskiajalla. Taloja on vuosien 1540 ja 1571 veroluetteloiden mukaan kaksi. Ensimmäiset tunnetut isännät ovat olleet Heikki Äijäri ja Tuomas Teukku vuoden 1546 maakirjan mukaan. Teukun talon nimeksi vakiintui myöhemmin Seppä, sillä Lauri Tuomaanpoika Teukku toimi kylän seppänä. Vanhin kartta on peräisin vuodelta 1644. Maakirjakarttaan on merkitty viisi rakennusta - kaksi numeroitua taloa ja kolme muuta (ilmeisesti vesimyllyjä). Karttaan merkityt peltoalueet ovat yhä tunnistettavissa nykyisistä kartoista.

V. 1999 Rautaveden osainventoinnin yhteydessä alueella havaittiin historiallisen ajan asutukseen liittyviä jäännöksiä. Maastossa oli havaittavissa pajan paikka kivijalkoineen (kooltaan noin 4 x 4 m) ja kaksi vierekkäistä maan- ja kivensekaista kumpua lähellä pellon reunassa kulkevaa peltotietä (kumpujen halk. n. 2 m kork. 1 m). Kumpujen väliin kaivetusta koekuopasta löytyi tiiltä, lasia, liitupiipun pala ja punasavikeramiikan pala sekä tiivis kivikerros. Paikka sijoittuu suunnilleen 1800-luvun alkupuolen pitäjänkarttaan mekitylle kylätontille, 1600-luvun tonttimaan länsipuolelle. Idempänä, ojan varrella/uomassa havaittiin myllyn kivijalka ja pohjoisempana padon jäännökset. Lisäksi maanomistaja kertoi löytäneensä pelloista metallinilmaisimella lähes 50 kolikkoa, joista vanhimmat ajoittuvat 1600-luvulle. Lisäksi oli löytynyt suuri määrä rautaesineitä ja niiden katkelmia ja kengänsolkia.

V. 2015 tutkimuksen mukaan alueen pohjoisosassa, tien pohjoispuolelle jatkuneen ilmajohtolinjan alla, Koskenojan länsipuolella on havaittavissa vanhan asutuksen jäännöksiä, mm. kivijalka tai muu vastaava rakenne. Mahdollisesti alueella on useita kivijalkoja, pengerryksiä ja muita historiallisen ajan jäännöksiä. Heti tämän alueen itäpuolella on v. 1644 kartan mukaan sijainnut toinen vesimylly. Lisäksi välittömästi muinaisjäännösalueen länsipuolella, tutkitun sähkökaapelilinjan vieressä havaittiin hiilimiilu (tai tervahauta).

V. 2023 valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Karttatarkastelun ja maastohavaintojen pohjalta kävi ilmi, että jotkin alueen rakenteet liittyvät 1900-luvun toimintaan.