212210

HÄMEENKYRÖ

Hämeenkyrön kirkosta 5,8 km etelään.

ks. ed.

Kohde sijaitsee Sikomäellä, sen eteläosassa, loivasti etelään laskevalla rinteellä harvapuisessa sekametsässä. Aluskasvillisuutena on heinää ja vadelmaa. Paikalta avautuvat hyvät näkymät etelään ja itään. Aluetta on voitu käyttää eläinlaitumena, ja aitaus on saattanut syntyä sen raivaamisen tuloksena. Aitauksen sisäpuoleinen alue on hoidettu (niitetty jne.), sen keskellä on iso kivi (mitat n. 4 x 2,5 x 1,5 m). Sikomäen laki ja pohjoisrinne ovat vaikeakulkuista ryteikköä, todennäköisesti vanhaa, vesakoitunutta avohakkuualuetta.

Kiviaita on paikoin hyvin epämääräinen ja koostuu yhdestä kerroksesta 0,5-1,0 m kokoisia kiviä, jossa on paikoin isojakin aukkoja. Rakenne on osittain sammalen ja turpeen peitossa. Sen leveys on 1-2 m, paikoin, turpeen alla jopa 2,5 m, korkeus alle 1 m, kokonaispituus n. 80 m. Aitaus on avoneliön muotoinen, luoteesta avoin, myös sen NE-sivussa on yli 10 m:n aukko. Aitauksen rajaaman alueen mitat ovat n. 35 x 30 m.

Alueelta otetuista hiilinäytteestä on saatu kolme keskiaikaista ajoitusta (1200-1300-luvut; ks. Jungner 2000; Kankainen 2003; Lähdesmäki 2003: 7-12).

Maatutkakartoituksessa kiviaidan eteläosassa todettiin useita anomalioita eri syvyyksissä (Pedret Rodés 2003: 101-108, 156-186; Pedret Rodés & Lähdesmäki 2005).

Aitauksen sisäpuoleinen alue kokonaan ja 5 m leveä alue sen ulkopuolella.

Kiviaidasta n. 90 m NNE, Nikkilän tilan puolella (RN:o 2:56), loivalla, ryteikköisellä koillisrinteellä on kaksi historiallisen ajan röykkiötä, mahdollisesti kiukaiden raunioita (ks. T.-L. Soinisen tarkastuskertomus 1999). A. Karivieri on virheellisesti tulkinnut ne lapinraunioiksi (Karivieri 1988: 6).

-