Ensimmäinen maininta kylästä v. 1477. Kylä on oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. Vuonna

1540 ja 1571 kylässä oli kahdeksan taloa. Maakirjakartassa vuonna 1644 taloja on yhdeksän.

Isojakokartalla 1766 ja 1782 on seitsemän taloa (numerointi 1782 kartta): 15. Kyppö, 16. Pynnäri, 17. Liuha, 18. Kapalo, 19. Juntu, 20. Nuttu (vääpelin virkatalo). Yhtenäisen tontin länsipuolella, puron länsipuolella on 21. Pappila.

Vuoden 1644 kartan kylätontti on suurempi kuin vuoden 1766 isojakokartalla. Puron itäpuolinen kylätontti on itäosaltaan väljästi rakennettua ja pihamaata. Tien eteläpuolella on omakotitalo pihapiireineen ja koivumetsitettyä peltoa. Mustianojan kylätontin länsipuolella oleva vanhan pappilan tontti merkittiin muinaisjäännökseksi vuoden 2009 historiallisen ajan kohteiden inventoinnissa.

Vuoden 2019 inventoinnissa Mustianojan kylätontin alueella on neljä asuttua taloa (yksi näistä Mouhijärventien eteläpuolella). Kentällä aluetta tarkasteltaessa ei havaittu mitään maanpäällisiä jäänteitä vanhasta kyläasutuksesta. Töllimäentien vieressä oli betonirakennelma, joka liittyi ilmeisesti paikalla sijainneeseen maakellariin. Samalla tontilla oli pieni ja huonokuntoinen asumaton rakennus. Tulee kuitenkin muistaa, että vanhaan asutukseen liittyviä maanalaisia rakenteita voidaan löytää myös alueilta, jotka ovat olleet vielä myöhemminkin maankäytön kohteina. Huomioiden kylätontin laajuuden 1600- ja 1700-lukujen kartoissa ja myöhemmän maankäytön (esim. rakennusten kevyt perustaminen), on syytä olettaa että kulttuurikerroksia ja muita vanhan asutuksen synnyttämiä rakenteita voi olla löydettävissä. Kylän suuri koko ja pitkä asutusjatkumo nykypäivään asti korostaa kohteen tutkimuksellista merkittävyyttä. Osa Töllimäentien länsipuolen autioituneista alueista (kohdenimi Mustianoja) onkin rajattu mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.

Maankäytön muuttuessa alueella tulisi suorittaa koekaivauksia tai maanrakennustyön

valvontaa mahdollisten asutusjäännösten havaitsemiseksi.