arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemakokonaisuus

Lastenkotialue, jonka alkuperäinen käyttötarkoitus ja rakennuskokonaisuus säilyneet. Pihapiirissä merkittävintä on kokonaisuus, 1960-luvun lastenkodille ominainen laitoksen ja henkilökunnan asuntojen yhdistelmä sekä väljyys, vehreys ja luonnonympäristön yhdistäminen piha-alueeseen.

Kohteen sijainti Teiskontien varressa on maisemallisesti merkittävä.

Tampereen Kissanmaan kaupunginosa sijaitsee noin 3 kilometriä ydinkeskustasta itään, Teiskontien eteläpuolella. Kissanmaan perhetukikeskuksen rakennukset sijaitsevat avaralla vihreällä tontilla Kissanmaan puutaloalueen pohjoiskulmalla, osoitteessa Karhunkatu 45. Tontilla on kaksi rakennusta. Päärakennus eli perhetukikeskus on T-mallinen laitosrakennus, jonka julkisivu avautuu etelään. Päärakennuksen länsipuolella on pienempi asuinrakennus, joka toimii nyt toimistokäytössä.

Tontti rajautuu eteläpuolelta Karhunkatuun ja Riistakatuun. Karhunkatu kaartuu päärakennuksen kulmalta etelään ja Riistakatu jatkuu tontin eteläreunaa pitkin. Tontin länsi- ja itäpuolella kulkevat pyörätiet. Itäpuolella on pieni metsikkö, jonka keskeltä pyörätie menee. Aidatun tonttialueen pohjoispuolella on pyörätie ja sen takana kulkee vilkasliikenteinen Teiskontie. Teiskontien toisella puolella sijaitsee Tampereen yliopistollinen keskussairaala ja siihen liittyvät rakennukset.

Tampereen Kissanmaan asuntoalue on syntynyt pääosin 1950-luvulla. Alue on rakennuskannaltaan yhtenäinen ja muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Alueelle ovat tyypillisiä 1950-luvun alussa rakennetut puiset omakotitalot ja väljästi rakennettu kokonaisuus. Omakotitalojen lisäksi Kissanmaalla on kerros- ja rivitaloja omilla alueillaan. Kissanmaan kaksi 1950-luvun alun asemakaavaa määrittävät alueen rakentumista. Alue on laajentunut reunoiltaan, joilla on uudempaa rakennuskantaa.

Kissanmaan perhetukikeskus sijaitsee Kissanmaan alueen reunalla ja on arkkitehtuuriltaan muusta rakennuskannasta hieman poikkeava. Osin tämä selittyy käyttötarkoituksella. Lähiympäristön rakennukset ovat omakotitaloja. Kissanmaan perhetukikeskuksen päärakennus rakennettiin alun perin lastenkodiksi, jollaisena se on nyt toiminut lähes 50 vuotta. Perhetukikeskus edustaa 1960-luvun uusia rakennusihanteita, poiketen Kissanmaan asuntoalueen yhtenäisestä 1950-luvun alun ilmeestä. Rakennus liittyy toiminnoiltaan ja rakennusajankohdaltaan Teiskontien toisella puolella olevaan Tampereen keskussairaalaan.

KISSANMAAN PERHETUKIKESKUS

Kissanmaan perhetukikeskuksen rakennuksen toiminnot ovat vaihdelleet, mutta pääasiassa rakennuksessa on toiminut lastenkoti 1960-luvulta 2010-luvulle saakka. Tiloissa on ollut myös henkilökunnan asuntoja, perhekoti, lastenkodin nuorten asuntoja, erityislastenkoti, päiväkoti, toimistotiloja ja perhetukikeskus. Myös rakennuksen nimitykset ovat muuttuneet kasvatuspolitiikan tavoitteiden vaihtuessa. Nimeä Kissanmaan lastentalo tai lastenkoti käytettiin 1960- ja 70-luvuilla. 1980-luvulla tiloissa toimivat Kissankulman lastenkoti, Karhunkulman erityislastenkoti ja päiväkoti. Vuonna 1992 toimintoja yhdistettiin ja muutettiin ja tiloissa jatkoi toimintaa Kissanmaan perhetukikeskus.

RAKENNUSHISTORIA

Kissanmaan lastenkoti on suunniteltu 1954 Kissanmaan asemakaavaan rajatulle tontille. Suunnittelijana toimi silloinen kaupunginarkkitehti Jaakko Ilveskoski. Rakennuspiirustukset on päivätty vuodelle 1960. Ilveskoski on suunnitellut myös Kalevan lukion 1953 ja Koukkuniemen vanhainkodin asuinrakennuksia vuosina 1954-1961. Muita hänen töitään ovat muun muassa Pyynikin kesäteatterin pyörivä katsomo yhdessä arkkitehti Reijo Ojasen kanssa 1958 ja Pispalan uusi kirkko 1971.

Tampereella toimi 1950-luvulla seitsemän kunnallista lastenkotia. Suurin osa niistä sijaitsi kaupungin keskustan ulkopuolella, kuten Koukkuniemessä, Rauhaniemessä, Hatanpäällä ja Rantaperkiössä. Lähempänä keskustaa oli Tahmelan lastenkoti. Vuonna 1957 Koukkuniemen lastenkoti suljettiin ja lapset siirtyivät Irjalan väliaikaiseen pientenlastenkotiin. 1960-luvun alussa Hatanpään sairaalan toiminnot muuttuivat ja Hatanpään lastenkoti lakkautettiin vuonna 1966. Usein lastenkodit toimivat vanhoissa huvilamaisissa rakennuksissa puutarha-alueiden keskellä, kuten Lepolassa, Valkamassa ja Metsolassa. Edellisistä poiketen Kissanmaan lastenkoti edustaa tyyliltään tyypillistä 1960-luvun rakentamista ja sen tilat oli suunniteltu ajan ihanteiden mukaisesti nimenomaan pienten lasten tarpeisiin. Vuonna 1970 lastenkoteja toimi jo myös Kalevassa ja Nekalassa.

Kissanmaan lastenkoti sijaitsee 1957-1962 valmistuneen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan välittömässä läheisyydessä. Tilanteen niin vaatiessa lapsia tuotiin Kissanmaan lastenkotiin suoraan läheisestä keskussairaalasta. Lapsille oli varattu tiloja iän mukaan eri osastoille ja heitä myös kastettiin lastenkodin tiloissa. Suunnitteluvaiheessa tilat tehtiin pääosin vastasyntyneitä ja pieniä lapsia varten. Rakennuksessa oli esimerkiksi erillinen maitohuone maidon lämmitystä ja vauvojen ruokahuoltoa varten. Kissanmaan lastenkodin tiloissa asui vuosien kuluessa eri ikäisiä lapsia vauvoista aikuistuviin nuoriin.

Vielä 1960-luvulla lastenkoti on tiivis yhteisö, jossa suurin osa henkilökunnasta asui samassa pihapiirissä. Työntekijöiden tuli olla naimattomia ja heille oli varattu asuntoja erillisestä asuinrakennuksesta samalla tontilla sekä yöpymistiloja päärakennuksesta. 1970-luvulla lastenkodin ulkopuolella asuvan henkilökunnan määrä kasvoi. Lastenkodin johtaja asui pitkään pihan asuinrakennuksessa.

Kissanmaan perhetukikeskus ja asuinrakennus edustavat kokonaisuutena oman aikansa arkkitehtuuria ja kasvatuksellista ajattelua. Lastenkodin pihapiiri on säilynyt alkuperäisen avarana ja siihen kuuluu luonnontilaista metsikköä.

Perhetukikeskuksen pihatilan avaruus ja vihreys kuului ajan henkeen. Koko Kissanmaan puutaloalue on rakennettu 1950-luvulla väljästi ja avarasti, ihanteena olivat vihreät tontit ja niiden väliset puistoalueet. Perhetukikeskuksen tontilla toteutuu edelleen myös alkuperäinen ajatus siitä, että luonnonläheinen ympäristö on hyvä paikka lapsille. 1960-luvulta pitkälle 1980-luvulle lastenkoti toimi melko omavaraisesti. Oman pihan tuotteita käytettiin ruuanvalmistuksessa ja niitä säilöttiin talveksi. Rakennuksessa oli pyykinpesutilat pohjakerroksessa ja oma lämpökeskus. Lapset ja myöhemmin myös tiloissa asuneet perheet osallistuivat pihan hoitoon.

Vuosien 1988-89 peruskorjauksen yhteydessä uudistettiin myös piha-alueita. Tontille tuli pelikenttä, monitoimikenttä, leikkipaikkoja, hiekkalaatikoita ja liukumäki. Istutuksia lisättiin mutta alueelle jäi paljon myös puustoa ja luonnonvaraista maastoa. Rakennuksen pohjoissiiven ja itäsiiven väliin muodostuu kolmion muotoinen alue, jolla sijaitsee leikkipaikkoja. Piha toimii lasten leikkipaikkana, siellä on erillinen aidattu leikkialue pienimmille. Pihapiiri on suojaisa, rajattu ja turvallinen. Tontilla on vaihtelevasti metsikköä, nurmikenttää ja istutuksia.

Tonttia kiertää kokonaisuudessaan aita. Se on enimmäkseen metalliverkkoa ja liittyy toimintaan. Aitapätkät ovat vaihtelevassa kunnossa. Aidassa on portti pohjoispuolella ja sieltä menee polku Teiskontien varressa olevalle pyörätielle. Teiskontien puoleinen aita tehtiin 1980-luvulla.

TONTTI

Kissanmaan perhetukikeskuksen tontti on iso ja maastonmuodoiltaan hyvin vaihteleva. Tontin länsipuolen eteläosassa on pieni kumpare, jossa kasvaa suuria mäntyjä ja kuusia, sekä istutettuja pensaita. Puut varjostavat tehokkaasti asuinrakennusta ja suojaavat näkymää etelään Karhunkadulle ja pohjoiseen Teiskontielle päin. Eteläkulmauksessa kasvaa sekalaista metsikköä ja se on luonnontilainen. Asuinrakennuksen ja päärakennuksen välistä kulkee huoltotie päärakennuksen takapihalle. Päärakennuksen länsisiiven takana on parkkipaikkoja ja kulkutilaa autoille.

Tontin länsikulmauksessa Teiskontien varressa on suuri, tasainen nurmikenttä ja nurmettunut pelikenttä. Tila on todella avara ja siinä ei ole istutuksia. Lähempänä päärakennusta, sen pohjoispuolella, on useita suuria koivuja, leikkimökki, pihavarastoja, pensaita ja istutuksia, jotka suojaavat näkymää Teiskontieltä päärakennukselle. Maasto nousee päärakennuksen pohjoispäädyssä lämpökeskuksen kohdalla.

Itäpuolella on päärakennuksen rajaama piha-alue. Aluetta reunustaa idässä luonnontilainen metsikkö. Metsikön reunassa on punaisella lauta-aidalla rajattu leikkialue. Koko piha on suojaisa ja siihen on hyvä näköyhteys rakennuksen pohjois- ja itäsiivestä. Pihaan tulee Riistakadun suunnalta kävelytie, joka jatkuu rakennuksen pohjoiskulmalle asti. Tontin kulmalla kasvaa puita jotka rajaavat tilaa Riistakadulle päin.

Tontin eteläpuoli on selvästi julkisivu. Pihassa on pensaita ja istutuksia, ja rakennuksen sivuitse menee kävelytie pääovelle. Pääsisäänkäynnille johtavat myös portaat Riistakadulta. Eteläpuolella on parkkipaikkoja tien ja piha-alueen välissä.

Kissanmaan perhetukikeskuksen pohjoispuoli on kokonaisuudessaan avara. Korkeat puut ja istutetut pensaat kasvavat pääosin rakennusten läheisyydessä. Itäpuolen metsikkö ja länsikulman asuinrakennusta ympäröivä metsikkö nousevat muuten melko tasaisesta maastosta ja tuovat alueelle ryhtiä ja suojaa. Rakennuksen eteläpuolella on hoidettu piha-alue ja itäkulmalla suojaisa sisäpihamainen alue.

Pihapiirissä merkittävintä on kokonaisuus, eli 1960-luvun lastenkodille ominainen lastenkodin ja henkilökunnan asuntojen yhdistelmä. Päärakennuksen itäpuolella oleva kokonaisuus, suojaisa piha ja metsikkö tulisi säilyttää. Tilava tontti ja vihreys, marjapensaat ja omenapuut sekä pihan hyvä huolto ylläpitävät omalta osaltaan lastenkodin henkeä ja kertovat sen 50-vuotisesta historiasta.