212309

Tien alku- ja loppupäiden koordinaatit

Tampereen Epilänharjun kaakkoisosassa on muistitiedon mukaan kulkenut Ruumiinpuntari -niminen kulkuväylä, jota pitkin Pirkkalan pohjoisosien väki kulki Harjun kirkolle kirkonmenoihin, tuomaan vainajat haudattavaksi ja Harjun markkinoille. Epilän harjulla kulkee nykyään leveä polkumainen väylä (Välimäki 2008, 12), johon muistitieto Ruumiinpuntarista on yhdistetty.

Varhaisin maininta Ruumiinpuntari-nimisestä väylästä oli siis 1700-luvun puolivälistä (Gadd 1751, 21), mutta itse väylä lienee ollut käytössä jo kauan ennen tätä. Huomionarvoista on, että osan lähteistä mukaan Ruumiinpuntari-nimityksellä on tarkoitettu alun perin nimenomaan väylää Hiedan satamasta Pispalanharjun yli Hyhkyn rantaan (Gadd 1751; Suursara 1942). Ruumiinpuntari-nimitys viittaa siihen, että harjun yli kuljettiin paitsi kirkonmenoihin, myös kuljetettiin vainajat haudattavaksi Pirkkalan kirkon kirkkomaahan. Ruumiit ja luultavasti myös veneet kannettiin harjun kapeimman kohdan yli järveltä toiselle, ja vainajien kantajat ikään kuin toimivat ”ruumiin puntareina”.

Muistitieto liittää Ruumiinpuntari-nimityksen kuitenkin myös väylään Hiedan satamasta Harjun kappelille, jonne vainajat Harjun seurakunnan perustamisen jälkeisenä aikana tuotiin siunattaviksi (Eläköön Epilä 1991, 35, 87; Joki 2003, 282; Välimäki 2008; 12). Harjun seurakunta perustettiin vuonna 1639 Harjun markkinapaikan viereen. Harjun kappeliseurakunnan lakkauttamisesta päätettiin 1839 ja rapistunut kirkkorakennus purettiin 1858. Markkinapaikkana Harju mainitaan kuitenkin jo vuonna 1602. Markkinoita Hiedassa järjestettiin aina vuoteen 1638, jolloin Per Brahe määräsi markkinat pidettäväksi Tammerkosken kylässä. Markkinat siirrettiin jälleen Harjuun vuonna 1708, josta ne siirrettiin Pispalaan vuonna 1750, kun tulipalo oli edellisvuonna polttanut markkinakojut ja likipitäen Harjun kirkonkin. Väylä Hiedan satamasta Harjun kappelikirkolle ja toisaalta myös Hiedan markkinapaikalle lienee ollut käytössä vähintään Harjun kappelikirkon 200-vuotisen historian ajan, todennäköisesti tätäkin pidempään. Muutamien mainintojen mukaan osa tätä väylää olisi yhä säilyneenä ja sijaitsisi Sixtus Syrjäsen 1930-luvulla rakentaman kylpylän ja puutarhan läheisyydessä, kylpylän pohjoispuolella (Välimäki 2008, 12; Eläköön Epilä 1991, 35; Joki 2003, 282).

Isojakokartan (Daniel Hall 1767-68) perusteella tehdyn asemoinnin mukaan kylätie Lielahteen haarautuu suuremmista maanteistä kohdalla, jossa Tammerkoskelta Kokemäelle vievä ja Pohjanmaatie haarautuvat. Tämä tielinja kulkee asemoinnin perusteella samalla alueella kuin maastotarkastuksessa (2010) havaittu tienpohja.

Maastotarkastuksessa oppaina toimineiden henkilöiden mukaan ko. tienpohja olisi osa Ruumiinpuntariksi kutsuttua kirkkotietä. Oppaina toimineiden henkilöiden mukaan heidän lapsuudessaan reitti Hiedan satamaan oli vielä olemassa ja käytössä. Sittemmin harjun lakiosasaan on tehty suuri sorakuoppa, lisäksi alueella on rakennettu voimalaitos. Tämän seurauksena väylän, johon Ruumiinpuntari-nimitys mahdollisesti liittyy, Epilänharjun lakiosan alueella sijannut ja Hiedan satamaan päin johtanut osa on tuhoutunut.

Maastossa havaittu ja oppaiden esittelemä tielinja, johon Ruumiinpuntari-nimitys mahdollisesti liittyy, on leveydeltään 2 - 2,5 metriä. Se kulkee viistosti harjunrinnettä mukaillen ylös kohti harjun lakea. Tie on pohjoiskoillis-suuntainen ja sen alarinteen puoleinen pää on lähellä koillisimman rivitalon päätyä, noin kymmenen metrin päässä talosta. Tästä tie nousee kohti harjun lakea päättyen laelle aikanaan tehtyy sorakuoppaan. Tie kaakkoisreuna on tuettu kiveyksellä, jonka korkeus vaihtelee 0,4 metristä metriin. Tieuran lounaispäädyssä tukikiveys muistuttaa noin kuuden metrin matkalta lähes kiviaitaa.

Tieuraa, johon informanntien mukaan Ruumiinpuntari-nimitys liittyy, ei tule sekoittaa maastossa sen läheisyydessä kaakkoispuolella, 30-50 metrin päässä kulkevaan nk. Sixtus Syrjäsen kylpylään liittyvään tiehen. Tätä Syrjäsen 1920-luvulla työllistämistyönä rakennuttamaan puutarhakompleksiin liittyvää tietä pitkin kuljettiin kylpylältä Lielahden rautatieasemalle. Isojakokartan mukaan (ks. Kirsi Luodon arkistoselvitys 2010) asemoitu kylätie Lielahteen kulkee lähempänä Sixtus Syrjäsen kylpylään liittyvää väylää kuin oppaiden esittelemää väylää. On mahdollista, että Sixtus Syrjäsen aikana käytössä ollut väylä Lielahden asemalle on osa tätä vanhaa kylätietä.

Muistiteto liittää Ruumiinpuntari-nimityksen yhä nykyään maastossa näkyvään väylään yli Epilänharjun. Arkistolähteiden perusteella ei nimityksen ja maastossa näkyvän ja oppaiden esittelemän väylän yhteyttä voitu kuitenkaan varmentaa. Kohteella on mahdollisesti paikallista liikennehistoriallista ja muistoarvoa vanhana kirkko- ja markkinatienä, mutta sen merkitys ei ole valtakunnallisesti huomattava. Kohde ei näin ollen täytä kiinteälle muinaisjäännökselle asetettuja kriteereitä.