212107

alueen keskipisteen koordinaatit

Rajaus (luotu 21.2.2012, päivitetty 12.11.2019) perustuu U. Lähdesmäen tarkastukseen, jossa käytettiin J. Heiskasen isojakokartan analyysiä (2002). Kohteen W-rajaa muutettiin v. 2011 koekaivauksen tulosten perusteella. Pohjoisessa, puiston alueella, mikä koekaivausraportin mukaan on arkelogisesti potentiaalisinta aluetta, rajausta hieman laajennettiin Heiskasen kartta-asemoinnin perusteella. Muinaisjäännös saattaa kuitenkin olla laajempi myös etelässä. Kohteen tarkkojen rajojen ja sen eri osien säilyneisyyden ja merkittävyyden selvittäminen vaatii laajempia koekaivauksia.

Marttila mainitaan kylänä ensimmäisen kerran 1490, ja eräät isännät mainitaan jo 1439 Daavidin kapinan päätteeksi laaditussa vakuuskirjassa. 1500-luvulla kylässä oli neljä taloa, 1644 kartalla enää kolme. Vuoden 1775 isojakokartalla on taas neljä taloa. 1775 kartan perusteella kylätontti paikantuu nykyisen Saarikadun eteläpuolelle, rakennetulle alueelle.

Suunnitellun ja olemassa olevan paikoitusalueen kaakkoiskulma saattaa ulottua vuoden 1775 tontin luoteisnurkkaan (1644 ja isojakokartta s.18 ). Mahdollista ehjää kulttuurikerrosta tuli v. 2011 tutkimuksessa esille ainoastaan suunnitteilla olevan pysäköintipaikan kaakkoisosassa, koeojan 2 lounaispäässä. Paikalla todettiin noin kolmen neliömetrin alalla hyvin tumman maan kerros, joka saattaa olla alkuperäisellä paikallaan sijaitsevaa kulttuurikerrosta, joka on kivien ansiosta säästynyt myöhemmältä maankäytöltä. Muu osa koeojissa tavatusta kulttuurimaasta oli sekoittunutta ja mahdollisesti sekundaarisessa kontekstissa. Nykyisen pysäköintipaikan alueella ei todettu minkäänlaisia merkkejä kulttuurikerroksesta.

Marttilan kylätontin asutuksen sijoittumisen ja sen merkkien säilyneisyyden kannalta mahdolista aluetta on ennen kaikkea Saarikadun luoteispuoleinen puistoalue suunnittelualueen pohjoispuolella.