212305

Nokia

Sisältää muinaisjäännös ja suoja-alueen.

Suoja-alueineen noin 0,7 ha. Kehon pappilan peltojen ympäröimä pihapiiri.

Kehon Pappila sijaitsee noin 4 km Nokian kirkosta lounaaseen Pyhäjärven Liukuslahden rannalla olevalla noin 400 m leveällä niemellä. Pappilan tonttia rajaa etelässä, lännessä ja pohjoisessa pelto sekä idässä siirtolapuutarha.

Päärakennuksen etelän ja lounaanpuolinen rinne oli päässyt kasvamaan umpeen, koska pappilassa ei enää asuta. Piha-alueen puusto ja kasvisto koostui tyypillisistä puutarhakasveista. Piha-alue on muokattu ja luontaisten maanpinnan muotojen tavoittaminen nykyisessä pihapiirissä on hankalaa.

Kehon pappilan pihapiirissä sijaitsee 1960-luvulla rakennettu asuinrakennus sekä vanhempi sauna. Saunaan kuuluu myös maahan kaivettu kellari. Toinen käytöstä jäänyt kellari on tontin umpeen kasvaneessa lounaisosassa. Lounaisosan kellari liittynee tontin nykyistä pappilaa varhaisempiin rakennuksiin. Pappilan piha-alue on nykyisin hoidettu, vaikka pappilassa ei muutamaan vuoteen ole ollut asukkaita.

Vuonna 2008 kaivetuista koekuopista havaittiin pappilan piha-alueen nurmikentän olevan pohjustetun savella. Käytännössä piha-alueen nurmikerroksen paksuus on noin 10 - 15 cm, jonka alapuolella havaittiin noin 15 cm paksu savikerros. Tämän kerroksen alapuolella oli sekoittunut historiallisen ajan kulttuurikerros, jonka alapuolelta paljastui oletettavasti luonnollinen moreenimaan pinta reilun puolenmetrin syvyydestä. Tontin pohjoisosassa sijainneen koekuopan perusteella on todennäköistä, että pappilan tontin pohjoisosassa peruskallio on melko lähellä nykyistä maanpintaa

Kehon Pappilan eteläpuolella sijaitseva Liukuslahti on ollut tärkeä vesiliikenteen solmukohta, jonka kautta on kuljettu Kulovedeltä Pyhäjärvelle. Pappilan ympäristöstä tunnetaan useita esihistoriallisia muinaisjäännöskohteita. Keho on 1500-luvun varhaisimmissa veroluetteloissa merkitty Viikin lampuotitilaksi. Kehon puustelli on merkitty vuoden 1769 isojakokarttaan Liukuslahden itärannalle (Jaakola, Jouko 1994: 39). Nykyinen Kehon pappila sijaitsee tällä samaisella paikalla. Tarkemmin alueen varhaisempaa tutkimushistoriaa on tarkasteltu Kehon ja Latosaaren alueen vuonna 2006 tehdyn arkeologisen inventoinnin raportissa (Luoto, Kalle 2006).

Inventoinneissa on pappilaa ympäröivältä pellolta löydetty kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, jotka liittyvät mahdollisesti maankäytön tuhoamaan asuinpaikkaan. Vuoden 2006 inventoinnissa pappilan pihapiirin kaivetuista koekuopista löydettiin historiallisen ajan asutuksesta kertovien löytöjen lisäksi kvartsi-iskos (KM 36017:5) ja kulttuurikerrokselta vaikuttava maakerros. Vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä havaittu uusi muinaisjäännöskohde rajattiin maaston topografian perusteella (Luoto, Kalle 2006: 24).

Vuonna 2008 koekaivauksessa havaittiin pappilan pihapiirissä vahvoja kulttuurimaakerroksia sekä rautakautinen muinaisjäännös ja keskiaikaisia rakennuksen jäännöksiä. Rautakaudelle ajoittuva rakenne on todennäköisesti uunin jäännös, joka radiohiiliajoituksen (Hela-1827) perusteella ajoittuu kansainvaellusajalle, vuosien 410-560 jKr. väliselle ajalle. Uunia on voitu käyttää pronssinvalantaan. Tontilla on myös historiallinen kivirakenne, mahdollinen rakennuksen perustus tai kellari. Radiohiiliajoituksen (Hela-1826) mukaan rakenne on todennäköisesti 1400-luvun puolivälin jälkeiseltä ajalta.

Kesän 2010 tutkimusten perusteella kulttuurimaakerroksia on jäljellä pappilan piha-alueella myös pappilarakennuksen kaakkoispuolella. Pappilan kaakkoispuolelle kaivetussa koekuopassa havaittiin kivirakenne, jonka yhteydestä löydettiin palaneen saven tai savitiivisteen kappaleita. Havaintojen perusteella muinaisjäännösaluetta laajennettiin pappilan päärakennuksen kaakkoispuolelle.

2.

Muinaisjäännösalueen suoja-alueen on hyvä käsittää niemen keskeiset osat pappilan pihapiirin läheisyydessä.

Rautakautinen hautaröykkiöalue Keho (mj. rek. nro 536010018) noin 100 metriä lounaaseen, länteen ja luoteeseen.

Kivikautinen asuinpaikka-alue Liukuslahti (mj. rek. nro 536010035) 500 m luoteeseen.

Kivikautinen asuinpaikka-alue Sotkanvirta (mj. rek. nro 536010022) 350 m länteen.

Rautakautinen hautaröykkiöalue Sotkanlinna (mj. rek. nro 536010017) 350 m luoteeseen.

Pronssi ja/ tai rautakautinen röykkiö Kirkkosaari (mj. rek. nro 536010023) noin 600 m itään.

Asuinpaikkalöytöjä:

KM 36017: 1-45 (vuoden 2006 inventointilöydöt)

KM 37417: 1-38 (vuoden 2008 kaivauslöydöt)