Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti 11.-19.5.2009 arkeologisen inventoinnin Oriveden Kössinpellon alueella. Inventointi tehtiin alueeseen kohdistuneiden kaavoitus- ja kaavamuutossunnitelmien johdosta ja siinä selvitettiin sijaitseeko kaava-alueella kiinteää muinaisjäännöstä. Inventoinnin kenttätyöt tehtiin 14.5. ja siihen liittyvät jälkityöt välittömästi kenttätöiden päätyttyä. Tutkimukset toteutti FM Kirsi Luoto, ja hankkeen valvojana toimi FM Ulla Lähdesmäki. Hankkeen rahoitti Oriveden kunta. Tutkimusten kustannukset olivat 1953 euroa (+ alv).

Kaava-alueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta historiallisen lähdeaineiston (1560-luvun Suomen asutuksen kyläluettelo ja vuoden 1778 isojakokartta) perusteella alueella on sijainnut Oriveden kylän vanha tonttimaa. Kaava-alueen lähistöltä on myös tehty kivikautinen irtolöytö (tasataltta KM 2214:735), minkä vuoksi kaava-alueeseen kuuluva pelto oli myös syytä tutkia.

Kössinpellon alue sijaitsee noin 500 metriä koilliseen Oriveden kirkosta, nykyisen Oriveden keskustassa. Matkaa alueelta nykyiseen Oriselän rantaan on noin 900 metriä. Alue on nykyään verrattain tiheään rakennettua taajama-aluetta. Nykyisten Eerolan, Ala-Mattilan ja Kössin tilojen maatilamaiset pihapiirit ympäristöineen ovat sen sijaan väljemmin rakennettuja. Alueen itäpuolella maasto laskee loivasti kohti Oriselkää ja Oripohjanjärveä. Tutkimusalueen itäosa oli tutkimushetkellä kynnöksellä olevaa peltoa.

Inventoinnin esityön aikana tehtiin pienimuotoinen arkistoselvitys koskien alueella sijainnutta historiallista Orivedenkylää. Kansallisarkistossa selvitettiin kylään liittyvää vanhaa karttamateriaalia. Pääasiallisiksi karttalähteiksi muotoutuivat Orivedenkylää koskeva tiluskartta vuodelta 1634 sekä vuoden 1778 isojakokartta. Isojakokartta asemoitiin nykyisen peruskartan päälle käyttäen apuna PhotoShop- ja MapInfo -ohjelmia. Näin voitiin arvioida karttaan merkityn vanhan asutuksen sijoittumista nykyisellä asemakaava-alueella. (ks. kartta "Oriveden kylätonttien sijainti")

Esityön aikana käytiin läpi myös Orivedenkylään liittyvä varhainen historiallinen tieto käyttäen apuna 1560-luvun Suomen asutuksen kyläluetteloa sekä aluetta koskevia paikallishistoriateoksia (Längelmävedenseudun historia I-II). Koska kaava-alueen lähistöllä sijaitsee kivikautinen irtolöytöpaikka (Ala-Mattila), selvitettiin esityövaiheessa myös kivikautisten asuinpaikkojen yleisimpiä sijaintikorkeuksia Oriveden alueella.

Kenttätyövaiheessa tutkimusalueella olevan vanhan Orivedenkylän alueella tutkittiin oliko nykyisen asutuksen lomassa voinut säilynyt alueita, joilla olisi säilyneenä jäänteitä historiallisesta kylänpaikasta. Tutkimusmenetelminä käytettiin topografian ja rakennuskannan silmämääräistä havainnointia, pienimuotoista koekuopitusta sekä pintapoimintaa. Inventoinnissa tarkastetut alueet tutkimusmenetelmineen on esitelty kertomuksen liitteenä olevassa kartassa (ks. kartta "Tutkitut alueet").

Kössinpellon asemakaava-alueen lähistöltä on löydetty irtolöytö (tasataltta KM 2214:735), minkä vuoksi Kössin tilan itäpuolinen pelto pintapoimittiin mahdollisen kivikautisen asuinpaikan selvittämiseksi. Pelto käytiin läpi viiden metrin kaistoissa pintapoimien otoksina joka toinen kaista.

Inventoinnin tuloksena voidaan todeta tutkimusalueelle rajautuvan Orivedenkylän alueen sijaitsevan täysin nykyisen asutuksen alla. Alueella sijaitsevat rakennukset ovat kuitenkin pääosin, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, peräisin 1800-luvun loppupuolelta tai 1900-luvun alkupuolelta ja perustuksiltaan kevyitä. Tutkimusalueella onkin säilynyt useita rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia, joilla jo itsessään on kulttuurihistoriallista arvoa. Kössintien varrella sijaitsevat rakennukset muodostavat yhä ryhmäkylämäisen miljöön; isojako ei ole hajottanut kylää, vaan osa tiloista on muuttanut pois vasta 1900-luvun loppupuoliskolla keskustan kasvaessa ja osa jäänyt yhä paikoilleen.

Varhaisin maininta Orivedenkylästä on vuoden 1540 maakirjassa, jossa kylässä mainitaan olleen 13 taloa. Kuitenkin Orivedellä tiedetään olleen seurakunnan jo keskiajalla. Ensimmäinen maininta Oriveden seurakunnasta on vuodelta 1456, ja 1500-luvun alussa tiedetään Orivedellä sijainneen kappelin. On mahdollista, että keskiaikainen asutus on ainakin osittain sijainnut vuoden 1778 isojakokartaan merkityn kylän alueella ja siten myös tämän projektin tutkimusalueella.

Inventoinnin tulosten ja alueeseen liittyvien historiallisten tietojen perusteella voidaan alueella katsoa sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen. Alueella on asuttu läpi koko historiallisen ajan, talojen paikat ovat vaihdelleet ja maankäyttö ollut aktiivista. Kevyesti perustetut rakennukset eivät ole kuitenkaan välttämättä tuhonneet allaan mahdollisesti säilyneitä kulttuurikerroksia. Muinaisjäännösalueella voi kuitenkin olla myös paikoitellen heikkolöytöisempiä kohtia, mikä kävi ilmi muutamista alueelle tehdyistä koekuopista.

Inventoinnissa tarkastettiin myös Kössinpellon asemakaava-alueella sijaitseva pelto. Tutkimusalueen lähistöltä on löydetty irtolöytö (tasataltta KM 2214:735), minkä vuoksi pelto pintapoimittiin mahdollisen kivikautisen asuinpaikan havaitsemiseksi. Pellon pohjoispäästä löydettiin yksi epämääräinen kvartsi, jota ei luetteloitu. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei tutkimuksissa havaittu.

Inventoinnin perusteella todetaan Kössinpellon asemakaava-alueen länsiosassa sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen, osan jo 1500-luvulla olemassa olleesta Oriveden kylän tonttimaasta. Varhaisin maininta Orivedenkylästä on vuoden 1540 maakirjassa, jossa kylässä mainitaan olleen 13 taloa. Tutkimusalueella sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen rajaus käy ilmi liitteenä olevasta kartasta (ks. kartta "Kiinteän muinaisjäännöksen rajat"). On todettava, että kylän tonttimaita saattaa olla säilynyt myös alueilla, jotka eivät tämän inventoinnin tutkimusalueeseen kuuluneet. Kössinpellon asemakaava-alueen itäosassa sijaitsevalta pellolta ei sen sijaan havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.

VUONNA 2012 INVENTOITIIN LOPUT ORIVEDNKYLÄN TONTEISTA. SUURIN OSA SIJAITSI KESKUSTIEN KOHDALLA. KAIKKI OVAT TUHOUTUNEITA.

(kts. Oripohja-Sukkavarras-Puistolanrinne ja Lehdistö-Varikko-Oriahde. Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2012. T. Vasko)

Painetut lähteet:

Längelmäveden seudun historia I. 1949. Längelmäveden seudun historia I, Oriveden historia I. Forssa.

Längelmäveden seudun historia II. 1954. Längelmäveden seudun historia II, Oriveden historia II. Hämeenlinna.

Teivas, Eija 2003. Kumpuja ja kivinavettoja, Oriveden kulttuuriympäristöohjelma. Oriveden kaupunki. Tampere.

Painamattomat lähteet:

Pukkila, Jouko 2003. Orivesi, arkeologinen perusinventointi 2003. Pirkanmaan maakuntamuseo.

Kartat:

Streng, Anders 1634. Maakirjakartta Oriveden Orivedenkylästä. Kansallisarkisto, sig. a1 232 - 233. Sähköisessä muodossa internetissä osoitteessa http://www.nic.funet.fi/pub/sci/geo/carto/vanhatkartat/maakirjakartat/medres/a1/a1_232~1.jpg

Lilius, N. 1778. Pehun kylän isojakokartta. Kansallisarkisto, sig. H 54 2/1-45.