214205

Äärikoordinaatit peruskartalta

Oriveden kylän tonttimaat sijaitsevat tutkimusalueen länsiosassa, nykyisten Latokartanontien, Kössintien sekä Niementien molemmin puolin. Kiinteän muinaisjäännöksen kattama alue on laajuudeltaan noin 19600 neliömetriä. Kiinteän muinaisjäännöksen rajaus suoja-alueineen (10 metrin suoja-alue) käy ilmi liitteenä olevasta kartatasta "Kiinteän muinaisjäännöksen rajat".

Orivedenkylä sijaitsee noin 400 metriä koilliseen Oriveden kirkosta, nykyisen Oriveden keskustan alueella. Kylän vanhimmat tonttimaat ovat sijainneet nykyisten Latokartanontien, Kössintien sekä Niementien molemmin puolin. Matkaa kylänpaikalta nykyiseen Oriselän rantaan on noin 900 metriä.

Historiallisen kylänpaikan alue on nykyään verrattain tiheään rakennettua taajama-aluetta. Nykyisten Eerolan, Ala-Mattilan ja Kössin tilojen maatilamaiset pihapiirit ympäristöineen ovat sen sijaan väljemmin rakennettuja. Onkin mahdollista, että jäänteitä vanhasta kylänpaikasta on säilynyt juuri näillä alueilla. Alueen itäpuolella maasto laskee loivasti kohti Oriselkää ja Oripohjanjärveä.

Orivedenkylä on historiallinen kylänpaikka, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa. Tuolloin kylässä oli maakirjan mukaan 13 taloa. Varhaisin tieto koskien Orivettä on kuitenkin vuodelta 1456, jolloin siellä tiedetään olleen jo seurakunnan. Kylä on sijainnut laakealla mäellä alueella, joka kuuluu nykyisen Oriveden keskustaan.

Varhaisin kartta koskien Orivedenkylää on vuodelta 1634. Maakirjakartasta nähdään, että tuolloin kylässä sijaitsi 12 taloa. Vuoden 1779 isojakokarttaa tarkasteltaessa huomataan kylän kasvaneen kohti luodetta. Sen keskusalue säilyi kuitenkin paikallaan, eikä isojako hajottanut kylää, vaan osa tiloista muutti pois vasta 1900-luvun loppupuoliskolla Oriveden kaupungin keskustan kasvaessa. Osa vanhan ryhmäkylän tilakeskuksista jäi kuitenkin uuden rakennuskannan keskelle kaupungintalon itäpuolelle, niin sanotulle Kössin alueelle.

Kesän 2009 tutkimusalueelle rajautuvan Orivedenkylän alue sijaitsee täysin nykyisen asutuksen alla. Alueella sijaitsevat rakennukset ovat kuitenkin pääosin, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, peräisin 1800-luvun loppupuolelta tai 1900-luvun alkupuolelta ja perustuksiltaan kevyitä. Tutkimusalueella onkin säilynyt useita rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia, joilla jo itsessään on kulttuurihistoriallista arvoa. Kössintien varrella sijaitsevat rakennukset muodostavat yhä ryhmäkylämäisen miljöön; isojako ei ole hajottanut kylää, vaan osa tiloista on muuttanut pois vasta 1900-luvun loppupuoliskolla keskustan kasvaessa ja osa jäänyt yhä paikoilleen.

Inventoinnin tulosten ja alueeseen liittyvien historiallisten tietojen perusteella voidaan alueella katsoa sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen. Alueella on asuttu läpi koko historiallisen ajan, talojen paikat ovat vaihdelleet ja maankäyttö ollut aktiivista. Kevyesti perustetut rakennukset eivät ole kuitenkaan välttämättä tuhonneet allaan mahdollisesti säilyneitä kulttuurikerroksia.

Oriveden Orivedenkylää esitetään kuuluvaksi kiinteiden muinaisjäännösten luokkaan kaksi (2) seuraavin perustein: Varhaisin maininta Orivedenkylästä on vuoden 1540 maakirjassa. Kuitenkin Orivedellä tiedetään olleen seurakunnan jo keskiajalla. Ensimmäinen maininta Oriveden seurakunnasta on vuodelta 1456, ja 1500-luvun alussa tiedetään Orivedellä sijainneen kappelin. On mahdollista, että keskiaikainen asutus on ainakin osittain sijainnut vuoden 1778 isojakokartaan merkityn kylän alueella ja siten myös tämän projektin tutkimusalueella.

Inventoinnin tulosten ja alueeseen liittyvien historiallisten tietojen perusteella voidaan alueella katsoa sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen. Alueella on asuttu läpi koko historiallisen ajan ja talojen paikat ovat vaihdelleet. Alueella sijaitsevat nykyisetkin rakennukset ovat kuitenkin pääosin, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, peräisin 1800-luvun loppupuolelta tai 1900-luvun alkupuolelta ja perustuksiltaan kevyitä. Kevyesti perustetut rakennukset eivät ole välttämättä tuhonneet allaan mahdollisesti säilyneitä kulttuurikerroksia. Muinaisjäännökseksi rajatulla alueella on myös piha- ja puutarha-alueita, jotka ovat pääasiassa nurmella ja joissa kasvaa pensaita sekä puita. On mahdollista, että alueella on yhä säilyneenä kylän varhaisvaiheisiin liittyviä kulttuurikerroksia ja/tai rakenteita. Kohteen rajaus suoja-alueineen käy ilmi kertomuksen liitteenä olevasta kartasta "Kiinteän muinaisjäännöksen rajat". Rajauksesta on jätetty pois alueet, joilla kiinteätä muinaisjäännöstä ei ole voinut säilyä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi alueen eteläosassa olevat kerrostaloalueet.

Orivedenkylää lähinnä sijaitseva tunnettu kiinteä muinaisjäännös on Tähtiniemen kivikautinen asuinpaikka noin 900 metriä kylänpaikasta kaakkoon. Pehuniemen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Orivedenkylästä noin 2,3 kilometriä itäkaakkoon. Nihuanjoen ja Saunalammin itäpuolella, noin 2,4 kilometriä kohteesta koilliseen, sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat Nihuanjoki 1-3 ja Laahusjärvi.

Pehulan ja Voitilan historialliset kylänpaikat, sijaitsevat Orivedenkylästä kahden kilometrin päässä itäkoillisessa ja koillisessa.

Lähistöltä on löytynyt irtolöytönä tasataltta (KM 2214:735), jonka löytöpaikasta tiedetään ainoastaan sen löytyneen Ala-Mattilan pellosta, noin 600-800 metriä Orivedenkylästä koilliseen.